Browsing by Subject "rakenne"

Tutkielmassa vertaillaan uutisten ja valeuutisten rakenteita menetelmällä nimeltään move-analyysi, joka kuuluu genreanalyysiin. Genreanalyysi pyrkii tulkitsemaan, kuvailemaan ja selittämään genrejen ominaispiirteitä, ja move-analyysiä käytetään tunnistamaan yhteyksiä tekstin rakenteen ja sisällön välillä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, kuinka valeuutiset eroavat rakenteellisesti oikeista uutisista, mitkä rakenteelliset elementit voisivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa, ja mikä on valeuutisten suhde oikeisiin uutisiin genren kannalta. Tutkielman aineisto koostuu 15 uutisesta ja 15 valeuutisesta, jotka ovat valittu Hornen ja Adalin vuonna 2017 kokoamasta ja julkisesti jakamasta yhdysvaltalaisten poliittisten uutisten aineistosta. Uutiset jaettiin tutkielmassa “move” -nimisiin osiin, jotka vastaavat yleistyksiä tekstin osien viestinnällisistä pyrkimyksistä. “Movet” puolestaan jaettiin osiin niiden erilaisten ilmentymistapojen mukaan. Jakaminen tapahtui määrittelemällä tekstin osien eli “movien” ja niiden ilmentymien rajat ja funktiot lingvistisen analyysin ja uutisarvojen mukaan, käyttämällä myös apuna tutkimusta uutisten rakenteesta. Tutkielma löysi pääasiallisia rakenteellisia osia eli “moveja” neljä kappaletta uutisille ja viisi valeuutisille: “otsikko”, “ingressi”, “leipäteksti” ja “lisätieto” kummallekin genrelle ja “paatos” valeuutisille. Ilmenemistapoja löytyi kuusi: tapahtuman-, yksityiskohdan-, taustan-, lähteen-, ja seurauksen raportti ja lisäksi kommentti. Tutkielman tulosten mukaan genret eroavat toisistaan siten, että artikkeleiden alussa ja lopussa valeuutisten sisältö painottuu mielipiteen ilmaisuun vahvemmin kuin oikeissa uutisissa. Oikeat uutiset seuraavat rakennetta, jossa tärkein esitetään ensin, mutta valeuutisissa on uutisia, jotka antavat yhtä suuren painoarvon myös artikkelin lopulle. Uutisaiheen kommentointi valeuutisissa on myös henkilökohtaisempaa kuin oikeissa uutisissa, ja sitä on enemmän, huolimatta siitä, että valeuutiset ovat keskimäärin aineistossa lyhyempiä. Valeuutisissa otsikon, leipätekstin ja ingressin suhteessa saattaa myös olla sisällöllisiä epäselvyyksiä ja lähteiden raportointi voi olla epäselvää, tai yksinkertaista ja toistavaa. Nämä erot voivat auttaa valeuutisten tunnistamisessa. Erot genrejen välillä voivat johtua siitä, mikä niissä nähdään keskeisenä uutisarvona: lukijan informoiminen, tai uutistapahtuman tai siihen liittyvien henkilöiden paheksuminen. Paheksunta näyttää tutkielman valossa olevan pääasiallinen valeuutisten jakama motiivi ja merkittävin ero uutisiin genrenä.

