Browsing by Subject "relationaalisuus"

Ammatillista opiskelua on viime vuosina lähestytty palkkatyökeskeisestä näkökulmasta, jossa on korostettu opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja työelämäkykyisyyttä. Näkemys heijastelee kulutuskeskeiselle yhteiskunnalle tyypillistä resurssipohjaista käsitystä hyvinvoinnista. Siinä hyvinvointi kytketään vahvasti materiaaliseen elintasoon. Resurssipohjainen lähestymistapa kuitenkin ohittaa nuoruuden ja hyvinvoinnin moniulotteisuuden. Tässä tutkielmassa hyvinvointi määritellään kokonaisvaltaisesti Tuuli Hirvilammin ja Tuula Helneen HDLB-mallia noudattaen. Hyvinvointi nähdään kohtuullisen elintason (having), merkityksellisen toiminnan (doing), sosiaalisten suhteiden (loving) ja elävän läsnäolon (being) muodostamana kokonaisuutena. Tutkielman näkökulma hyvinvointiin on relationaalinen. Hyvinvointi rakentuu ammatillisen opiskelun ekosysteemiin paikantuvissa dynaamisissa vuorovaikutussuhteissa. Tässä tutkielmassa käsitellään erityisesti hyvinvoinnin temporaalisia eli aikaulottuvuuteen liittyviä suhteita. Tutkielman tavoitteena on muodostaa ammatillisen opiskelun kontekstiin soveltuva kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin HDLB-malli. Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointia analysoidaan having-, doing-, loving- ja being-ulottuvuuksilla sekä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden muodostamassa aikaulottuvuudessa. Tutkielmassa selvitetään opiskelijoiden välisiä eroja muodostamalla opiskelijatyyppejä HDLB-mallin pohjalta. Keskeisenä tavoitteena on myös tutkia opiskelijoiden välisiä eroja selittäviä tekijöitä hyvinvoinnin eri ulottuvuuksilla. Tutkimuksen aineistona käytettiin ammattiin opiskeleville suunnattua Amisbarometri 2015 -kyselyä. Analyysin kohderyhmäksi rajattiin 15–29-vuotiaat perustutkintoa suorittavat vastaajat, joita oli aineistossa yhteensä 18 900. HDLB-mallin muodostamiseen käytettiin faktorianalyysiä ja opiskelijatyyppien muodostamiseen K-keskiarvon ryhmittelyanalyysiä. HDLB-mallin eri ulottuvuuksia selittäviä tekijöitä tutkittiin lineaarisella regressioanalyysillä. Tutkielmassa having-ulottuvuus muodostui käytettävissä olevia tuloja kuvaavista muuttujista, doing-ulottuvuus ammatillisen koulutuksen arvostukseen liittyvistä muuttujista, loving-ulottuvuus läheisiä ja luottamuksellisia ihmissuhteita käsittelevistä muuttujista ja being-ulottuvuus opiskelun kuormittavuutta ja psyykkistä hyvinvointia kuvaavista muuttujista. HDLB-mallin perusteella muodostettiin neljä erilaista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ryhmää: yksinäiset pienituloiset, kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat, kokonaisvaltaisesti pahoinvoivat ja merkityksettömyyttä kokevat hyvinvoivat. Tulosten perusteella merkityksettömyyttä kokevat hyvinvoivat ja kokonaisvaltaisesti hyvinvoivat vastaajat muodostavat aineistossa suurimmat ryhmät. Menneisyyttä ja taustaa kuvaavat tekijät, nykyisyyttä kuvaavat opiskelukokemukset ja tulevaisuuteen kiinnittyvät työelämäodotukset selittävät hyvinvoinnin eroja etenkin doing- ja being-ulottuvuuksilla. Tulosten perusteella HDLB-malli soveltuu hyvinvoinnin mittaamiseen ammatillisen opiskelun kontekstissa, mutta edellyttää indikaattoreiden kehittämistä jatkotutkimuksissa. Tutkimuksessa muodostettu malli ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnista opiskelun ekosysteemissä tarjoaa analyyttisen työkalun indikaattorien kehittämiselle ja hyvinvoinnin mittaamiselle relationaalisista ja temporaalisista lähtökohdista.

