Browsing by Subject "selviytymisstrategiat"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2021)Maisterintutkielmani käsittelee ilmastoahdistusta. Tutkin sitä, miten eri ilmastoahdistuksen sisältämät tunteet ja käyttäytymistavat, ilmastohuolen takana olevat motivaatiot ja ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetyt selviytymisstrategiat ilmenevät ja kuinka paljon niitä esiintyy. Lisäksi tutkin, onko näillä asioilla yhteyttä sukupuoleen ja ikään. Tutkin vielä, ovatko huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat yhteydessä toisiinsa. Käytän teoreettisena taustana sosiokognitiivista teoriaa ympäristöhuolesta (socio-cognitive theory for environmental concern) ja transaktionaalista selviytymismallia (transactional model of coping). Ilmastoahdistuksen määrittelemisessä olen hyödyntänyt tutkimustietoa liittyen sen eri ulottuvuuksiin. Tutkielmani siis nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja teoriaan, mutta olen avoin myös uusille aineistosta esiin nouseville ilmiöille. Aineistoni on Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen keväällä 2019 tekemä kysely, jossa kysytään ympäristöahdistukseen liittyviä kysymyksiä. Kysely on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Kyselyyn on vastannut yhteensä 538 henkilöä. Teen tutkielmani ns. mixed methods research -lähestymistavan mukaisesti, eli käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Käyttämäni analyysimenetelmät ovat sisällönanalyysi, kvantifiointi, faktorianalyysi, varianssianalyysi ja korrespondenssianalyysi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että ilmastoahdistuneet ihmiset voivat kokea surua, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, epävarmuutta, huolta, toivoa, toivottomuutta, turhautuneisuutta, avuttomuutta/voimattomuutta, vihaa/ärtymystä ja ristiriitaisuutta. Myös toisten syyttely/asian ulkoistaminen ja ympäristöystävällinen käyttäytyminen ovat ilmastoahdistukseen kuuluvia ilmiöitä. Ilmastoahdistusta koetaan eri syistä, joita ovat egoistien huoli, altruistinen huoli ja biosfäärinen huoli. Ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetään erilaisia strategioita, joita ovat ongelmakeskittynyt strategia, merkityskeskittynyt strategia ja tunnekeskittynyt strategia. Ongelmakeskittyneen strategian mukainen toiminta on yleistä, sillä sitä esiintyy noin 46 prosentilla vastaajista. Häpeää ja egoistista huolta esiintyy kaikkein vähiten, ei juuri ollenkaan. Biosfäärinen huoli näkyy esimerkiksi huolena eläimistä tai ympäristöstä koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Altruistinen huoli näkyy esimerkiksi huolena omien lapsien tulevaisuudesta. Egoistinen huoli näkyy huolena vain omasta tulevaisuudesta. Ongelmakeskittynyt strategia näkyy paljolti ympäristöystävällisenä käyttäytymisenä. Tunnekeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuuden vähättelynä. Merkityskeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi tutkimustiedon arvostamisena. Tutkielmani osoittaa tukea asettamalleni hypoteesille 1: ”Nuoret ja naiset ilmaisevat enemmän ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita kuin muut”. Naiset käyttäytyvät enemmän ongelma- ja merkityskeskittyneiden strategioiden mukaisesti kuin miehet. Tutkielmani mukaan huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat eivät ole merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Tutkielmani ei osoita tukea hypoteesille 2: ”Biosfäärinen ja altruistinen huoli ennustavat ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”. Hypoteesi 3: ”Biosfäärinen huoli ennustaa huolen motivaatioista kaikkein todennäköisimmin ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”, saa lievää tukea. Tutkielmani osoittaa vahvaa tukea hypoteesille 4: ”Egoistinen huoli ei ennusta ainakaan ongelmakeskittynyttä, tai merkityskeskittynyttä strategiaa”.
