Browsing by Subject "salaliittoteoria"
Now showing items 1-8 of 8
-
(2017)Tutkimus käsittelee suomalaista antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta Magneettimedia-lehdessä vuosina 2014–2016 ilmestyneiden juutalaiskirjoitusten valossa. Suomalaista antisemitismiä nykyajan kontekstissa ei ole juurikaan tutkittu, joten tutkimuksen aihe on perusteltu. Magneettimedia toimi alun perin kyläkauppias Juha Kärkkäisen mainoslehtenä, mutta julkaisussa alkoi vuodesta 2012 lähtien ilmestyä juutalaisvastaisia kirjoituksia, joiden johdosta sekä Juha Kärkkäinen että hänen yrityksensä J. Kärkkäinen Oy tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomiosta huolimatta juutalaiskirjoituksien julkaisu jatkui. Tutkimuksen aineisto koostuu Magneettimedian Uutiset-palstan kirjoituksista. Palstalta on systemaattisesti kerätty kaikki juutalaisiin viittaavat kirjoitukset, jotka tämän jälkeen on analysoitu diskurssianalyysiä apuna käyttäen. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Millaista kuvaa Magneettimedian uutisointi rakentaa juutalaisista? 2) Kuinka Magneettimedian juutalaiskuva vastaa kansainvälistä antisemitismiä. Aineistosta hahmottui neljä selkeää diskurssia, joista jokainen ilmentää osaltaan Magneettimedian antisemitismin eri puolia. Ensimmäinen diskurssi oli Israelin valtion kritisointi. Toiseksi uutisoinnille oli ominaista juutalaisten moraalin ja hyvien tapojen kyseenalaistaminen. Kolmanneksi uutisista nousi juutalaisten kansanmurhan kiistäminen ja neljäntenä diskurssina oli juutalaisten vaikutusvalta maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Kaikista neljästä diskurssista välittyi vahva usko kansainväliseen juutalaisten salaliittoon. Juutalaisten moraalin kyseenalaistaminen ja heidän väitetty vaikutusvaltansa ovat vanhaa antisemitististä perintöä. Uutta antisemitismiä puolestaan edustaa holokaustin kiistäminen ja Israelin valtion kritisointi. Huomionarvoista oli vanhan juutalaisvastaisen pamfletin Siionin viisaiden pöytäkirjojen merkitys Magneettimedialle. Paitsi Pöytäkirjojen negatiiviset käsitykset juutalaisista myös sen konservatiivinen arvomaailma näkyi Magneettimedian uutisten taustaoletuksissa. Tutkimus argumentoikin, että Pöytäkirjat on avainasemassa Magneettimedian maailmankuvan ymmärtämisessä.
-
(2023)Tutkielmani tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella ja analysoida salaliittoteorioita narratiivisessa muodossa retoriikan analyysin keinoin. Tämä tapahtuu analysoimalla ja tarkastelemalla, millaisella tavalla retoriikan teoreetikko Kenneth Burken dramatistininen viisijako näyttäytyy aineistona käytetyssä blogisivustossa. Tutkielman keskeinen tutkimusmenetelmä on retoriikan analyysi Burken Dramatistinen viisijakoa käyttäen. Tutkielman aineisto on kerätty NWO-havaintoja blogisivustolta. Tutkielmassa esitellään keskeisiä käsitteitä ja taustoja, jotka liittyvät salaliittoteorioihin. Uskontoa tarkastellaan uskontotieteellisen kolmen näkökulman mukaan, miten salaliittoteoriat ja uskonnot linkittyvät toisiinsa. Jaottelu on Robertsonin, Aspremin ja Dyrendalin mallit, joita on kolme erilaista uskontojen ja salaliittoteorioiden välisistä suhteista, jonka avaan tutkielmassa. Burken dramatistisen viisijaon avulla toteutettua analyysia peilataan edellä mainittuihin kolmeen näkökulmaan. Tutkielman tuloksiin sisältyy havainto siitä, että käyttämällä Burken dramatistista viisijakoa analyysin menetelmänä on mahdollista havaita aineistossa olevia kielellisiä sisäisiä suhteita. Aineistossa on havaittavissa retorisia ulottuvuuksia, joissa uskontoon viittaava käsitteistö on mukana ja käsitteistöt linkittyvät salaliittonarratiiveihin. Tutkielman tuloksissa on myös havaittavissa, että uskonto vaikuttaa retoriseen ilmaisuun tekstin sisällä. Tutkielman tuloksiin sisältyvät myös pohdinnat siitä, miten retoriikan tutkimusta voitaisiin soveltaa myöhemmin samankaltaisesti tutkimuksellisena pohjana tulevaisuudessa