Tutkimukseni taustana on pääsääntöisesti se, että olen soittanut Einar Englundin sellokonserton ensimmäistä osaa tutkintotilanteessa. Lisäksi olen soittanut kahta muutakin osaa itsenäisesti. Tämä seikka oli tärkeä virikkeen antaja pro gradu–tutkielman tekemiselle Einar Englundin sellokonsertosta. Tutkin pääasiallisesti Englundin sellokonserttoa yleensä ja kahden soittajan, Seppo Laamasen ja Pentti Rautawaaran hieman erityyppisiä tulkintoja tästä konsertosta ja erityisesti näiden tulkintojen eroavaisuuksia keskenään. Käyn läpi erityisesti Englundin sellokonserttoa, mutta tutkin myös hänen elämänsä tärkeimpiä vaiheita. Tutkimukseni teoreettis-metodologisina lähtökohtina on lähdeaineisto: kirjat, lehdet, Einar Englundin sellokonserton partituuri sekä Yleisradion äänitearkistossa kuuntelemani tulkinnat tästä kyseisestä konsertosta. Olen tehnyt tutkimukseni kuunteluhavaintojen ja muun aineiston antamia tietoja yhdistelemällä. Aiemmin tätä aihetta ovat tutkineet erityisesti Paavo Heininen tutkielmassaan Einar Englundista, Mikko Heiniö artikkeleissaan Musiikkilehdessä ja Christian Holmqvist pro gradu -tutkielmassaan. Näistä tutkimuksista Paavo Heinisen tutkimus ja Mikko Heiniön kirjoitukset ovat olleet tärkeitä tutkimukseni teossa. Nämä tutkimukset ovat olleet rakenteeltaan selkeäpiirteisiä, joten niiden käyttäminen apuna on ollut helppoa. Pro gradu -tutkielmani etenee siten, että ensin käsittelen suomalaisten sellokonserttojen perinnettä, sitten käyn läpi Einar Englundin elämää, seuraavaksi tarkastelen Englundin sellokonserton rakennetta, melodiaa, muotoa ja harmoniaa ja sitten kirjoitan konserton esityksestä kahden sellistin erilaisten tulkintojen ja tyylien antamista näkökulmista käsin. Lopuksi johtopäätösluvussa pohdiskelen vielä Einar Englundia säveltäjänä ja erityisesti hänen sellokonserttoansa. Graduni antoi minulle johtopäätöksinä sen, että Englundilla on täytynyt olla henkilökohtaista mielenkiintoa selloa kohtaan instrumenttina ja hänen temperamenttinen sävellystyylinsä näkyy teoksen kaikissa osissa, samoin kuin sen, että sellokonsertto on aivan oma asiansa hänen teostensa joukossa.

The purpose of this study was to investigate the structure of ice cream, especially the effects of temperature, sugar composition and stabilizer-emulsifier concentration on the melt down, hardness and moulding properties of ice cream. The aim was to produce a soft and easily mouldable ice cream that suits the intended purpose. A sensory evaluation was conducted to the ice creams with desired structural properties. The literature review deals with ice cream ingredients, manufacturing process and factors affecting ice cream structure. For the experimental study, 16 ice creams with different compositions were made. The ice creams contained 12 or 6 % fat, different types of sugar compositions (A, B, C, D, E, F) and different concentrations of two types of stabilizer and emulsifier blends (A, B). Ice creams were stored at different temperatures. The hardness of ice cream was measured with a Texture Analyser, the melting rate was determined and the moulding properties were analysed with a moulding test. The two ice creams with desired structure were compared to a commercial ice cream in a sensory evaluation. The results of the hardness measurements revealed, that temperature and sugar composition affected hardness the most. Stabilizer and emulsifier concentration and type did not have an effect. The softest ice creams were those stored at higher temperatures and those made with sugar composition C, D, E and F. The slowest melting ice creams were the ones containing greater amounts of stabilizers and emulsifiers. The ice cream made with sugar composition D melted the fastest. For the moulding test, the softer ice creams were the easiest to mould. The ice cream made with sugar composition D was found to be too soft, almost runny, and the ones made with sugar composition A and B were found to be too hard. The ice creams made with sugar composition C, E and F were found pleasing. The batches containing a greater amount of stabilizer and emulsifier were found to be a bit gummy. In the sensory evaluation there were only one difference in sweetness found between the study ice creams and the commercial one. There were no differences found in creaminess and over all liking. From this can be concluded that the study ice creams are accepted by the consumers as well.

