Browsing by Subject "saksanopettajat"

Huoli Suomen kielivarannosta ja oppilaiden kielivalinnoista on ollut esillä jo pitkään. Tammikuusta 2020 alkaen A1-kieli on varhennettu valtakunnallisesti alkamaan ensimmäiseltä luokalta. Ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat siis ensimmäisen vieraan kielensä viimeistään ensimmäisen luokan keväällä. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan tätä asetusmuutosta monipuolisten kielivalintojen näkökulmasta seuraavasti: Tutkimuksessa kerättiin saksanopettajien näkemyksiä siitä, miten A1-kielen varhentaminen on tähän mennessä vaikuttanut kielten ryhmien muodostamiseen alakoulussa ja miten kielten ryhmien käytänteet ovat muuttuneet varhentamisen jälkeen. Lisäksi tutkittiin, millaisia käytänteitä kouluissa ja kunnissa on, jotta saksan opetusryhmiä muodostuu A1- tai A2-kielessä. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan varhaista ja varhennettua kieltenopetusta erityisesti Suomen kontekstissa. Lisäksi tässä osassa tarkastellaan saksankielen valintojen tilastoja viimeisen 20 vuoden ajalta; luodaan katsaus niihin koulutuspoliittisiin linjauksiin, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet kielivalintojen määrään; tarkastellaan sekä aiempia valtakunnallisia kielihankkeita kuten Kielten kärkihanketta että varhentamispäätöstä; ja tarkastellaan kielivalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja kielten ryhmien muodostamisen käytänteitä. Keräsin itse tutkielman aineiston. Tutkimuksen osallistujat olivat alakoulussa opettavia saksanopettajia, jotka opettivat A1- tai A2-saksaa. Opettajat olivat enimmäkseen alakouluista, joissa Vipunen-tietokannan mukaan oli muodostunut A1-saksanryhmiä vuosina 2017 tai 2018. Lisäksi osallistujia haettiin kieltenopettajien Facebook-ryhmistä sekä Suomen Saksanopettajat ry:n sähköpostilistalta. Tutkimukseen osallistujia oli yhteensä 13 ja vastaajat työskentelivät 6 eri kunnassa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä sekä täydentävillä teemahaastatteluilla. Aineiston tarkastelussa käytettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa eri muuttujia vertailtiin keskenään. Kvalitatiiviseen tutkimukseen käytettiin laadullista sisällönanalyysia Miles & Hubermanin mukaan. Tutkimustuloksista käy ilmi, että opettajien näkemykset varhennetun kieltenopetuksen vaikutuksista ryhmien muodostamiseen ovat vaihtelevia. Kielivalintaan vaikuttavat monet tekijät, joten yksistään varhentamisen vaikutusta oli käytännössä vaikea arvioida. A1-saksan kannalta varhentamiseen liittyi positiivisia kokemuksia esim. kielisuihkutuksista mutta myös haasteita. Opettajat pelkäsivät, että vanhemmat valitsevat englannin yhä useammin toisen vieraan kielen sijaan, kun kielivalinta tehdään entistä nuoremmassa iässä. Lisäksi varhentamisen jälkeen opettajien on pitänyt itse aktiivisesti kehittää uusia käytänteitä kieltenryhmien muodostamiseen. Tämän tutkimusaineiston perusteella se, että kieli alkaa viimeistään ensimmäisen luokan keväällä, saattaa vaikeuttaa monipuolisten kielivalintojen toteutumista. Syynä tähän on se, että kielivalinta käytännössä joudutaan tekemään jo esikoulun puolella. A2-saksan näkökulmasta A1-kielen varhentamisen vaikutus nähtiin vain positiivisessa valossa. Tutkimustuloksista käy lisäksi ilmi, miten monet eri sidosryhmät vaikuttavat A1- ja A2-saksanryhmien muodostumiseen alakoulussa. Sidosryhmiä olivat kieltenopettajat, koulut, kunta, perheet ja yhteisö, esikoulut ja muut sidosryhmät. Muodostumiseen vaikuttivat lukuisat eri käytänteet (kuten kielisuihkut ja kielivalintaillat) ja muut tekijät (kuten kieltenopiskelun perinne tietyssä koulussa tai kunnassa). Kaksi keskeistä yhdistävää teemaa tässä prosessissa olivat yhteistyö ja avoimuus. Yleisimmät tehokkaat käytänteet A1-saksanryhmien muodostamiseen olivat kielisuihkutus esikoululaisille tai ensimmäisen luokan oppilaille sekä kielivalintojen mainonta perheille. Suurimpina haasteina eri kieltenryhmien toteutumiseen ylipäätään nähtiin kuntien taloudellinen tilanne sekä eri toimijoiden asenteet kieltenopiskelua kohtaan. Erityisesti haastatteluissa kävi ilmi, miten alakoulujen kielivalinnat ovat tärkeä osa sekä kielivalintoja yleisesti että Suomen kielivarantoa tulevaisuudessa.