-
(2021)Maisterintutkielmani käsittelee ilmastoahdistusta. Tutkin sitä, miten eri ilmastoahdistuksen sisältämät tunteet ja käyttäytymistavat, ilmastohuolen takana olevat motivaatiot ja ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetyt selviytymisstrategiat ilmenevät ja kuinka paljon niitä esiintyy. Lisäksi tutkin, onko näillä asioilla yhteyttä sukupuoleen ja ikään. Tutkin vielä, ovatko huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat yhteydessä toisiinsa. Käytän teoreettisena taustana sosiokognitiivista teoriaa ympäristöhuolesta (socio-cognitive theory for environmental concern) ja transaktionaalista selviytymismallia (transactional model of coping). Ilmastoahdistuksen määrittelemisessä olen hyödyntänyt tutkimustietoa liittyen sen eri ulottuvuuksiin. Tutkielmani siis nojaa vahvasti aiempaan tutkimukseen ja teoriaan, mutta olen avoin myös uusille aineistosta esiin nouseville ilmiöille. Aineistoni on Ympäristöahdistuksen mieli -hankkeen keväällä 2019 tekemä kysely, jossa kysytään ympäristöahdistukseen liittyviä kysymyksiä. Kysely on suunnattu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Kyselyyn on vastannut yhteensä 538 henkilöä. Teen tutkielmani ns. mixed methods research -lähestymistavan mukaisesti, eli käytän sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä. Käyttämäni analyysimenetelmät ovat sisällönanalyysi, kvantifiointi, faktorianalyysi, varianssianalyysi ja korrespondenssianalyysi. Tutkielmani tulokset osoittavat, että ilmastoahdistuneet ihmiset voivat kokea surua, pelkoa, syyllisyyttä, häpeää, epävarmuutta, huolta, toivoa, toivottomuutta, turhautuneisuutta, avuttomuutta/voimattomuutta, vihaa/ärtymystä ja ristiriitaisuutta. Myös toisten syyttely/asian ulkoistaminen ja ympäristöystävällinen käyttäytyminen ovat ilmastoahdistukseen kuuluvia ilmiöitä. Ilmastoahdistusta koetaan eri syistä, joita ovat egoistien huoli, altruistinen huoli ja biosfäärinen huoli. Ilmastoahdistuksen kanssa selviytymisessä käytetään erilaisia strategioita, joita ovat ongelmakeskittynyt strategia, merkityskeskittynyt strategia ja tunnekeskittynyt strategia. Ongelmakeskittyneen strategian mukainen toiminta on yleistä, sillä sitä esiintyy noin 46 prosentilla vastaajista. Häpeää ja egoistista huolta esiintyy kaikkein vähiten, ei juuri ollenkaan. Biosfäärinen huoli näkyy esimerkiksi huolena eläimistä tai ympäristöstä koko maapallon tulevaisuuden kannalta. Altruistinen huoli näkyy esimerkiksi huolena omien lapsien tulevaisuudesta. Egoistinen huoli näkyy huolena vain omasta tulevaisuudesta. Ongelmakeskittynyt strategia näkyy paljolti ympäristöystävällisenä käyttäytymisenä. Tunnekeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi ilmastonmuutoksen vakavuuden vähättelynä. Merkityskeskittynyt strategia näkyy esimerkiksi tutkimustiedon arvostamisena. Tutkielmani osoittaa tukea asettamalleni hypoteesille 1: ”Nuoret ja naiset ilmaisevat enemmän ilmastoahdistukseen liittyviä tunteita kuin muut”. Naiset käyttäytyvät enemmän ongelma- ja merkityskeskittyneiden strategioiden mukaisesti kuin miehet. Tutkielmani mukaan huolen motivaatiot ja selviytymisstrategiat eivät ole merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Tutkielmani ei osoita tukea hypoteesille 2: ”Biosfäärinen ja altruistinen huoli ennustavat ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”. Hypoteesi 3: ”Biosfäärinen huoli ennustaa huolen motivaatioista kaikkein todennäköisimmin ongelmakeskittynyttä ja merkityskeskittynyttä strategiaa”, saa lievää tukea. Tutkielmani osoittaa vahvaa tukea hypoteesille 4: ”Egoistinen huoli ei ennusta ainakaan ongelmakeskittynyttä, tai merkityskeskittynyttä strategiaa”.