Tavoitteet. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli selvittää aikuisten kerronnan rakennetta sekä kerronnassa iän myötä mahdollisesti ilmeneviä muutoksia. Kertomukset ovat tärkeä osa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja läsnä jokaisen arjessa. Kertomuksia tutkitaan monella eri alalla ja niitä tarkastellaan monesta eri lähtökohdasta. Tämä kirjallisuuskatsaus nojaa Kintschin ja van Dijkin (1978) ajatukseen kertomuksen rakenteen kolmiportaisesta mallista, jossa ylimpänä on kertomuksen yleinen muoto. Sen alapuolella on kertomuksen semanttinen rakenne, kertomuksen idea ja kolmannella tasolla on kertomuksen lauseiden ja virkkeiden rakenne ja merkitykset. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kertomuksen keskimmäistä porrasta, semanttista rakennetta, jota voidaan analysoida muun muassa kertomuskielioppien avulla. Kaksi kuuluisaa kertomuskielioppia ovat kehittäneet William Labov (1977) sekä Stein ja Glenn (1979). Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan terveiden, kielellisesti tyypillisten aikuisten kerrontaa, sillä jotta voidaan havaita kerronnan vaikeuksia ja haasteita henkilöillä, joilla on jokin kielellis-kognitiivinen vaikeus, on oltava tietoa siitä miten kielellisesti tyypilliset aikuiset tuottavat kertomuksia. Menetelmät. Tämän tutkimuksen menetelmänä oli kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Kirjalli-suushaku suoritettiin ProQuest LLBA tietokannassa. Hakulausekkeena oli (narrative OR story OR discourse) AND structure AND (adult OR ageing OR aging) NOT child* jolla löytyi yhteensä 190 englanninkielistä, vertaisarvioitua ja koko tekstillä löytyvää artikkelia. Poissulkuprosessin myötä näistä artikkeleista tämän tutkielman aineistoksi valikoitui viisi artikkelia. Tulokset ja johtopäätökset. Kerronnan rakenteen arvioimiseen käytettävät menetelmät vaihtele-vat eikä käytössä ole yhtä yhteistä menetelmää. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että tutkimustulokset vaihtelevat riippuen käytetystä menetelmästä ja analyysitavasta. Ikääntyminen näyttäisi vaikuttavan kerronnan rakenteeseen, mutta tarvitaan lisää tutkimusta aiheesta.

Uusien proteiinituotteiden kehittäminen on nostanut märkäekstruusion kiinnostavaksi tutkimuskohteeksi. Märkäekstruusiolla voidaan valmistaa liha-analogeja, joissa on lihaproteiineja muistuttavia kuitumaisia rakenteita. Viime vuosina märkäekstruusiotutkimukset ovat keskittyneet yhdistämään kahta tai useampaa erilaista proteiinia ja muodostamaan niistä hybridiekstrudaatin. Yleisesti käytettyjä raaka-aineita ekstruusiossa ovat eri kasviproteiinit, mutta muistakin proteiineista on muodostettu toimivia hybridiekstrudaatteja, kuten maito- ja lihaproteiineista. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää erilaisten maito- ja perunaproteiiniseosten ja prosessiolosuhteiden vaikutusta kuitumaisen rakenteen muodostumiseen märkäekstruusiossa. Maito- ja perunaproteiinien märkäekstruusiosta on olemassa vain muutamia tutkimuksia, minkä vuoksi aihe on erittäin ajankohtainen tutkittavaksi. Tutkielman hypoteesina oli, että kaurakuitukonsentraatista ja hera- ja perunaproteiinista onnistutaan muodostamaan kuitumaisia rakenteita märkäekstruusiolla. Ekstruusiossa käytettiin kaksiruuvista ekstruuderia, johon liitettiin pitkä jäähdyttävä suutin. Jauheseoksissa kaurakuitukonsentraatin osuus oli vakio (50 %) ja hera- ja perunaproteiinin osuus vaihtelivat. Tutkielman koeasetelmana oli Split-plot-Box-Behnken-koeasetelma, jossa muuttujina