Browsing by Subject "saatavuus"

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tarkastella kuluttajien näkemyksiä päivittäistavarakaupoissa tapahtuvasta gluteenittomien tuotteiden tuotesijoittelusta sekä saatavuudesta. Gluteeniton ruokavalio on viime vuosina kasvattanut merkittävästi suosiotaan. Kasvaneen suosion myötä myös gluteenittomien tuotteiden valikoimat päivittäistavarakaupoissa ovat kasvaneet. Kyseisen ruokavalion noudattaminen on tällä hetkellä eräänlainen ruokatrendi. Gluteenitonta ruokavaliota noudatetaan nykyisin myös muista syistä, kuin keliakian takia. Gluteenittoman ruokavalion noudattaminen on monelle kuitenkin terveyden kannalta välttämätöntä. Tämän takia on tärkeää ottaa huomioon myös marginaalisten ruokavalioiden edustajat. Lisää tietoa ja ymmärrystä tarvitaan, jotta voitaisiin selvittää, miten kuluttajan ruokavalion noudattamista ja ostoprosessia voitaisiin parhaiten tukea ja helpottaa. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisin menetelmin maaliskuussa 2022 teemahaastatteluiden avulla. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluin yhteensä kymmeneltä henkilöltä, jotka ovat viime aikoina ostaneet gluteenittomia tuotteita ja näin tutustuneet gluteenittomien tuotteiden valikoimaan päivittäistavaramyymälöissä. Tutkimuksesta rajattiin pois päivittäistavaroiden verkkokaupat. Jokaisella haastateltavalla gluteenittoman ruokavalion noudattamisen syy on sairaus, johon kyseinen ruokavalio toimii hoitokeinona. Gluteenittomien tuotteiden saatavuus koettiin tutkimukseen osallistuneiden keskuudessa pääosin hyväksi. Gluteenittomien tuotteiden saatavuus on erityisesti viime vuosina merkittävästi kehittynyt, mutta edelleenkin saatavuus on melko suppeaa verrattuna tavallisiin gluteenia sisältäviin tuotteisiin. Aiempien tutkimusten tapaan gluteenittomien tuotteiden tuotesijoitteluun ei löytynyt yhtä parasta keinoa. Näkemykset gluteenittomien tuotteiden tuotesijoittelusta jakautuivat sijoittamiseen yhteen keskitettyyn hyllyyn tai tuotekategorioittain tapahtuvaan sijoitteluun. Tärkeimpänä tekijänä tuotesijoittelussa mainittiin asioinnin helppouden ja mukavuuden edistäminen. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaville myös turvallisuus on tässä tärkeässä osassa. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ovatko tuotteet kosketuksissa tavallisten gluteenia sisältävien tuotteiden kanssa. Kontaminaatioriskiin gluteenin kanssa on tärkeää kiinnittää huomiota, koska se saattaa aiheuttaa haastateltaville vaarallisia komplikaatioita. Monen mielestä kaupassa käyntiin kuluu myös paljon aikaa, kun hyllymerkintöjä sekä tuoteselosteita joutuu tarkastelemaan lähes jokaisen tuotteen kohdalla. Myös tähän toivottaisiin helpotusta selkeämpien hyllymerkintöjen sekä mahdollisen uuden teknologian avulla.

Tässä tutkielmassa tutustutaan terveydenhuollon käsitteisiin: saatavuuteen, rahoitukseen, hyödyntämiseen, kansalliseen terveydenhuoltoon ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Saatavuus määritellään mahdollisuudella tyydyttää terveystarpeita. Terveydenhuollon rahoituksella tarkoitetaan varojen keräämistä, rahastojen muodostamista ja palveluiden ostamista. Palveluiden hyödyntämiseen vaikuttavat yksilön käyttäytymisen lisäksi sosioekonominen asema ja palveluiden saatavuus. Kansallisella terveydenhuollolla tarkoitetaan koko väestön mahdollisuutta terveyspalveluiden käyttöön tarpeen tullen kohtuuhinnalla. Terveysalan ammattilaisten epätasainen maantieteellinen jakautuminen sekä pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut vähentävät saatavuutta sekä pohjoismaissa, että Itä-Afrikassa. Pienituloisuus ja korkeat palvelumaksut ovat kuitenkin pienituloisissa maissa moninkertainen ongelma verrattuna korkeatuloisiin maihin. “Out-of-Pocket payment” eli terveyspalveluiden omasta taskusta maksaminen ajaa pienituloisia köyhyyteen. Pohjoismaissa palvelujen käyttämättömyys on yleisesti alhaista. Hyvinvointivaltioissa alhaiset henkilökohtaiset tulot ovat merkittävin hyödyntämistä vähentävä tekijä. Pienituloisissa maissa palveluiden käyttämättömyyttä lisää palveluiden huonoksi koettu laatu ja puutteet terveystiedoissa. Kansallinen terveydenhuolto on globaali tavoite, joka on saavutettu Suomessa vuosikymmenien kehityksen seurauksena. Jokaisella pysyvästi maassa asuvalla on oikeus sosiaaliturvaan, joka sisältää terveyspalvelut. Sub-Saharan Afrikassa tavoitteeseen ei olla vielä päästy. Esteinä ovat alhainen sairausvakuutuksen kattavuus, lukuisat sairausvakuutusjärjestelmät ja riittämätön valtion rahoitus. Ruanda on ainoa maa Sub-Saharan Afrikassa, joka on saavuttanut 80 % sairausvakuutuksen kattavuuden.

The aim of this Master's Thesis was to assess experiences of access to medications and follow up services. The aspects studied were: access to medications from the public's perspective, also in relation to availability of follow-up services and support for self-management in long-term medications, and difficulty to buy necessary medicines due to economic reasons. The respondents were also asked to identify needs for developing new customer-oriented services for follow up of treatments. The data were collected during December 2013 and January 2014 by an email survey to those registered in the loyal customer program of University Pharmacy. The data were analyzed by using the statistical programme SPSS. Responses to open-ended questions were analyzed (a preliminary analysis). Respondents' age, gender, area of residency and financial situation were used as background variables. 606 responses were received (84% women, 16% men). The mean age of the respondents was 53.5 years and 91% had at least one disease or symptom diagnosed by a doctor. Almost all (93%) used some medicine or vitamin product. Eleven percent of the respondents reported that they had not been able to purchase a medicine they needed due to poor personal financial situation. A majority (85%) of the respondents perceived their health status as good. The average number of visits at the doctor during a one year period was 5.5. About 22 % of the respondents reported that they were not able to get an appointment when they needed it. About half of the respondents had regular health controls by a doctor. The respondents indicated a wish that getting the appointment regularly should be easier and that there should be time to have a holistic discussion on one's care. About half had a personal doctor and 42% had a medication card. The most common ways to self-monitor one's care were by observing general health status, measuring blood pressure and weight. Almost two-thirds (63%) discussed the monitoring results with their doctor. Many respondents reported in the open comments that they did not have instructions for self-monitoring and there was no healthcare provider to share the results with. The respondents wanted have more information concerning the reasons to use medicines, and the benefits of a long-term medicine use. They also wanted to know more about adverse effects and interactions, as well as about non-pharmacological treatment options. The prescriptions were most commonly renewed at the doctor's office (47%).The respondents also expressed a wish to have more options to contact their healthcare providers, e.g., though electronic services (online doctor, email counselling). There are limitations in the Finnish health care system from the medication management's perspective. Aspects needing improvement include access to regular controls and follow-up services, having more options to contact healthcare providers, also through electronic services, having better access to information on diseases and medication, and finally, improve caring for people's health concerns in a holistic way.