Browsing by Subject "rakenneanalyysi"

Freestylerap eli freestyle on nuorison keskuudessa kasvussa oleva hiphop-kulttuurin osa-alue, jota ei ole musiikintutkimuksen näkökulmasta vielä Suomessa tarkasteltu. Tämä tutkielma tuottaa uutta tietoa tarkastelemalla freestylerapin eli freestylen metriikkaa MC Kajon esityksessä. Selvitän, minkälaisia rytmillisiä ja metrillisiä toistuvuuksia analysoimassani aineistossa on. Tarkastelen tavujen esiintymisfrekvenssiä säkeissä yhden laulujalan aikana sekä sitä kuinka räppääminen ja sen musiikillinen tausta luovat vuorovaikutteisen suhteen keskenään. Havaintojen pohjalta tavoitteenani on tehdä johtopäätöksiä siitä, minkälainen tutkimuskohteeni Kajon rytmillinen ilmaisukieli on kyseisen freestyle-battlen osalta. Tuotan aineistostani kvantitatiivisen analyysin Heikki Laitisen (2003) esittelemää tutkimusmetodia hyödyntäen. Siinä nuotinnoksia voidaan tutkia rakenneanalyysin, laulujalkojen määrän ja luonteen sekä sanojen tiivistymisen avulla. Liitän tähän kvalitatiivisen tarkastelun siitä, kuinka räppääminen ja sen taustalla oleva biitti eli musiikillinen tausta muodostavat vuorovaikutussuhteen. Tutkimusaineistona minulla on vuonna 2015 käyty Tyykikylä Rap Battlen finaali, josta tutkin toisen osallistujan eli MC Kajon räppiä sekä määrällisestä että laadullisesta näkökulmasta. Löytyneet toistuvat rytmiset rakenteet osoittavat, että freestylessä rytmiä käsitellään vapaammin kuin kirjoitetuissa räpeissä. Yleisin yksittäinen rakenne on nelitavuinen laulujalka, jota esiintyy lähes kolmasosassa kaikista laulujaloista. Yli neljäsosa laulujaloista jakaantuu kolmeen tavuun, jotka yleisimmin on jaoteltu yhden kahdeksasosanuotin ja kahden kuudestoistaosanuotin ryhmään. Sanoja lyhennetään säännöllisesti niiden lisääntyvän rytmillisen tarkkuuden vuoksi. Räpin yhteys sen alla soivaan taustabiittiin kertoo räppäämisen puheenomaisista tai perkussiivisista piirteistä. Kirjoitetussa räpissä säkeiden loppu on metrisellä tasolla tarkemmin rajattu kuin sen alku. Analyysistani ilmeni, että freestylen säännöllisyys rytmillisissä ja metrillisissä rakenteissa toteutuu säetasolla eniten sen toisella tai kolmannella laulujalalla. Triolit kuuluvat useimpien räppäreiden tehokeinoihin, ja niillä voidaan rikkoa alla kuuluvan perussykkeen tuntua. Sanoja lyhennetään myös freestylessä säännöllisesti, jotta niistä saadaan rytmillisesti tarkempia ja painokkaampia. Tutkimustulokseni osoittavat, että runollisen ja musiikillisen painokkuuden suhde on suurimmassa osassa aineistoa joko täydellinen tai vain hieman poikkeava. Siinä mielessä myös freestylen rytmiset ja metriset ominaisuudet ovat yhteneväisiä laulamisen metriikan kanssa. Jatkotutkimustarpeet ovat freestylen prosodisissa ominaisuuksissa ja sen intonaatiossa.