olivat heraproteiini-isolaatin osuus jauheseoksessa (25/37,5/50 %), syötetyn massan vesipitoisuus (57,5/60/62,5 %) ja pitkän jäähdytyssuuttimen lämpötila (40/60/80 ℃). Vastemuuttujina olivat paine suuttimella ja vääntömomentti, ja ekstrudaatin rakenneominaisuudet (kovuus, kumimaisuus, kimmoisuus, pureskeltavuus), poikittainen ja pitkittäinen leikkauslujuus, väriparametrit (L*, a* ja b*) ja vedenabsorptiokyky. Tulosten analysointiin käytettiin ML- ja PLSregressioanalyysejä. Hera- ja perunaproteiinista onnistuttiin muodostamaan hybridiekstrudaatti kaikilla käytetyillä prosessiparametrien arvoilla. Lisäksi osaan näytteistä muodostui kuitumainen rakenne. Matala massan vesipitoisuus nosti ekstrudaatin kovuutta, kumimaisuutta, kimmoisuutta, pureskeltavuutta, vääntömomenttia ja painetta suuttimella. Matala jäähdyttävän suuttimen lämpötila suurensi ekstrudaatin kumimaisuutta, pureskeltavuutta, leikkauslujuuksia, vääntömomenttia ja painetta suuttimella. Ekstrudaatin vedenabsorptiokyky suureni, kun heraproteiinin osuus, massan vesipitoisuuden ja jäähdyttävän suuttimen lämpötila kasvoivat. Matala massan vesipitoisuus ja suuttimen lämpötila kasvattivat pitkittäisiä leikkauslujuuksia. Heraproteiinin osuutta nostamalla pitkittäiset leikkauslujuudet suurenivat. Heraproteiinin lisäys vaalensi ekstrudaatteja aiheuttaen niihin keltaisuutta. Tutkielman tulokset tukevat hypoteesia, jonka mukaan hera- ja perunaproteiinista voidaan muodostaa toimiva hybridiekstrudaatti märkäekstruusiolla. Lisäksi ne ovat potentiaalisia raaka-aineita muodostamaan kuitumaisia rakenteita. Jatkossa tarvittaisiin tutkimusta hybridiekstrudaattien aistinvaraisista ominaisuuksista.

Maisterintutkielman kirjallisuusosassa perehdyttiin tuorejuustoihin ja niiden valmistusmenetelmiin. Tässä tutkielmassa tutkittiin pääasiassa leikattavan tuorejuuston kolmea eri valmistusmenetelmää: säkitys-, ultrasuodatus- ja rahka-rasvaseosmenetelmää. Kirjallisuusosassa käsiteltiin lisäksi tuorejuustojen koostumusta, valmistusmenetelmien kannattavuutta, kuten tuorejuustosaantoa ja laatuominaisuuksia. Kokeellisessa osassa valmistettiin leikattavaa tuorejuustoa pilot-mittakaavassa ultrasuodatus- ja rahka-rasvaseosmenetelmällä ja verrattiin teollisesti säkitysmenetelmällä valmistettuun leikattavaan tuorejuustoon. Näytteistä tutkittiin valmistusmenetelmien vaikutuksia leikattavan tuorejuuston valmistusprosessiin, laatuun, rakenteeseen, aistinvaraisiin ominaisuuksiin, säilyvyyteen ja kannattavuuteen. Tuorejuustojen aistittavaa laatua tutkittiin perinteisen miellyttävyystestin avulla ja rakennetta erilaisin rakennemittauksin. Lisäksi juustoista määritettiin kemiallinen koostumus ja mikrobiologinen laatu. Eri valmistusmenetelmillä valmistetut leikattavat tuorejuustot erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi joiltakin rakenteellisilta ja aistinvaraisilta ominaisuuksiltaan. Yksi leikattava tuorejuustonäyte koettiin kokonaisuudessaan miellyttävimmäksi kaikilta arvioitavilta ominaisuuksiltaan. Lisäksi rakennemittausten tulokset tukivat hyvin kuluttajien aistinvaraisia arviointeja. Tuorejuustojen säilyvyyttä tutkittiin siten, että rakenne- ja mikrobiologisista määrityksistä tehtiin toistomittaukset viiden viikon kuluttua valmistuksesta. Toistomittauksien avulla voitiin tarkastella rakenteen ja mikrobiologisten tulosten muuttumista säilönnän aikana. Säilyvyys oli pysynyt hyvänä lukuun ottamatta säkitysmenetelmässä mikrobien pesäkemääriä, joiden tulosta vääristivät maitohappobakteerit.

