Browsing by Subject "ruututekstikonventiot"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan suoratoistopalveluiden ja harrastelijatekstitysten laatua niissä sovellettujen ruututekstikonventioiden näkökulmasta. Vertailevan tutkimukseni tavoitteena on selvittää, minkälaisia käytäntöjä harrastelijakääntäjät ja suoratoistopalveluiden kääntäjät noudattavat työssään, ja miten ne vertautuvat tässä tutkielmassa esiteltäviin yleispäteviin käännöstekstitysten laatusuosituksiin. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana toimivat Esko Vertasen esittelemät ruututekstikonventiot artikkelissa Ruututeksti tiedon ja tunteiden tulkkina (2007) sekä Suomen av-kääntäjien laatimat Käännöstekstitysten laatusuositukset (2020). Analyysi keskittyy kolmeen eri ruututekstikonventioiden kategoriaan: ruututekstien kesto, merkkimäärä ja segmentointi. Tutkielman aineisto koostuu suoratoistopalveluiden Netflix, HBO Nordic ja Viaplay tekstityksistä yhteen kunkin palvelun tarjoamaan tv-jaksoon, sekä Divx Finland -yhteisön harrastelijakääntäjien vastaavista tekstityksistä kyseisiin jaksoihin. Tutkimusaineiston vertailu toteutetaan kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus osoittaa, että suoratoistopalveluiden käytännöt yltävät keskimäärin hieman paremmin vertailtuihin suosituksiin, mutta monella osa-alueella tulokset ovat vaihtelevia, ja myös tutkittujen suoratoistopalveluiden väliset eroavaisuudet ovat ajoittain huomattavia. DivX Finland suosii tekstityksissään enemmän kaksirivisiä ruututekstejä, kun taas suoratoistopalvelut keskimäärin enemmän yksirivisiä ruututekstejä. Suoratoistopalveluiden ruututekstit ovat merkkimäärältään tiiviimpiä, mutta DivX Finlandin tekstitykset yltävät jonkin verran paremmin ruututekstien keston suosituksiin. Yhteistä sekä suoratoistopalvelulle että DivX Finlandille on tuloksissa se, että kaksirivisten ruututekstien kesto jää usein suositeltua lyhyemmäksi. Epäsuotuisia segmentointiratkaisuja esiintyy prosentuaalisesti melko vähän kummankin toimijan tekstityksissä. Tarkasteltaessa eri suoratoistopalveluiden tuloksia yksitellen, voidaan todeta, että käytännöiltään lähimpänä av-alan laatusuosituksia ovat HBO Nordicin tekstitykset, kun taas Viaplayn tekstityksissä ilmenee huomattavin määrä epäsuotuisia tuloksia eri osa-alueilla. Merkittävin havainto tarkasteltaessa DivX Finlandin tekstityksiä on se, että ruututekstin rivien merkkimäärän ylärajat ovat yhteisön tekstityksissä selkeästi joustavampia kuin tekstitysalalla yleisesti.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan maallikkokääntäjän ja ammattikääntäjän laatimia ruututekstejä viiteen Yle Novostin uutiseen. Tarkoituksena on selvittää, miten kääntäjien tekemät ruututekstit eroavat toisistaan ruututekstikonventioiden noudattamisen osalta. Vertailussa keskitytään konventioihin, jotka liittyvät tiivistämiseen ja uudelleenmuotoiluun, poistoihin sekä tekstityksen jaotteluun. Oletuksena on, että ammattikääntäjä noudattaa konventioita maallikkokääntäjää tiukemmin, sillä hän on joko koulutuksensa tai kokemuksensa kautta niistä tietoisempi. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan havaita, että ammattikääntäjä noudattaa ruututekstikonventioita maallikkokääntäjää hieman tiukemmin. Tulokset osoittavat myös, että maallikkokääntäjä osaa hyödyntää kielellisen tiivistämisen strategioita, vaikkei hänellä ole kääntäjänkoulutusta tai kokemusta ruututekstien laatimisesta. Ammattikääntäjä vaikuttaa kuitenkin hyödyntävän kielellisen tiivistämisen strategioita tietoisemmin kuin maallikkokääntäjä ja kiinnittävän enemmän huomiota siihen, että ruututekstit toimivat hyvin kokonaisuutena. Tulokset näyttävät siis tukevan alkuperäistä hypoteesia, mutta tutkimusaineiston suppeuden takia yleistyksiä ei ole mahdollista tehdä.

Videopelien suosio on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut huomattavasti valtayleisön parissa vapaa-ajan harrastuksena. Pelit ovat erittäin laaja kulttuurillinen aihealue ja niitä onkin tarkasteltu monen eri tieteenalan näkökulmasta. Käännöstieteessä videopelit lasketaan audiovisuaalisen kääntämisen kategoriaan. Kansainvälistymisen myötä videopelien kääntäminen on yleistynyt, jotta tuotteet saataisiin levitettyä mahdollisimman laajalle yleisölle. Videopelien kääntämisessä ei kuitenkaan ole kovin vakiintuneita konventioita olemassa. Perinteisiä ruututekstikonventioita ei videopeleissä tunnuta usein käytettävän. Tämä tutkielma tarkastelee videopelin kääntämistä. Tutkimusaineistona on 2010 julkaistun Heavy Rain -videopelin suomeksi lokalisoitu versio. Pelin tekstityksiä verrataan 2020 julkaistuun suomenkielisiä tekstityksiä koskevaan ohjekokoelmaan eli käännöstekstitysten laatusuosituksiin. Oletuksena on, että videopelin tekstitykset saattavat poiketa suurestikin laatusuosituksien konventioista. Tarkoitus on tutkia tapauksia, joissa pelin tekstitykset ovat ohjeiden mukaisia, mutta myös tapauksia, joissa ne eivät ole, ja pohtia syitä käännösratkaisuille. Aineiston analyysin perusteella pelin tekstitykset sekä rikkovat että eivät riko laatusuosituksia. Repliikkien lukuaikaa ohjeistavia konventioita rikotaan yli puolessa aineiston repliikeissä ja sitä vastoin pelin tekstitykset vaikuttavat laajalti olevan välimerkkien käyttöä sääntelevien konventioiden mukaisia. Konventioita luultavasti rikotaan videopelilokalisoinnin piirteiden takia. Aineiston perusteella ei ole kuitenkaan mahdollista määrittää tarkkoja syitä konventioiden rikkomiselle, vaan asian selvittäminen vaatisi jatkotutkimusta.