Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "seurakuntaliitos"

Sort by: Order: Results:

  • Karhu, Eeva-Kaisa (2020)
    Toimintaympäristön nopeatahtinen muutos on haastanut seurakuntia pohtimaan perustehtävänsä toteuttamisen turvaamista ja taloudellista kestävyyttään tulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden seurakuntien toimintaympäristöön on eniten vaikuttanut muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja seurakuntien alueellinen erilaistuminen on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten aikana. Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut. Ihmiset liikkuvat paljon ja kaupunkimainen, hyvin yksilöä ja yksilön vapautta korostava elämäntapa on yleistynyt. Kirkolla pitkät perinteet suomalaisen paikallishallinnon ja pitäjien syntyhistoriassa, mutta kirkon asemaa yhtenä maaseudun toimijana ei ole tunnistettu kuin vasta viime vuosina. Seurakuntien toiminta kattaa koko Suomen. Ne ovat maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja tarjoavat sekä ostavat palveluja paikallisesti. Lisäksi seurakunnat osaltaan lisäävät paikallista sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Seurakunnat toimivat osana paikallista yhteisöä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Seurakuntaa ei voisi olla olemassa ilman ympärillä olevaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti muutoksista johtuva taloudellinen tilanne pakottaa seurakuntia tarkastelemaan omia toimintatapojaan, rakenteitaan ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja sekä ratkaisuja toiminnan uudelleen organisointiin. Harvaan asutulla maaseudulla seurakunnat joutuvat pohtimaan miten turvata seurakunnan perustoiminnot tulevaisuudessakin. Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut tapahtuvat lähellä seurakuntalaista. Seurakuntarakenteisiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on huomioitava, että näitä päätöksiä ei voi tehdä vain talous ja hallinto edellä. Yritysmaailmasta poiketen seurakuntien taloudenpidon tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se, että tulot kattavat menot. Strategisen, pitkän aikavälin, johtamisen tarve seurakunnissa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta pienen, harvaan asutun maaseudun seurakunnan selviytymisen keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön muutos ja verotulojen kehitys, tarkastellaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla menneisyyteen, ja tulevien vuosien kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi seurakuntaliitoksen mahdollisuutta ja uuden seurakunnan tulorahoituksen kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkastellun kahden pienen seurakunnan yhteenliittymä ei tuo riittävää taloudellista pohjaa toiminnalle ilman merkittävää kulujen leikkaamista. On pyrittävä löytämään laajempi alueellinen ratkaisu, joka luo taloudelliset edellytykset toiminnalle myös tulevaisuudessa.
  • Karhu, Eeva-Kaisa (2020)
    Toimintaympäristön nopeatahtinen muutos on haastanut seurakuntia pohtimaan perustehtävänsä toteuttamisen turvaamista ja taloudellista kestävyyttään tulevaisuudessa. Harvaan asuttujen alueiden seurakuntien toimintaympäristöön on eniten vaikuttanut muuttoliike ja väestön ikääntyminen. Maan sisäinen muuttoliike on ollut voimakasta ja seurakuntien alueellinen erilaistuminen on ollut jatkuvaa viime vuosikymmenten aikana. Myös ihmisten elämäntapa on muuttunut. Ihmiset liikkuvat paljon ja kaupunkimainen, hyvin yksilöä ja yksilön vapautta korostava elämäntapa on yleistynyt. Kirkolla pitkät perinteet suomalaisen paikallishallinnon ja pitäjien syntyhistoriassa, mutta kirkon asemaa yhtenä maaseudun toimijana ei ole tunnistettu kuin vasta viime vuosina. Seurakuntien toiminta kattaa koko Suomen. Ne ovat maaseudulla merkittäviä työllistäjiä, ja tarjoavat sekä ostavat palveluja paikallisesti. Lisäksi seurakunnat osaltaan lisäävät paikallista sosiaalista ja henkistä hyvinvointia ja vahvistavat yhteisöllisyyttä paikkakunnalla. Seurakunnat toimivat osana paikallista yhteisöä ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toimintaympäristön kanssa. Seurakuntaa ei voisi olla olemassa ilman ympärillä olevaa toimintaympäristöä. Toimintaympäristön muutokset ja erityisesti muutoksista johtuva taloudellinen tilanne pakottaa seurakuntia tarkastelemaan omia toimintatapojaan, rakenteitaan ja kehittämään uusia yhteistyömuotoja sekä ratkaisuja toiminnan uudelleen organisointiin. Harvaan asutulla maaseudulla seurakunnat joutuvat pohtimaan miten turvata seurakunnan perustoiminnot tulevaisuudessakin. Seurakuntalaisen kannalta oleellista on, että seurakunnan elämä ja palvelut tapahtuvat lähellä seurakuntalaista. Seurakuntarakenteisiin vaikuttavia päätöksiä tehtäessä on huomioitava, että näitä päätöksiä ei voi tehdä vain talous ja hallinto edellä. Yritysmaailmasta poiketen seurakuntien taloudenpidon tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan se, että tulot kattavat menot. Strategisen, pitkän aikavälin, johtamisen tarve seurakunnissa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tapaustutkimuksen kautta pienen, harvaan asutun maaseudun seurakunnan selviytymisen keinoja muuttuvassa toimintaympäristössä. Toimintaympäristössä vaikuttavia tekijöitä, kuten väestön muutos ja verotulojen kehitys, tarkastellaan vähintään 10 vuoden ajanjaksolla menneisyyteen, ja tulevien vuosien kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi seurakuntaliitoksen mahdollisuutta ja uuden seurakunnan tulorahoituksen kehitystä vuoteen 2030 saakka. Tulosten perusteella voidaan todeta, että tutkimuksessa tarkastellun kahden pienen seurakunnan yhteenliittymä ei tuo riittävää taloudellista pohjaa toiminnalle ilman merkittävää kulujen leikkaamista. On pyrittävä löytämään laajempi alueellinen ratkaisu, joka luo taloudelliset edellytykset toiminnalle myös tulevaisuudessa.
  • Haapalainen, Minttu