-
(2009)Tutkielman kysymyksenasettelu koskee sitä, millaisia merkityksiä syrjintä ja rasismi saavat syrjinnän ja rasismin potentiaalisten uhrien itsensä kertomana. Pyrkimyksenä oli tarkastella maahanmuuttajataustaisten henkilöiden syrjintään liittyvässä haastattelupuheessa käyttämiä tulkintarepertuaareja, niissä mahdollistuvia subjektipositioita sekä kunkin tulkintarepertuaarin mahdollisia ideologisia seurauksia. Tutkielman näkökulma on diskurssianalyyttinen kielenkäytön tarkastelu (esim. Jokinen, Juhila & Suoninen, 1993; Potter & Wetherell, 1987), missä kieltä pidetään sosiaalista todellisuutta ja yksilöllistä kokemusta jäsentävänä, luokittelevana ja muuntavana aineksena. Teoreettis- metodologisia työvälineitä haastattelupuheen analyysiin on käytetty diskurssianalyysin lisäksi subjektipositioiden teoretisointia (Harré & Langenhove, 1999) sekä Goffmanin (1974) kehyksen käsitettä. Tutkielman teoreettisen pohjan muodosti leimattuun identiteettiin sekä siitä selviytymiseen liittyvä tutkimuskeskustelu, etenkin selviytymisstrategioiden tarkastelu. Tutkielman empiirinen aineisto koostui yhdeksän maahanmuuttajataustaisen henkilön haastattelutilanteessa tuottamasta syrjintää koskevasta puheesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun periaatteiden mukaisesti. Analyysiprosessin tuloksena muodostin aineistostani neljä suhteellisen yhtenäistä tulkintarepertuaaria, jotka kaikki jäsentyivät analysoimaani uhri-kehykseen. Nämä repertuaarit nimesin vastuullistamisen-, itsensä hallinnan-, normaalistamisen- ja syrjinnän ymmärtämisen tulkintarepertuaareiksi. Nimitin vastuullistamisen repertuaariksi syrjinnän syiden etsimistä ainakin osittain syrjinnän uhrista itsestään. Syyllistämisen kääntöpuoli oli tulkintani mukaan kuitenkin se, että tulkintarepertuaarissa rakennettiin maahanmuuttajista kuvaa aktiivisina ja vastuullisina yksilöinä, mikä antoi mahdollisuuden nähdä maahanmuuttajat muustakin näkökulmasta kuin ainoastaan valtaväestön tekojen passiivisina uhreina. Itsensä hallinnan tulkintarepertuaariksi kutsuin sellaisia selontekoja, joissa korostui oman asenteen, käyttäytymisen ja tekojen tärkeys. Myös yrittämistä ja omia ponnisteluja pidettiin ratkaisevina sellaiseen ympäristöön sopeutumisessa, jossa voi joutua kokemaan syrjintää. Tässä tulkintarepertuaarissa syrjintä määriteltiin ennen muuta maahanmuuttajien oman hallinnan kohteena. Vastuullistamisen- ja itsensä hallinnan repertuaarissa selviytymisstrategiana tulkitsin olevan syrjinnän selittämisen seikoilla, joihin puhuja voi itse syrjinnän uhrina tai potentiaalisena uhrina vaikuttaa. Normaalistamisen tulkintarepertuaariksi nimitin syrjinnän ja rasismin kuvaamista normaaliksi ja luonnolliseksi. Tämän tulkintarepertuaarin selonteoissa korostui, että erilaisuutta ja tuntematonta pelätään kaikkialla, ja siten syrjinnästä tehtiin tässä tulkintarepertuaarissa ihmisyyteen liittyvä universaalinen ilmiö. Luokittelin syrjinnän ymmärtämisen tulkintarepertuaariksi sellaiset puheen kohdat, joissa korostui syrjinnän syiden etsiminen jostakin, jonka voi nimetä. Tässä repertuaarissa syrjintä näyttäytyi paikallisena ilmiönä. Tämän tulkintarepertuaarin selviytymisstrategiana voidaan pitää sitä, että syrjintä nähdään elämässään epäonnistuneen syrjijän omana ongelmana, eikä syrjintää näin ollen paikanneta uhrin ominaisuuksiin. Yhteenvetona voi sanoa, että jokaisessa erittelemässäni tulkintarepertuaarissa syrjintää selitettiin toisistaan poikkeavilla tavoilla. Lisäksi puhujalle sekä puheen kohteena oleville ihmisille rakentui erilaisia toimija-asemia, eli subjektipositioita. Huomioitavaa oli myös, että kunkin repertuaarin tilannekohtaiset funktiot ja ideologiset seuraukset olivat eriäviä.