People are eating a lot of ice cream all over the world and new products must be developed to create new options for consumers. Unilever, for whom this thesis has been made, is interested in developing new ice cream structures. The objective of the thesis was to explore different possibilities of ice cream structures and create two new interesting structures to the ice cream market; one with long, stretchy and chewy texture and one with high overrun (HOR) and light mouthfeel. The idea was to change the amounts, types and mixes of emulsifiers and stabilizers from the recipe. Additionally, process parameters, homogenisation and overrun, were changed from the current values. Hence, the purpose was to influence the size and amount of air bubbles and fat globules. The study was conducted at Unilever Sipoo, Ingman ice cream factory at their pilot plant. In the experimental part of the study, various versions of new ice cream structures were tested and compared to the reference product. After sensory analysis, it was decided to proceed with three versions of the HOR structure and two versions of the stretchy structure. At the end there were five versions of two new structures produced and analyzed with various tests. The analytical methods suitable and available for this study were viscosity measurement, shelf-life test, chemical test and melting test. Furthermore, there were small sensory analysis done during the study and comprehensive, final sensory analysis was done at the end of the study, for the final products. In conclusion, both of the new structures succeeded well. The “HOR E NAS 4” proved to be the best version of the structures. The melting profile of “HOR E NAS 4” ice cream corresponded the reference product. The results of the shelf-life test were positive: all the new structures survived better than the reference product. Sensory evaluation showed that the structures differed statistically significantly from each other and especially from the traditional ice cream, which was the aim of the study. The “HOR E NAS 4 “ was evaluated to be more firm and not so creamy as the reference product, which have to take in consideration in further investigations. “HOR E NAS 4” will be published on the ice cream market next year, as a new product.

The aim of this study was to investigate the genetic relationships between conformation and performance traits in Finnish Warmblood riding horse population. The research material included the RHQT (riding horse quality test) results from the years 1996-2010 and the pedigree data for the horses. The RHQT results were received from the Finnish Breeders Association and the pedigree data was received from the Finnish trotting and breeding association’s horse register. The RHQT results consisted of 640 horses and the pedigree data consisted of 4 458 horses. The REML estimates of (co)variance components were calculated by VCE6 using multi trait model. Altogether there were six trait groups, which consisted of 27 different traits. Because of the large number of traits, the analyses were done in smaller subsets with two trait groups at the same time. The heritability estimates for the studied traits were quite high and the standard errors were small. The genetic correlations within each trait group were strong and positive. Thus it could be concluded that same genes or groups of genes affect all the traits within the trait group. The other explanation for this could be that in reality the judges have evaluated the same traits as different traits. The genetic correlations between conformation traits and all gait traits and dressage traits indicate that conformation can be used indirectly in the breeding of gait and dressage traits. Furthermore, it could be concluded that the genetic relationships between conformation and show-jumping traits are quite low. The genetic correlations between gait traits and show-jumping traits were low. The genetic correlations between gait traits and dressage traits were positive and strong. These strong and positive correlations indicate that the judged traits are actually same or very similar. From the results of this study can be concluded that all three different tests for show-jumping traits are actually measuring the same traits. Because of this one test would be adequate to produce the information of horses quality, capacity and breeding value. Moreover it can be concluded that there are genetic relationships between conformation and performance in Finnish Warmblood riding horse population. These discovered relationships can be used when breeding traits that have low heritabilities, such as the mechanic of movement in the walk or rideability. Furthermore, these results can be used to improve the judging methods in RHQT and other performance tests.