Tutkielmassani vertailen Ateneumin, Sinebrychoffin ja Turun taidemuseoiden verkkosivustoja tekstilajina käännösviestinnän näkökulmasta. Päätavoitteena on selvittää keskeisimmät erot ja yhtäläisyydet niiden suomen- ja venäjänkielisten versioiden välittämässä viestissä tekstilajianalyysin avulla. Samalla pohdin, mitä sivustoilta käännetään ja mitä jätetään kääntämättä sekä minkälaisia asioita verkkosivujen kääntämisessä tulisi ottaa huomioon. Työni teoreettisessa viitekehyksessä yhdistyvät tekstilajitutkimus käännöstieteen ja kielitieteen näkökulmista sekä sosiosemiotiikkaan pohjautuva multimodaalisuuden tutkimus. Teoriataustassa käsittelen tekstilajin ja sen lähikäsitteiden määritelmiä sekä tekstilajitutkimuksen lähestymistapoja erityisesti käännösviestinnän näkökulmasta. Lisäksi pohdin verkkotekstien yleisiä tekstilajipiirteitä sekä verkkoteksteihin liittyvää viestintätilannetta. Verkkosivustot ovat kokonaisuuksina monimuotoisia, joten vertailen suomen- ja venäjänkielisten versioiden yhteisiä ja erottavia piirteitä eri menetelmin. Kommunikatiivisen tilanteen analyysissa tarkastelen tekstilajin kommunikatiivisia tavoitteita ja kohdeyleisöä. Lisäksi analysoin käytettävyyttä viestintätilanteen osatekijänä persoonien avulla. Rakenneanalyysissa pyrin siirto- ja askelanalyysilla löytämään taidemuseoiden verkkosivustojen prototyyppisen rakenteen ja samalla niiden välittämän viestin ytimen. Lopuksi täydennän tutkimustani multimodaalisen metafunktioanalyysin avulla, jossa vertailen suomen- ja venäjänkielisiä etusivuja multimodaalisina kompositioina. Tutkimuksen perusteella selvisi, että venäjänkielisten versioiden välittämä viesti on lähtökohtaisesti suomenkielistä suppeampi: taidemuseoiden suomenkielisestä sisällöstä tuotetaan venäjäksi vain keskeisin osa. Suomen- ja venäjänkieliset sivustot eroavat toisistaan sekä kommunikatiivisen tilanteen osatekijöiden, käytettävyyden että rakenteen suhteen, mutta siitä huolimatta niiden välittämän viestin olennaisin sisältö säilyy samana. Rakenne- ja metafunktioanalyysin tuloksena havaitsin myös, että taidemuseoiden suomen- ja venäjänkielisiltä verkkosivustoilta välittyy museoista ja niiden toiminnasta hieman erilainen kuva eri kielillä. Analyysissa ilmeni myös, että venäjänkielisten sivujen sisällöissä on toisinaan käytetty referoivaa kääntämistapaa. Mahdollisesti osa teksteistä edustaa useiden tekstien pohjalta tuotettuja uusia tekstejä. Havainnon perusteella voidaan päätellä, että verkkosivujen kääntäjän on erityisen tärkeää tietää, miten ja minkälaisin keinoin verkkotekstejä tuotetaan.

The aim of the present study was to implement a tandem mass spectrometry (MS/MS) method for determining glycosidic bond linkage positions of neutral isomeric glucooligosaccharides. The methods for structural analysis and the fragmentation mechanisms of oligosaccharides in MS/MS-analysis was reviewed. The MS/MS-spectra of oligosaccharide contains glycosidic bond and cross ring cleavage fragment ions. The linkage position can be determined by cross ring cleavage fragment ions of cationized or anionized oligosaccharides. The study started by analyzing the typical MS/MS-spectra of model isomeric disaccharides with different linkage positions. The data was then used to assess the MS/MS-spectra of model tri- and tetrasaccharides. The similarity of MS/MS fragmentation patterns of the model disaccharides and the tri- and tetrasaccharides would enable the linkage position analysis by the applied MS/MS method. The MS/MS-analyses were carried out by using electron spray ionization with ion trap mass spectrometer in both positive and negative mode. In positive mode the oligosaccharides were analyzed as sodium and lithium adduct ions while chloride adduct ions were used in negative mode analysis. The different linkage positions of disaccharides were characterized by the different MS/MS fragmentation profiles in positive and negative ionization methods. The reducing end linkage positions of tri- and tetrasaccharides were easily identified by comparing their MS/MS fragmentation patterns with the MS/MS-spectra of model disaccharides. The other linkages in the tri- and tetrasaccharide were identified by using negative mode. In positive mode the identification of other linkages was not possible because the cross ring cleavage fragment ions were formed mostly from the reducing end. The linkages of tri- and tetrasaccharides could not be identified by MS3-analysis due to formation of isomeric glycosidic bond fragment ions as the charge can be retained in the reducing or non-reducing end. The results indicated that the applied MS/MS method was suitable for determing the glycosidic bond linkages of oligosaccharides in negative mode. In positive mode only the reducing end linkage can be determined.