-
(2023)Tutkielmani tarkoituksena ja tavoitteena on tarkastella ja analysoida salaliittoteorioita narratiivisessa muodossa retoriikan analyysin keinoin. Tämä tapahtuu analysoimalla ja tarkastelemalla, millaisella tavalla retoriikan teoreetikko Kenneth Burken dramatistininen viisijako näyttäytyy aineistona käytetyssä blogisivustossa. Tutkielman keskeinen tutkimusmenetelmä on retoriikan analyysi Burken Dramatistinen viisijakoa käyttäen. Tutkielman aineisto on kerätty NWO-havaintoja blogisivustolta. Tutkielmassa esitellään keskeisiä käsitteitä ja taustoja, jotka liittyvät salaliittoteorioihin. Uskontoa tarkastellaan uskontotieteellisen kolmen näkökulman mukaan, miten salaliittoteoriat ja uskonnot linkittyvät toisiinsa. Jaottelu on Robertsonin, Aspremin ja Dyrendalin mallit, joita on kolme erilaista uskontojen ja salaliittoteorioiden välisistä suhteista, jonka avaan tutkielmassa. Burken dramatistisen viisijaon avulla toteutettua analyysia peilataan edellä mainittuihin kolmeen näkökulmaan. Tutkielman tuloksiin sisältyy havainto siitä, että käyttämällä Burken dramatistista viisijakoa analyysin menetelmänä on mahdollista havaita aineistossa olevia kielellisiä sisäisiä suhteita. Aineistossa on havaittavissa retorisia ulottuvuuksia, joissa uskontoon viittaava käsitteistö on mukana ja käsitteistöt linkittyvät salaliittonarratiiveihin. Tutkielman tuloksissa on myös havaittavissa, että uskonto vaikuttaa retoriseen ilmaisuun tekstin sisällä. Tutkielman tuloksiin sisältyvät myös pohdinnat siitä, miten retoriikan tutkimusta voitaisiin soveltaa myöhemmin samankaltaisesti tutkimuksellisena pohjana tulevaisuudessa
-
(2014)Tutkielmani tarkoituksena on selvittää missä määrin salaliittoteorioissa, niiden pohjalla olevissa uskomuksissa ja niitä ympäröivässä perinteessä ja kulttuurissa on kyse uskonnonkaltaisesta ilmiöstä. Aineistonani käytän aiempaa salaliittoteorioita käsittelevää tutkimuskirjallisuutta sekä joitain ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät salaliittoteorioiksi tulkittavia näkemyksiä. Pohdin tutkielmassani uskonnon ja salaliittoteorioiden käsitteiden monitulkintaisuutta, intuitionvaraisuutta ja arvolatautuneisuutta ja näiden tekijöiden vaikutusta tutkimuskysymyksien muotoilemiseen. Päädyn määrittelemään uusia käsitteitä, joiden avulla salaliittoteorioihin liittyvistä ilmiöistä voidaan puhua tarkemmin ja joita käyttämällä saadaan paljon tarkemmin vastattua kysymykseen uskonnonkaltaisuudesta. Tutkimukseni on ensisijaisesti laadullinen ja vertaileva. Hahmotan salaliittoteorioiden tradition keskeisiä kehityslinjoja, joiden perusteella luon yleiskuvan salaliittouskomuksien, -teorioiden ja niiden ympärille syntyneen perinteen ja kulttuurin yleisistä piirteistä ja kehityslinjoista. Järjestän kyseisen aineiston vertailukelpoiseen muotoon Ninian Smartin uskontojen ulottuvuuksien teorian avulla, jotta uskonnonkaltaisuuden eräs olennainen kriteeri eli ilmiön moniulotteisuus tulisi esille. Varsinaisessa analyysiluvussa tarkastelen aineistosta esiin nousseita ilmiöitä kognitiivisesta näkökulmasta, mikä tarkoittaa käytännössä ihmisyksilön tai -yksilöiden mielen merkityksen huomioimisen ilmiöiden selittämisessä. Ilmiökokonaisuuden analyysi antaa vahvoja viitteitä siitä, että salaliittoteorioiden kohdalla voidaan todellakin puhua tietyssä määrin uskonnonkaltaisesta ilmiöstä. Kyse ei ole yksittäisistä uskomuksista ja näkemyksistä, vaan niiden ympärille on rakentunut rikas ja monipuolinen kertomusperinne, jonka kautta yksilöt ja ryhmät voivat artikuloida maailmankäsityksiään, arvojaan ja luoda omaa identiteettiään suhteessa muihin ihmisiin ja todellisuuteen itsessään. Tämä laajempi näkökulma salaliittoteorioihin auttaa ymmärtämään niihin uskovia ihmisiä, ja sitä kuinka merkittävästä ilmiöstä todellisuudessa on kysymys.