-
Maitoa, verta ja merisotilaita : Naisten selviytyminen Santahaminan punavankileirissä kesällä 1918 (2016)Tarkastelen tutkielmassani naispunavankien selviytymisstrategioita Santahaminan vankileirissä kesällä 1918. Suomen sisällissodan jälkeisessä punavankileirijärjestelmässä naisvankien kuolleisuus jäi huomattavasti miehiä alhaisemmaksi. Ilmiö näkyy erityisen voimakkaana Santahaminan leirillä. Muilla punavankileireillä korkein kuolleisuusjakso sijoittui vuoden 1918 kesäkuukausiin. Tänä ajankohtana Santahaminan leirin noin tuhannesta naisvangista kuoli vain neljä. Tutkin vankileirin toimintaa, toimijoita ja käytäntöjä selvittääkseni, millaisia parempaa selviytymistä tukeneita tekijöitä leiriltä löytyy. Käsittelen naisvankien ikää, kotipaikkakuntaa ja sosiaalista asemaa tilastollisin menetelmin luodakseni kuvan tutkimuskohteideni vankeutta edeltäneestä elämästä ja sen vaikutuksista selviämiskamppailuun. Tarkastelen selviytymisstrategioita vankileirielämän eri osa-alueiden, kuten ravitsemuksen, vankityön, terveyden, kasvatuksen sekä erityisesti sosiaalisten suhteiden, kautta. Lähdeaineistoni koostuu vankileirejä hallinnoineen Sotavankilaitoksen asiakirjoista, punavankeja tuominneiden Valtiorikosoikeuksien ja Valtiorikosylioikeuden akteista sekä vankien muistitiedoista. Leirin vaiheiden, vankien sosiaalisen taustan, leiriarjen ja erilaisten lisäravinnonhankintakeinojen toteaminen arkistolähteiden perusteella on ensisijaista tutkimustietoa, jonka analysoinnin, ymmärtämisen ja tulkinnan apuvälineenä käytän selviytymisstrategista viitekehystä. Esitän pienen kuolleisuuden syiksi naisvankien tiivistä keskinäistä yhteistyötä, solidaarisuutta ja kekseliäitä lisäravinnonhankintakeinoja. Merkityksellisiksi nousevat erityisesti vankileirillä paimennetusta karjasta pihistetyt maito ja veri sekä niiden jakaminen myös sellaisille naisvangeille, joilla ei ollut mahdollisuutta hankkia lisäravintoa. Toiseksi merkitykselliseksi selviämistä tukevaksi tekijäksi nostan vankien yhteistoiminnan vangitsijoiden sekä erityisesti Santahaminassa tukikohtaa pitäneiden saksalaisten ja suomalaisten merisotilaiden kanssa. Vankileirin henkilökunnan hetkittäiset myötätunnonosoitukset helpottivat vankien ravinnonhankintaa ja mahdollistivat ulospääsyn vankikasarmeilta. Vankileiriorganisaation ulkopuoliset merisotilaat antoivat naisvangeille ruokaa, avustivat leiriltä pakenemisessa sekä tarjosivat vangeille tärkeää liittolaisuutta. Tuon selviytymisstrategisen viitekehyksen avulla uuden lähestymistavan suomalaiseen punavankileiritutkimukseen. Vankileiriselviytyminen rakentui monista yhteisöllisistä ja yksilöllisistä strategioista. Osoitan, että naisvangit eivät hyväksyneet tilannettaan passiivisesti, vaan toimivat aktiivisesti olojensa parantamisen ja hengissä säilymisen hyväksi.