In recent decades there has been a revival of customs and traditions among several indigenous Amazonian peoples, one feature of which is the strengthening of many shamanic practices repressed and partially abandoned under colonial rule. For the Yawanawa people of Acre, Brazil, annual cultural festivals have become a prominent symbol of cultural revitalization. Festivals enable an international audience to experience a live tradition in the form of song, dance, games, art and crafts as well as shamanic rituals and substances. In the context of shamanic ritual, the terms medicine and healing are some of the prominent discourses through which shamanic networks connect and alliances are created between visitors and the Yawanawa. The present study looks at the understandings of health and wellbeing of non-indigenous persons participating in contemporary shamanic networks in Amazonia. The aim of the study is to describe how knowledge of Yawanawa shamanic practices affects understandings of health, sickness and healing. My research questions are: 1) What are the meanings assigned to health and illness in Amazonian sociophilosophies and those of the Yawanawa people? 2) How do Western people practicing Amazonian shamanism perceive health and illness, and how do their understandings relate to those present in Yawanawa shamanism? 3) What constitute the main elements of healing in Yawanawa shamanism? My primary research data consists of six thematic interviews with non-indigenous people practicing and studying Yawanawa shamanism. I will employ two theoretical approaches to frame the analysis. The study locates in medical anthropology which examines concepts around health, illness and healing and their cultural and social diversity. I will refer to the framework of subjective theories of health by Schmid (2010, 2011) to view individual health-related understandings as subjective meaning-making frameworks that resemble but are not reduced to scientific medical theories. Indigenous relational philosophies of health comprise the second theoretical framework, through which the Yawanawa medical system and shamanism will be understood as consisting of the creation and management of harmonious relationships with both human and nonhuman actors. Literature review represents Amazonian shamanism as an interconnected world with a visible and invisible side. Health for indigenous peoples is based on a relational cosmovision where principles of right relationship and reciprocity are recreated at social, ecological and cosmological levels. Wellbeing is a co-created, shared resource as well as the result of successful negotiation with nonhuman beings with potentially conflicting interests. For the Yawanawa, health is defined through the balanced relations of bodies and souls that constitute a human person, as well as creating a distinct Yawanawa identity through embodied means. Traditional Yawanawa shamanism equally relies on the transformation of the body and its different capacities through removal and adding of substances. More recently, the changes occurring in Amazonian shamanic practices have been characterized by increased interconnectedness and exchange on a global level with an increase in shamanic tourism and neo-shamanic movements alongside the practice of indigenous shamanism. Non-local neo-shamanic activities, such as the ritual consumption of ayahuasca for self-healing, have been criticized as reflecting a western, individualistic worldview that does not recognize the relational, intersubjective dimensions of shamanism. Similarly, the elements of Amazonian shamanism undergo a translation that includes the medicalization and commercialization of ayahuasca as well as a tendency to psychologize shamanic experiences with nonhumans. Analysis of the interview data shows that the understandings of health of shamanic practitioners reflect a relational worldview that shares several elements with indigenous socio-philosophies of health. For the study participants, shamanism offers an alternative worldview and framework for understanding wellbeing compared to that of biomedicine characterized by scientific reductionism. A central effect of maintaining relational conceptions of health can be seen in an expanded view of the determinants of health. Individual wellbeing is defined holistically as the balance between the physical, psychological, social and spiritual dimensions of a person. At the same time consideration of elements and actors affecting health is spread horizontally to include relations between individual and their social and intergenerational ties, as well as ecological ties to the nonhuman world which includes other species as well as invisible beings of the spirit world. There is an individualistic orientation present whereby individual responsibility and autonomy are considered as important determinants of wellbeing. Interviewees also recognize some differences between their views and those of the Yawanawa regarding the agency of nonhuman beings. However, the study concludes that practicing and studying shamanism is not merely an egoistic pursuit for the study participants, but increased understanding of the principles of Amazonian shamanism and worldviews shows in an expanded awareness of relational ties in both shamanic cosmology as well as in interpersonal ties with the Yawanawa and Amazonian peoples. This is also reflected in the way the elements of healing in shamanism are understood as containing both subjective and intersubjective elements.

