Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "serotonin"

Sort by: Order: Results:

  • Naskali, Emmi; Kluger, Nicolas; Ranki, Annamari; Dettmer, Katja; Oefner, Peter; Pereira, Pedro; Krohn, Kai; Auvinen, Petri (2018)
    APECED eli autoimmuunipolyendokrinopatia-kandidiaasi-ektodermidystrofia on suomalaiseen tautiperimään kuuluva harvinainen perinnöllinen sairaus, jonka oireita ovat suun krooninen hiivatulehdus ja useat autoimmuunisairaudet. Lisäksi APECED-potilailla on tutkimuksissa havaittu useita elimistön entsyymejä vastaan toimivia autovasta-aineita verenkierrossaan. Esimerkiksi suolistoon ja mielialaan vaikuttavan serotoniinin aineenvaihdunnan kannalta tärkeitä entsyymejä, aromaatinen L-aminohappodekarboksylaasi (AADC) ja tryptofaanihydroksylaasi (TPH), kohtaan on löydetty vasta-aineita APECED-potilailta. Aiemmissa tutkimuksissa nämä vasta-aineet on liitetty myös suoliston enteroendokriinisolujen puuttumiseen, jotka normaalisti tuottavat suolistossa noin 95% koko elimistön serotoniinista ja yleisen käsityksen vastaisesti vain pieni osa tuotetaan keskushermostossa. Tässä tutkimuksessa keskityimme APECED-potilaiden suolisto- ja mielialaoireisiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää potilaiden veren serotoniinin, serotoniiniaineenvaihdunnan entsyymien sekä AADC- ja TPH-autovasta-aineiden pitoisuuksien välistä yhteyttä suolisto- ja mielialaoireisiin. Tutkimukseen osallistui 37 suomalaista APECED-potilasta potilasyhdistyksen kautta. Verinäytteet kerättiin potilailta heidän noudatettuaan vuorokauden ajan vähäserotoniinista ruokavaliota. Samassa yhteydessä potilaita pyydettiin täyttämään oirekysely, jossa kartoitettiin masennusoireita sekä vaikeaa ummetusta ja ripulia. Potilaista 26 suoritti molemmat tutkimuksen osat. Verinäytteiden vasta-ainetasot mitattiin ELISA-menetelmällä omassa laboratoriossamme. Serotoniinin ja kahdentoista muun serotoniiniaineenvaihdunnan metaboliitin tasot tutkittiin massaspektrometrialla yhteistyökumppanimme professori Oefnerin laboratoriossa (Institut für Funktionelle Genomik) Regensburgin yliopistossa Saksassa. Yhteistyössä professori Petri Auvisen tutkimusryhmän kanssa analysoitiin aiemmin potilaista kerättyjen ulostenäytteiden mikrobiomi. Tutkimuksen tuloksena havaitsimme tilastollisesti merkittävän yhteyden APECED-potilaiden matalien serotoniinitasojen ja veren TPH-autovasta-aineiden välillä. Lisäksi veren mataliin serotoniinitasoihin liittyi myös enemmän potilaiden kokemaa ummetusta. Masennusoireilla sekä AADC-autovasta-aineilla emme havainneet selkeää yhteyttä muihin muuttujiin. APECED-potilaiden suolistobakteereissa oli yliedustettuina Shigella- ja Escherichia- ryhmien bakteereita. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että APECED-potilailla serotoniinitasot ovat normaalia matalammat johtuen enteroendokriinisolujen puuttumisesta ja tämä on yhteydessä sekä ummetusoireisiin että TPH-autovasta-aineiden esiintymiseen. Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa osoitettiin yhteys matalien serotoniinitasojen ja vaikeiden ummetusoireiden välillä APECED-potilailla. Myös suoliston mikrobiomilla on osoitettu olevan vaikutus serotoniiniaineenvaihduntaan.
  • Wickholm, Grim (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)
    Chronic pain is challenging to treat when the adverse effects of the analgesic agents become significant when used for a long period of time. Acupuncture has been shown to have analgesic effect without adverse effects. The modulatory effect of acupuncture on pain and what substances are involved in the modulation is, however, not completely understood. In this study 19 dogs with chronic pain caused by osteoarthritis in the hip joint was randomly divided into two groups: acupuncture group (AG) and sham group (SG). The AG got three acupuncture treatments with an interval of about one week and the SG got no treatment, they just rested on the floor in the treatment room. The owners and the researchers did not know into which group each dog was divided. Blood samples was taken from each dog in the beginning and at the end of the study to analyse the long-term effect (LT) and before and after one treatment to analyse the short-term effect (ST). From the blood samples the plasma concentration of serotonin (ST), prolactin (LT) and cortisol (ST and LT) were analysed and the concentrations between the groups and between the samples before and after were compared. The result of the study was that there was no statistically significant difference neither between the two groups nor between the before and after samples for neither serotonin, prolactin nor cortisol. There was, however, a strong trend toward significance in the increased concentration of LT cortisol between baseline and end of treatment in the AG (p=0.051), and a decrease of concentration of ST cortisol in both groups (p=0.051 for the AG and p=0.063 for the SG). More research, taking into consideration the limitations of this study, should be done.