Browsing by Subject "reflektiivisyys"

Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemissa lastensuojelun laatusuosituksissa painotetaan sosiaalityöntekijöiden tarvetta oman toimintansa reflektointiin työssä vaadittavien taitojen edistämiseksi. Työyhteisöissä katsotaan tarvittavan rakenteita, jotka mahdollistavat pysähtymisen oman toiminnan arvioinnin äärelle. Mentorointi on nähty yhtenä mahdollisuutena tämän työssä oppimisen prosessin tukemiseen. Mentorointi onkin noussut viime vuosina yhdeksi lastensuojelun sosiaalityön kehittämisen mielenkiinnon kohteeksi. Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mahdollisuuksia mentorointi tarjoaa reflektiiviseen toimintaan lastensuojelun sosiaalityön kontekstissa ja mitä edellytyksiä ja ehtoja tämän toiminnan toteutumiselle voidaan lastensuojelun työyhteisöissä löytää. Tutkielma kiinnittyy osaksi reflektiivisyydestä ja reflektiivisyyden paikoista käytävää tieteellistä keskustelua. Reflektiivisyys nähdään liittyvän keskeisenä osana sosiaalityön asiantuntijuuteen. Keskeisenä lähtökohtana on ajatus siitä, että mentoroinnin kautta lastensuojelun sosiaalityössä on mahdollista toteuttaa sellaista reflektiivistä toimintaa, joka erottuu muista sosiaalityön reflektion foorumeista. Tutkielman keskeisiä teoreettisia käsitteitä ovat reflektiivisyys, sosiaalityön reflektiivinen asiantuntijuus ja mentorointi. Tutkielman aineisto muodostuu mentorointiin osallistuneille sosiaalityöntekijöille suunnatusta kyselystä sekä yksilöhaastatteluista. Aineiston kautta on mahdollista kerätä tietoa mentorointiin osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden omakohtaisista kokemuksista mentorointiin liittyen. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teemoittelun ja sisällönanalyysin menetelmiä. Tutkielman tulokset osoittavat, että mentoroinnin aikana toteutuneesta reflektiivisyydestä on löydettävissä erityispiirteitä muihin sosiaalityön reflektiivistä pohdintaa edistäviin rakenteisiin, kuten ammatilliseen työnohjaukseen, verrattuna. Aineiston perusteella mentoroinnin vahvuuksiksi muihin reflektion paikkoihin suhteutettuna näyttäytyvät sen mahdollistama omakohtaisuus ja mentorisuhteeseen liitetty henkilökohtainen vuorovaikutus. Mentoroinnilla on tutkielman tulosten perusteella mahdollista pystyä vaikuttamaan sosiaalityöntekijöiden asiantuntijuuden kehittymiseen ja työhyvinvoinnin edistämi-seen. Mentoroinnissa huomioitaviksi seikoiksi nousevat aineiston perusteella mentoroinnin ajoitus, ajankäyttö ja priorisointi, osallistujien valikointi sekä toiminnan tavoitteiden selkiyttäminen.

The aim of the study was to explore, how the supervising teacher affects the development of reflection of third year teacher students during the Supervised Basic Practice at University of Eastern Finland. Reflection plays an important role in the growth towards teachership. The study also aimed to find out how the students define reflection, did they experience reflection as a crucial factor in growing to teachership and what obstacles to reflection were experienced during the practice. The data was collected using an electronic survey. The survey was answered by ten third year class teacher students. The survey data was analyzed through thematising and quantitative tabling. According to the results, class teacher students felt reflection affected their teachership. Reflection allows for exploring and developing one's teachership and it also helps working as a teacher. Reflection was defined as evaluating of one's actions and thinking as well as a method for self development and a way for seeing the development. The students felt that during the training their reflection skills had developed especially in attention to the big picture, accepting mistakes and evaluating own performance. All the respondents who assessed their reflection skills to have improved also thought that the supervising teacher had supported their development i.e. with right questions and encouragement. Obstacles for the development of reflection were tight schedule of the practice, lack of feedback and weak guidance relationship. Reflection was considered to be an important step in growing to teachership and working as a teacher. Reflection can be supported by the actions of the supervising teacher. The discovered flaws in supervision should be addressed in order to improve the professional development of class teacher students.