A range of different factors affect the composition of a sausage. The main objectives of this thesis were to research and define which factors have an impact on the firmness of the gel in sausages and to develop a method to define the composition of a warm sausage. Anchoring agents and fillers are added into sausages to improve the composition and flavour and to decrease the manufacturing costs. Most of the anchoring agents are proteins, however starch is also used. Starches are very viable anchoring agents. Gelatinised starches absorb or bind water and make it possible to have more water in a sausage. The research was composed of two phases in which the variables were the ingredients of the sausages. The factors that have an impact on the composition of sausages were analysed using statistical tests and variance analysis. In the first phase of the research a method to measure the firmness of a warm sausage was developed. The density of the gel was measured by sensory analysis and by Instron mechanical testing using the research method. The method was based on raising the core temperature of sausages above 49 °C to make the solid collagen soluble. Using a double boiler the core temperatures of the samples were adjusted to the desired level after which the samples were placed in the Instron mechanical tester in a styrox mold to limit the heat conduction. In addition to the mechanical tests a consumer survey to define the optimal eating temperature was included in the development of the research method. The results obtained by using the research method and the results from the sensory test had a correlation. In the future it is possible to skip sensory testing and use only this method to define the composition of a warm sausage. The method was used in the second phase of the research when studying the effects of different ingredients on the firmness of the gel in sausages. The results indicated that the composition of a sausage does undergo changes when heated.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan tutkitun tiedon ja päätöksenteon välistä rajapintaa tiedettä edustavien henkilöiden kautta. Tavoitteena on analysoida, miten tieteen asiantuntijoita hyödynnetään päätöksenteon valmisteluelimissä kestävän kehityksen politikka-alalla. Tarkasteluala rajoittuu yhteen Juha Sipilän hallituskauden (2015-2019) aikaiseen laajapohjaiseen työryhmään, jonka tehtävät ovat liittyneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon Suomessa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä sovelletaan Peter Haasin episteemisten yhteisöjen teoriaa, joka antaa teoreettiset linssit tieteen asiantuntijoiden vaikutusvallan analysoimiselle. Tämän lisäksi teoreettista viitekehystä on täydennetty uusliberalismilla vallitsevana politiikkaparadigmana. Tutkimuksessa sovellettu aineisto koostuu kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Ne on tehty edellä mainittuun laajapohjaiseen työryhmään osallistuneille tieteen asiantuntijoille ja virkahenkilöille. Pyrkimyksenä on selvittää, miten tieteen asiantuntijat itse kokevat roolinsa päätöksenteon valmisteluelimissä. Tutkijoiden kokemuksia täydennetään virkahenkilöiden näkemyksillä aiheesta. Haastatteluaineistoa analysoidaan teorian testaamiseen tähtäävän prosessinseurantamenetelmän kautta. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymyksiin ”Missä määrin sosiaalisen oppimisen kausaalinen mekanismi selittää tieteen asiantuntijoiden roolia tutkittavassa laajapohjaisessa työryhmässä?” ja ”Miten haastatteluaineistosta esiin nousevat havainnot suhteutuvat uusliberaaliin politiikkaparadigmaan?”. Analyysin keskiössä on episteemisten yhteisöjen teorian pohjalta hahmoteltu sosiaalisen oppimisen kausaalinen mekanismi, joka on jaettu neljään osaan. Analyysin tavoitteena on aluksi katsoa löytyykö kullekin kausaalisen mekanismin osalle tukea empiirisestä aineistosta ja operoivatko ne, kuten episteemisten yhteisöjen teoriassa oletetaan. Tämän jälkeen jo luokiteltua ja analysoitua aineistoa peilataan vasten uusliberaalia politiikkaparadigmaa ja pohditaan, olisivatko empiiriset havainnot selitettävissä myös tätä kautta. Analyysi rakennetaan toimija–rakenne-jännitteen ympärille. Sen kautta tieteen asiantuntijoiden roolia pyritään kuvaamaan täysipainoisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että tieteen asiantuntijoiden rooli laajapohjaisessa työryhmässä on työmäärällisesti ollut suuri, mutta heidän asiantuntemustansa on käytetty lähinnä laskelmien ja muistioiden tuottamiseen. Heidän mahdollisuutensa identifioida ongelmia ovat olleet rajalliset. Analyysin perusteella havainto selittyy heidän muita alemmalla asemalla työryhmän sisäisessä hierarkiassa, työryhmään kohdistuneella poliittisella ohjauksella sekä keskeisten sääntely- ja veroinstrumenttien puuttumisella työryhmän toimenpidevalikoimasta. Tutkimustulosten perusteella laajapohjaisessa työryhmässä käytetty asiantuntemus näyttäisi myös henkilöityvän. Työryhmään osallistuneita tutkijoita kuvailtiin heidän akateemisen meritoitumisensa, politiikkarelevantin kommunikointitapansa sekä henkilökohtaisen kiinnostuksensa kautta. Yhdessä näistä kuvatuista ominaisuuksista muodostuu heidän tiedollinen auktoriteettinsa valtionhallinnon silmissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että yhtäältä tieteen asiantuntijat nähdään teknisinä valmistelijoina, mutta toisaalta heille ei olla haluttu antaa tasa-arvoista asemaa työryhmän sisäisessä hierarkiassa. Havainto viittaa siihen, että tieteen asiantuntijat nähdään jollain tapaa myös vallitsevaa asiantilaa rikkovina toimijoina.