-
(2016)Tarkastelen tutkielmassani naispunavankien selviytymisstrategioita Santahaminan vankileirissä kesällä 1918. Suomen sisällissodan jälkeisessä punavankileirijärjestelmässä naisvankien kuolleisuus jäi huomattavasti miehiä alhaisemmaksi. Ilmiö näkyy erityisen voimakkaana Santahaminan leirillä. Muilla punavankileireillä korkein kuolleisuusjakso sijoittui vuoden 1918 kesäkuukausiin. Tänä ajankohtana Santahaminan leirin noin tuhannesta naisvangista kuoli vain neljä. Tutkin vankileirin toimintaa, toimijoita ja käytäntöjä selvittääkseni, millaisia parempaa selviytymistä tukeneita tekijöitä leiriltä löytyy. Käsittelen naisvankien ikää, kotipaikkakuntaa ja sosiaalista asemaa tilastollisin menetelmin luodakseni kuvan tutkimuskohteideni vankeutta edeltäneestä elämästä ja sen vaikutuksista selviämiskamppailuun. Tarkastelen selviytymisstrategioita vankileirielämän eri osa-alueiden, kuten ravitsemuksen, vankityön, terveyden, kasvatuksen sekä erityisesti sosiaalisten suhteiden, kautta. Lähdeaineistoni koostuu vankileirejä hallinnoineen Sotavankilaitoksen asiakirjoista, punavankeja tuominneiden Valtiorikosoikeuksien ja Valtiorikosylioikeuden akteista sekä vankien muistitiedoista. Leirin vaiheiden, vankien sosiaalisen taustan, leiriarjen ja erilaisten lisäravinnonhankintakeinojen toteaminen arkistolähteiden perusteella on ensisijaista tutkimustietoa, jonka analysoinnin, ymmärtämisen ja tulkinnan apuvälineenä käytän selviytymisstrategista viitekehystä. Esitän pienen kuolleisuuden syiksi naisvankien tiivistä keskinäistä yhteistyötä, solidaarisuutta ja kekseliäitä lisäravinnonhankintakeinoja. Merkityksellisiksi nousevat erityisesti vankileirillä paimennetusta karjasta pihistetyt maito ja veri sekä niiden jakaminen myös sellaisille naisvangeille, joilla ei ollut mahdollisuutta hankkia lisäravintoa. Toiseksi merkitykselliseksi selviämistä tukevaksi tekijäksi nostan vankien yhteistoiminnan vangitsijoiden sekä erityisesti Santahaminassa tukikohtaa pitäneiden saksalaisten ja suomalaisten merisotilaiden kanssa. Vankileirin henkilökunnan hetkittäiset myötätunnonosoitukset helpottivat vankien ravinnonhankintaa ja mahdollistivat ulospääsyn vankikasarmeilta. Vankileiriorganisaation ulkopuoliset merisotilaat antoivat naisvangeille ruokaa, avustivat leiriltä pakenemisessa sekä tarjosivat vangeille tärkeää liittolaisuutta. Tuon selviytymisstrategisen viitekehyksen avulla uuden lähestymistavan suomalaiseen punavankileiritutkimukseen. Vankileiriselviytyminen rakentui monista yhteisöllisistä ja yksilöllisistä strategioista. Osoitan, että naisvangit eivät hyväksyneet tilannettaan passiivisesti, vaan toimivat aktiivisesti olojensa parantamisen ja hengissä säilymisen hyväksi.
Now showing items 1-5 of 5