-
(2014)Tutkielmani tarkoituksena on selvittää missä määrin salaliittoteorioissa, niiden pohjalla olevissa uskomuksissa ja niitä ympäröivässä perinteessä ja kulttuurissa on kyse uskonnonkaltaisesta ilmiöstä. Aineistonani käytän aiempaa salaliittoteorioita käsittelevää tutkimuskirjallisuutta sekä joitain ajankohtaisia artikkeleita, jotka sisältävät salaliittoteorioiksi tulkittavia näkemyksiä. Pohdin tutkielmassani uskonnon ja salaliittoteorioiden käsitteiden monitulkintaisuutta, intuitionvaraisuutta ja arvolatautuneisuutta ja näiden tekijöiden vaikutusta tutkimuskysymyksien muotoilemiseen. Päädyn määrittelemään uusia käsitteitä, joiden avulla salaliittoteorioihin liittyvistä ilmiöistä voidaan puhua tarkemmin ja joita käyttämällä saadaan paljon tarkemmin vastattua kysymykseen uskonnonkaltaisuudesta. Tutkimukseni on ensisijaisesti laadullinen ja vertaileva. Hahmotan salaliittoteorioiden tradition keskeisiä kehityslinjoja, joiden perusteella luon yleiskuvan salaliittouskomuksien, -teorioiden ja niiden ympärille syntyneen perinteen ja kulttuurin yleisistä piirteistä ja kehityslinjoista. Järjestän kyseisen aineiston vertailukelpoiseen muotoon Ninian Smartin uskontojen ulottuvuuksien teorian avulla, jotta uskonnonkaltaisuuden eräs olennainen kriteeri eli ilmiön moniulotteisuus tulisi esille. Varsinaisessa analyysiluvussa tarkastelen aineistosta esiin nousseita ilmiöitä kognitiivisesta näkökulmasta, mikä tarkoittaa käytännössä ihmisyksilön tai -yksilöiden mielen merkityksen huomioimisen ilmiöiden selittämisessä. Ilmiökokonaisuuden analyysi antaa vahvoja viitteitä siitä, että salaliittoteorioiden kohdalla voidaan todellakin puhua tietyssä määrin uskonnonkaltaisesta ilmiöstä. Kyse ei ole yksittäisistä uskomuksista ja näkemyksistä, vaan niiden ympärille on rakentunut rikas ja monipuolinen kertomusperinne, jonka kautta yksilöt ja ryhmät voivat artikuloida maailmankäsityksiään, arvojaan ja luoda omaa identiteettiään suhteessa muihin ihmisiin ja todellisuuteen itsessään. Tämä laajempi näkökulma salaliittoteorioihin auttaa ymmärtämään niihin uskovia ihmisiä, ja sitä kuinka merkittävästä ilmiöstä todellisuudessa on kysymys.
-
(2023)Tutkielma käsittelee yhteisöllisyyden rakentumista sosiaalisessa mediassa toimivassa koronakriittisessä yhteisössä. Tutkimuskohteena on Koronakapina, joka on yli 11 000 jäsenen koronakriittinen Facebook-ryhmä. Aineisto on kerätty neljältä ennalta valitulta päivältä ja koostuu julkisista ryhmään lähetetyistä julkaisuista ja niiden kommenteista. Työn analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu, jonka avulla aineistosta on nostettu esiin erilaisia yhteisöllisyyden rakentumisen keinoja. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii David W. McMillanin ja David M. Chavisin (1986) kehittämä ”Sense of Community” -teoria, johon aineistoista löytyneitä teemoja verrataan. Aineistosta on eroteltavissa neljä pääteemaa ja 14 alateemaa. Pääteemoja ovat ”ulkopuolinen uhka”, ”muut eivät ymmärrä”, ”ryhmähengen nostatus” ja ”aktivismi”. Teemoista oli löydettävissä yhteyksiä McMillanin ja Chavisin teoriaan. Teorian ja aineiston rajoitteet tulivat kuitenkin vastaan. McMillanin ja Chavisin (1986) elementeistä parhaiten aineistossa toimivat jäsenyys (”membership”) ja jaettu emotionaalinen yhteys (”shared emotional connection”). Esitän luvussa 4 uutta elementtiä näiden kahden alkuperäisen elementin rinnalle. Uusi elementti ”toiminta” pitää sisällään jäsenten ryhmään liittyvän toiminnan niin ryhmän sisällä kuin sen ulkopuolella. Siihen lasketaan mukaan sekä offline- että online-ympäristöissä tapahtuva toiminta. Koronakapinassa toiminta on käytännössä online-toimintaa. Analyysin perusteella yhteisöllisyys ryhmässä rakentuu monilla eri tavoilla. Se rakentuu vastakkainasettelun kautta suhteessa ryhmän ulkopuolisiin ihmisiin, jolloin ryhmän jäsenet tekevät eroa niihin, jotka eivät kuulu ryhmään. Tämä näkyy erityisesti teemoissa ”ulkopuolinen uhka” ja ”muut eivät ymmärrä”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän jäsenten suhteessa muihin ryhmän jäseniin ryhmässä käytetyn kielen, vertaistuen, neuvojen ja tsemppaamisen kautta. Tämä on erityisesti esillä teemassa ”ryhmähengen nostatus”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän toiminnassa, jota on niin suhteessa ryhmän toisiin jäseniin kuin myös ryhmän ulkopuolisiin. Tämä on nähtävillä teemassa ”aktivismi”. Koronakriittisyyden lisäksi yhteisön jäseniä yhdistää epäluottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Tätä kautta koronakriittisyys kytkeytyy laajempaan päättäjiä ja instituutioita kyseenalaistavaan liikehdintään. Tulokset osoittavat, että koronatoimien aikana koronakriittiselle yhteisölle oli selvästi kysyntää. Yksi syy voi olla yksipuolistunut julkinen keskustelu aiheen ympärillä. Onkin paikallaan pohtia, voisiko monipuolisempi julkinen keskustelu ehkäistä erillisten ryhmien syntymistä vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Haasteita tuo aiheen vahva linkittyminen salaliittoteorioihin ja disinformaatioon.
