Browsing by Subject "saatavuushäiriö"

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet Suomessa ja muualla maailmassa aiheuttaen lisätyötä ja -kustannuksia lääkealan toimijoille. Saatavuushäiriöt voivat aiheuttaa katkoksia lääkehoitoon tai saatetaan joutua turvautumaan muihin hoitovaihtoehtoihin, mikä voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli antaa yleiskuva saatavuushäiriöistä ja saatavuushäiriövalmisteiden ominaispiirteistä Suomessa keväällä 2020. Tutkittaviin ominaispiirteisiin kuuluivat mm. lääkkeen terapiaryhmä, myyntiluvan haltija, häiriön kesto, valmisteen hintaluokka, kuuluminen velvoitevarastoitavien valmisteiden tai Maailman terveysjärjestö WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon ja myyntiluvan myöntövuoteen perustuva lääkkeen elinkaarivaihe. Saatavuushäiriövalmisteiden (n=879) tiedot kerättiin myyntiluvan haltijoiden Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealle kahden kuukauden aikana (14.2.–15.4.2020) toimittamista tai voimassa olevista saatavuushäiriöilmoituksista. Aineistoa täydennettiin hinta- ja korvattavuustiedoilla Kansaneläkelaitoksen lääketietokannasta sekä tiedoilla muista markkinoilla olevista pakkauskoista, vahvuuksista ja vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Aineistosta tehtiin kuvaileva tilastollinen analyysi käyttäen perustunnuslukuja ja -jakaumia. Analyysissä keskityttiin pääasiassa avohoidossa käytettäviin reseptivalmisteisiin (n=654). Ihmislääkkeiden saatavuushäiriöt (n=829) koskivat etenkin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptivalmisteita (65 % kaikista saatavuushäiriöistä), ja ne keskittyivät suurten potilasryhmien käyttämiin lääkkeisiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeisiin (31 %) ja hermostoon vaikuttaviin lääkeaineisiin (28 %). Avohoidon reseptivalmisteiden häiriöistä yli puolet (53 %) kohdistui rinnakkaisvalmisteisiin. Häiriövalmisteet kuuluivat elinkaarivaiheeltaan vanhempiin ja hintaluokaltaan edullisempiin valmisteisiin. Viidennes valmisteista (19 %) kuului velvoitevarastoitavien tai WHO:n välttämättömien lääkkeiden luetteloon. Rinnakkaisvalmiste löytyi 73 prosentille häiriövalmisteista. Vain kolme prosenttia myyntiluvan haltijoista oli tehnyt ilmoituksen saatavuushäiriöstä Fimealle vaadittua kahta kuukautta ennen myynnin keskeytymistä saatavuushäiriön vuoksi. Tulosten perusteella saatavuushäiriöt Suomessa koskevat samankaltaisia lääkevalmisteita kuin muuallakin maailmassa. Tämän osoitti myös tutkielman kirjallisuusosassa toteutettu kansainvälistä empiiristä saatavuushäiriötutkimusta koskenut systemaattinen kirjallisuushaku. Valtaosaan saatavuushäiriöistä on mahdollista reagoida apteekissa toimittamalla rinnakkaisvalmiste, kun taas osa vaatii yhteydenottoa lääkkeen määränneeseen lääkäriin. Saatavuushäiriötiedon linkittämistä sähköiseen reseptijärjestelmään ja lääkevaihdon laajentamista farmasian ammattilaisille voisi harkita toiminnan kehittämiseksi saatavuushäiriötilanteissa. Covid-19-pandemia on lisännyt kansainvälisiä toimia häiriötilanteiden hoitamiseksi. Tätä varten kehitetään yhteisiä toimintatapoja muun muassa Euroopan unionissa, jossa tavoitteena on luoda kaikki jäsenmaat kattava saatavuushäiriöportaali.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet maailmalla ja Suomessa viimeisten 20 vuoden aikana lisäten lääkealan toimijoiden työmäärää sekä kustannuksia. Saatavuushäiriöt aiheuttavat myös vaikeuksia potilaiden hoidon toteuttamiseen, tietyissä tilanteissa hoito saattaa joutua katkolle tai joudutaan käyttämään vaihtoehtoista lääkitystä, mikä saattaa heikentää potilaan saaman hoidon laatua. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia kirjallisuuden perusteella syitä saatavuushäiriöiden taustalla. Toissijaisena tavoitteena oli löytää mahdollisesti toimintamalleja, mitkä mahdollistaisivat saatavuushäiriöiden määrän vähenemisen tai vaihtoehtoisesti vähentäisivät niiden vaikutuksia potilaiden hoitoon. Tutkimus tehtiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Tutkimukseen valikoitui mukaan yhteensä kaikkiaan 24 sisäänottokriteerit täyttävää artikkelia. Kirjallisuushaku suoritettiin 20.10.2020 Sopusi ja Pubmed -tietokannoista. Kirjallisuushaku rajattiin koskemaan ajanjaksoa 2000–2020. Tietokantojen lisäksi kirjallisuutta haettiin manuaalisesti löydettyjen artikkeleiden lähdeluetteloista. Kirjallisuushaulla löydettiin yhteensä 2334 artikkelia ja duplikaattien poiston jälkeen jäljelle jäi 1783 artikkelia. Ensin artikkelit käytiin läpi otsikon sekä abstraktin perusteella ja viimeisessä vaiheessa koko tekstin perusteella. PRISMA-listaa käytettiin soveltuvin osin apuna katsauksen laatimisessa. Tähän systemoituun kirjallisuuskatsaukseen mukaan valituista julkaisuista 10 oli alkuperäisiäjulkaisuja artikkeleita ja 14 katsausartikkeleita. Alkuperäisistä tutkimusartikkeleista suurin osa (n=7) oli kvantitatiivisia tutkimuksia ja näistä neljä käsitteli saatavuushäiriöitä Yhdysvalloissa. Kvantitatiiviset tutkimukset olivat kaikki viranomaisten ylläpitämistä rekistereistä tehtyjä tutkimuksia. Laadullisia tutkimuksia alkuperäisissä artikkeleissa oli kolme, nämä olivat toteutettu puolistrukturoituina haastatteluina tai avoimina kyselyinä lääkealan toimijoille Systemoidun kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella saatavuushäiriöiden syyt voivat vaihdella eri markkinoiden välillä. Saatavuushäiriöiden taustalla olevien syiden teemat kuitenkin vaikuttivat tutkimuksen perusteella olevan hyvin samankaltaisia riippumatta markkinoista. Yleisimpinä syinä saatavuushäiriölle olivat tuotantoon liittyvät ongelmat, regulatoriset toimet sekä ekonomiset ratkaisut. Tulosten perusteella ensisijaisena ratkaisuna saatavuushäiriöiden vaikutusten minimointiin olisivat lääkkeiden valmistajien tarpeeksi ajoissa antamat ilmoitukset alkavasta saatavuushäiriöistä.

Medicine shortages have been an increasing problem in the pharmaceutical industry for several years. While the causes of these shortages have been widely researched, they have been found to be diverse and the root causes are difficult to identify. The pharmaceutical care system has been formed over a long period of time, which has led to a growing problem of shortages for various reasons. This study aims to investigate he views of different pharmaceutical sectors on what reforms to the mandatory reserve supply law could help to prevent and shorten the medicine shortages. The study was conducted through a thematic interview. Abductive analysis and thematic analysis were selected as the method of analysis. The study found that mandatory reserve supply is successful in acting as a buffer against short-term shortages, but that a comprehensive reform of the law would be necessary. According to the study, the reform of the law is linked to a wide range of issues. More flexible processes in regulatory aspects, the profitability of the Finnish market, and hospital procurements are closely related to the mandatory reserve supply law. The reform of the mandatory supply list could bring flexibility to exemptions to maintain lower stock levels by renewing the list of medicines and categorizing them into different groups. The act on public contracts law and the mandatory supply reserve law should be better coordinated to avoid wastage and thus ensure Finland's adequate competitiveness However, it should be noted that ensuring Finland's competitiveness and reducing shortages is not solely the responsibility of the mandatory reserve supply law. It also requires extensive international cooperation and it is also believed that bringing production back to Europe and even to Finland is crucial to shorten medicines shortages.