Browsing by Subject "ravintolapalvelut"

The purpose of this research was to figure out how COVID-19 has affected food purchases, making everyday meals, and using restaurant services amongst families with kids. The theoretical framework consists of execution of everyday dining and planning, formation of food choices and food shopping and also importance of eating out. According to previous studies, everyday dining is usually quite a busy and it demands quick solutions. Eating with family in peace is more common at weekends than on weekdays and planning has been shown as important factor in everyday life. In addition, the theoretical framework deals with eating out and the importance of school or work catering to Finnish food culture. Although COVID-19 is quite new as a research topic, theory of this research consists also of some of the most important effects of the Corona pandemic, for example from the perspective of consumption. The need for this research is the topicality and importance of this topic. The research questions were: What kind of effects the Corona pandemic and its limitations have had on eating in everyday life? What kind of effects the Corona pandemic and its limitations have had on food purchasing on everyday life? What kind of effects the Corona pandemic and its limitations have had on the usage of restaurant services? This study was carried out with qualitative research and the data was collected using a thematic and stimulus interview. The respondents were mainly found from a Facebook group, that is targeted for families living in the center of Helsinki. The interviews were carried out using Zoom and there were five mothers and one father in the study. The research data was first transcribed and then analyzed with thematizing and content analysis. According to results of this research, there was need for making everyday life easier during the Corona pandemic. Food planning has increased, as well as food preparation and its demands. There were also new methods for buying food and motives for usage of restaurant services. Increased planning and cooking were experienced as burdensome. To make everyday life easier, families typically used semi-processed food products and food delivery services, especially at the beginning of the pandemic. Motives for eating out were different than before COVID-19, because eating out was more likely to make everyday life easier. Results shows that ordering groceries was more common among the studied families but demands for cooking have also increased during the pandemic. These effects require important skills, for examples planning, control of everyday life and craftsmanship which are taught in home economics lessons. The changes in food purchases and food choices in unexpected situations, like the Corona pandemic, may also gain more value in the future’s home economics teaching.

Maisterintutkielmassa tarkastellaan Helsingin Kallion asuinalueen kehitystä ravintolapalveluiden näkökulmasta. Kallion kaupunginosa sijaitsee Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Asuinalueella on ollut varsin värikäs historia ja ominaispiirteensä, jonka 1900-luvun alkupuoliskon kehityskulkua Heikki Waris avaa perusteellisesti teoksessaan Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle I-II (1932 & 1934). 1900-luvun alussa Kallio leimaantui vahvasti työväenluokan asuinalueeksi pienine, ahtaine asuntoineen. Suomessa gentrifikaatiotutkimuksen pioneerina voidaan pitää Pasi Mäenpäätä, jonka teos Kallion kaupunginosan keskiluokkaistuminen 1980-luvulla. Työläisyhteiskunnan tuho? julkaisiin vuonna 1991. Mäenpään mukaan jo 1980-luvulla Kalliossa oli nähtävissä keskiluokkaistumista, joka alkoi murentaa Kallion imagoa työväenluokan asuinalueena. Tästä huolimatta alueen villi maine ja rosoinen elämänmeno olivat vahvasti voimissaan vielä 1990- ja 2000-luvulla. Vasta 2010-luvulla asuinalueen muutos keskiluokkaisempaan suuntaan on ollut kuuma puheenaihe ja sen seuraukset havaittavissa myös asuntojen hintakehityksessä. Sharon Zukin (1995) on lähestynyt gentrifikaatiota (karkeasti suomennettuna alueen keskiluokkaistumista) kulttuurisen kulutuksen lisääntymisen näkökulmasta. Hänen mukaansa materiaalisesta kulutuksesta ja sen ihannoinnista on siirrytty kohti elämyskulttuuria ja ”symbolista taloutta”, joka näkyy ravintoloiden, museoiden ja ylipäätänsä kulttuurin arvostuksen ja käytön nousuna. Mäenpää (2005) on tutkinut kulutuskulttuurin ja julkisen tilan välistä suhdetta sekä 1980-luvulla alkanutta kaupunkikulttuurin murrosta Suomessa, kuvaillen ilmiötä kulutuskeskeiseksi kaupunkikulttuuriksi. Kaupunkielämän ydin on kuluttaminen, joka näkyy sekä uudessa kaupunkikuvassa että kaupunkikulttuurin kasvavassa merkityksessä. Zukinin ja Mäenpään esiintuoma kulttuurisen kulutuksen ja elämyskulttuurin lisääntyminen ovat havaittavissa myös Kalliossa. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on tarkastella Kallion gentrifikaatiota juuri tästä näkökulmasta. Työväenluokkainen ja perinteisesti varsin huonomaineinen Kallio on viimeistäänkin 2000-luvulla siistiytynyt ja rauhoittunut asuinalueena. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata ja analysoida Helsingin Kallion ravintolakulttuurissa ja -palveluissa tapahtuneita muutoksia. Tutkimukseni pohjautuu kahdeksaan ravintola-alan toimijan haastatteluun, jotka on tehty syksyllä 2018.