-
(2023)Tutkielma käsittelee yhteisöllisyyden rakentumista sosiaalisessa mediassa toimivassa koronakriittisessä yhteisössä. Tutkimuskohteena on Koronakapina, joka on yli 11 000 jäsenen koronakriittinen Facebook-ryhmä. Aineisto on kerätty neljältä ennalta valitulta päivältä ja koostuu julkisista ryhmään lähetetyistä julkaisuista ja niiden kommenteista. Työn analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu, jonka avulla aineistosta on nostettu esiin erilaisia yhteisöllisyyden rakentumisen keinoja. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii David W. McMillanin ja David M. Chavisin (1986) kehittämä ”Sense of Community” -teoria, johon aineistoista löytyneitä teemoja verrataan. Aineistosta on eroteltavissa neljä pääteemaa ja 14 alateemaa. Pääteemoja ovat ”ulkopuolinen uhka”, ”muut eivät ymmärrä”, ”ryhmähengen nostatus” ja ”aktivismi”. Teemoista oli löydettävissä yhteyksiä McMillanin ja Chavisin teoriaan. Teorian ja aineiston rajoitteet tulivat kuitenkin vastaan. McMillanin ja Chavisin (1986) elementeistä parhaiten aineistossa toimivat jäsenyys (”membership”) ja jaettu emotionaalinen yhteys (”shared emotional connection”). Esitän luvussa 4 uutta elementtiä näiden kahden alkuperäisen elementin rinnalle. Uusi elementti ”toiminta” pitää sisällään jäsenten ryhmään liittyvän toiminnan niin ryhmän sisällä kuin sen ulkopuolella. Siihen lasketaan mukaan sekä offline- että online-ympäristöissä tapahtuva toiminta. Koronakapinassa toiminta on käytännössä online-toimintaa. Analyysin perusteella yhteisöllisyys ryhmässä rakentuu monilla eri tavoilla. Se rakentuu vastakkainasettelun kautta suhteessa ryhmän ulkopuolisiin ihmisiin, jolloin ryhmän jäsenet tekevät eroa niihin, jotka eivät kuulu ryhmään. Tämä näkyy erityisesti teemoissa ”ulkopuolinen uhka” ja ”muut eivät ymmärrä”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän jäsenten suhteessa muihin ryhmän jäseniin ryhmässä käytetyn kielen, vertaistuen, neuvojen ja tsemppaamisen kautta. Tämä on erityisesti esillä teemassa ”ryhmähengen nostatus”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän toiminnassa, jota on niin suhteessa ryhmän toisiin jäseniin kuin myös ryhmän ulkopuolisiin. Tämä on nähtävillä teemassa ”aktivismi”. Koronakriittisyyden lisäksi yhteisön jäseniä yhdistää epäluottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Tätä kautta koronakriittisyys kytkeytyy laajempaan päättäjiä ja instituutioita kyseenalaistavaan liikehdintään. Tulokset osoittavat, että koronatoimien aikana koronakriittiselle yhteisölle oli selvästi kysyntää. Yksi syy voi olla yksipuolistunut julkinen keskustelu aiheen ympärillä. Onkin paikallaan pohtia, voisiko monipuolisempi julkinen keskustelu ehkäistä erillisten ryhmien syntymistä vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Haasteita tuo aiheen vahva linkittyminen salaliittoteorioihin ja disinformaatioon.
Now showing items 1-8 of 8