Tässä tutkielmassa käsitellään muxejen sosiaalista sijaintia sukulaisuuden sekä kuulumisen teemojen kautta. Muxet ovat alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Zapoteekinkielisellä muxe-sanalla viitataan cis- ja trans- sukupuolisiin miespuolisiin henkilöihin, joiden seksuaalinen kiinnostus kohdistuu pääosin miehiin. Muxet voidaan jakaa karkeasti muxe hombreihin (mies-muxe) sekä muxe mujereihin tai muxe vestidoihin (nais-muxe tai naiseksi pukeutunut muxe). Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan ensisijaisesti muxe hombreja. Sosiaalisella sijainnilla viitataan tässä tutkielmassa yksilön sijaintiin sosiaalisesti tuotettujen yhteiskunnan kategorioiden valtasuhteiden verkostossa. Tutkielma korostaa intersektionaalista näkökulmaa sosiaaliseen sijaintiin, joka korostaa sukupuolen lisäksi muidenkin sosiaalisten kategorioiden kuten luokan, etnisyyden ja iän vaikutusta yksilön sosiaalisen sijainnin muodostumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalista sijaintia sukulaisuuden ja perheen kautta sekä modernin ja perinteisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Tämä tutkielma perustuu Meksikossa Isthmus de Tehuantepecin eli ’El Istmon’ alueella keväällä 2018 tehtyyn noin kolmen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön, joka koostuu haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista 21:n osanottajan kanssa. Kenttätyön keskeisimpänä metodina toimi monipaikkainen etnografia. Aineisto käsittää 13 nauhoitettua puolistrukturoitua haastattelua, kahdeksan avoimempaa haastattelun kaltaista keskustelua sekä useita vapaampia keskusteluja. Haastattelujen lisäksi aineisto sisältää runsaasti osallistuvaa havainnointia tapaamisissa ja tapahtumissa. Aineiston analyysissä käytettiin ankkuroitua teoriaa, eli kerätyn aineiston pohjalta valittiin analyysivaiheessa tutkielman lopullinen teoreettinen viitekehys. Muxejen sukulaisuutta ja relationaalisuutta tarkastellaan tutkielmassa huolenpidon, vanhempien roolin sekä queer-sukulaisuuden teemojen kautta. Sukulaisuuden ja relationaalisuuden tarkastelun kautta valotetaan niitä dynamiikoita, joilla muxet liittävät itsensä osaksi perhettä ja yhteisöä sekä kuinka perhe ja yhteisö muovaavat muxejen sosiaalista sijaintia. Tutkielmassa tarkastellaan kuulumisen kokemusta sukulaisuuden ja perheen kontekstissa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sukulaisuuden ristiriitaisuuksia sekä konfliktien aiheuttamaa ei-kuulumista ja perheestä etääntymistä, jotka ovat tyypillisiä queer-sukulaisuuden tutkimuksessa. Kuulumista ja sosiaalista sijaintia käsitellään tutkielmassa modernin ja traditionaalisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Lisäksi sosiaalista sijaintia tarkastellaan liittyen muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten sosio-ekonomiseen luokkaan, zapoteekkiuteen, ikään ja perheeseen. Analyysin keskiössä on intersektionaalinen näkökulma, joka korostaa erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen kategorioiden päällekkäisyyttä ja monitahoisuutta sekä monimutkaista vaikutusta toisiinsa. Tutkielmassa käsitellään myös muuttuvan, urbanisoituvan sekä globalisoituvan maailman dynamiikkoja suhteessa muxeihin ja kuulumisen kokemukseen liittyen. Tutkielma pyrkii vastaamaan aukkoon muxejen tutkimuskentässä keskittyen etenkin harvemmin tarkasteltujen muxe hombrejen kokemuksiin kuulumisesta. Lisäksi intersektionaalinen näkökulma laajentaa keskustelua koskemaan myös muita teemoja kuin sukupuolta ja seksuaalisuutta. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun queer-sukulaisuudesta ja sukulaisuuden ja perheen ’valinnan’ mahdollisuuden kritiikkiin tuomalla esiin muxejen näkökulman, jossa sukulaisuuden valinta ei oikeastaan tule kyseeseen, vaan kytkeytyy pikemmin kuulumisen ja ei-kuulumisen jatkumoon.