Browsing by Subject "saarnaaja"

Tutkielman tavoitteena oli selvittää saarnaamisen valmistautumiseen liittyvät vaiheet ja niiden taustalla olevien tekijöitä. Saarnaaminen on tärkeä osa Suomen evankelislu-terilaisen kirkon jumalanpalveluselämää ja sitä pidetään papin retoriikan näytteenä. Saarna ei ole puhe, vaan sydämen ja uskon puhetta, missä taivaallinen tulee maal-liseksi. Se julistaa ja opettaa evankeliumia, se yhdistää ihmisen Jumalaan ja synnyt-tää palavaa uskoa, opettaa Raamattua, lohduttaa kärsivää ja kannustaa hyviin tekoi-hin. Saarna on julkinen seurakunnalle, mutta yksityinen saarnan valmistajalle. Vaikka kirjallisuus antaa saarnalle teologiset reunat, ovat saarnat henkilökoh-taisia ja voidaan olettaa, että niiden valmistusprosessi on myös henkilökohtainen. Hyväksi saarnaajaksi ei synnytä vaan siihen opitaan. Saatavilla oleva kirjallisuus ei käsittele aihetta riittävän laajasti siitä hetkestä, kun saarnaaja saa tiedon saarnaami-sen ajankohdasta aina saarnan pitämispäivään saakka. Tämä johtaa tutkimuskysy-mykseen: Miten valmistautua saarnaamaan? Saarnaa ja saarnaamista käsittelevä kirjallisuus korostaa rukouksen merkitystä saarnan valmistuksen aikana. Tämä nos-taa esiin toisen mielenkiintoisen tutkimuskysymyksen: Mitä ja milloin suomalaiset pa-pit rukoilevat saarnan valmistamisprosessin aikana? Tutkimusmenetelmäksi valittiin ankkuroitu teoria (Grounded theory), koska se auttaa selvittämään prosesseja, luo korkean tason ymmärrystä tukeutumatta ole-massa oleviin teorioihin. Ankkuroitu teoria on tutkimusstrategia, jonka tarkoituksena on luoda aineistosta omaa teoriaa ja syntynyttä teoriaa verrataan samaa ilmiötä tut-kineisiin muihin teorioihin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 18 työssään saarnaavaa pappia kolmesta eri seurakunnasta. Vastausprosentti oli 75%. Aineisto kerättiin avointen teemahaastattelujen avulla. Menetelmä valittiin siksi, että se mahdollistaa uuden tiedon löytämisen. Teoriaan kuuluu aineiston yhtäaikainen kerääminen, koo-daaminen ja analysointi. Tutkimustulokset voitiin jakaa saarnaamiseen valmistautumisprosessiin (mitä), sekä sitä selittäviin tekijöihin (miten, miksi, milloin). Prosessin seitsemästä vaiheesta syntyi teoriaan: lukeminen, aineiston kiteyttäminen ja kirjoittaminen, sekä läpileikkaa-vat aiheet saarnaajan henkilökohtaiset tottumukset ja työtilanne, ja rukous ja medi-taatio. Tämä uusi teoria ja olemassa oleva kirjallisuus tukivat toisiaan