Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "siementuotanto"

Sort by: Order: Results:

  • Jämsen, Juho (2017)
    Suomessa uhanalaisiksi luokitellaan kasvilajit, jotka ovat vaarassa kadota maastamme. Pienen populaatiokokonsa vuoksi uhanalaisilla lajeilla esiintyy tyypillisesti varsin vähän geneettistä vaihtelua, mikä altistaa ne erilaisille uhkatekijöille. Eräs näistä on sisäsiitos-depressio, jonka aiheuttajia ovat kasviin haitallisesti vaikuttavat resessiiviset geenit. Lisäksi kapea perimä heikentää kasvilajien sopeutumiskykyä ja voi vaikeuttaa pölytyksen onnistumista ristipölytteisillä lajeilla. Uhanalaisten kasvien käytöstä viheralalla voi olla luonnonpopulaatioille sekä hyötyä, että haittaa riippuen osin viljelykannan alkuperästä. Geenivirta mahdollisesti hyvin kaukaista alkuperää olevasta viljelypopulaatiosta luonnonpopulaatioon voi johtaa ympäristöönsä huonosti sopeutuneisiin jälkeläisiin. Toisaalta vierasperäisestä viljelykan-nasta leviävät geenit lisäävät luonnonpopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Erittäin uhanalaisella vanakeltolla (Crepis praemorsa) on Suomessa tiettävästi vain kaksi pientä populaatiota. Niiden tuottamien siementen itävyyttä testattiin ja verrattiin Virosta tuotuihin vanakelton siemeniin. Laji on Virossa yleinen joten näitä kahta alkuperää vertailemalla oletettiin selviävän onko lajin suomalaisilla populaatioilla siementen itävyyteen vaikuttavaa sisäsiitosdepressiota. Tällaisesta ei löytynyt merkkejä vaan siementen itävyys oli molemmilla alkuperillä lähes täydellistä ja taimien varhais-kehitys normaalia. Vanakelton suomalaiset populaatiot eivät tämän tutkimuksen perusteella kärsi ainakaan siementen laatuun tai taimien kehityksen alkuvaiheisiin vaikuttavasta sisäsiitos-depressiosta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sisäsiitosdepression ilmenemistä muissa kehitysvaiheissa.
  • Jämsen, Juho (2017)
    Suomessa uhanalaisiksi luokitellaan kasvilajit, jotka ovat vaarassa kadota maastamme. Pienen populaatiokokonsa vuoksi uhanalaisilla lajeilla esiintyy tyypillisesti varsin vähän geneettistä vaihtelua, mikä altistaa ne erilaisille uhkatekijöille. Eräs näistä on sisäsiitos-depressio, jonka aiheuttajia ovat kasviin haitallisesti vaikuttavat resessiiviset geenit. Lisäksi kapea perimä heikentää kasvilajien sopeutumiskykyä ja voi vaikeuttaa pölytyksen onnistumista ristipölytteisillä lajeilla. Uhanalaisten kasvien käytöstä viheralalla voi olla luonnonpopulaatioille sekä hyötyä, että haittaa riippuen osin viljelykannan alkuperästä. Geenivirta mahdollisesti hyvin kaukaista alkuperää olevasta viljelypopulaatiosta luonnonpopulaatioon voi johtaa ympäristöönsä huonosti sopeutuneisiin jälkeläisiin. Toisaalta vierasperäisestä viljelykan-nasta leviävät geenit lisäävät luonnonpopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Erittäin uhanalaisella vanakeltolla (Crepis praemorsa) on Suomessa tiettävästi vain kaksi pientä populaatiota. Niiden tuottamien siementen itävyyttä testattiin ja verrattiin Virosta tuotuihin vanakelton siemeniin. Laji on Virossa yleinen joten näitä kahta alkuperää vertailemalla oletettiin selviävän onko lajin suomalaisilla populaatioilla siementen itävyyteen vaikuttavaa sisäsiitosdepressiota. Tällaisesta ei löytynyt merkkejä vaan siementen itävyys oli molemmilla alkuperillä lähes täydellistä ja taimien varhais-kehitys normaalia. Vanakelton suomalaiset populaatiot eivät tämän tutkimuksen perusteella kärsi ainakaan siementen laatuun tai taimien kehityksen alkuvaiheisiin vaikuttavasta sisäsiitos-depressiosta. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sisäsiitosdepression ilmenemistä muissa kehitysvaiheissa.