Browsing by Subject "siirtymävaihe"

Ilman huoltajaa tulevia alaikäisiä turvapaikanhakijoita on usein kuvailtu haavoittuvaisena ryhmänä ja olosuhteidensa uhreina. Itse olen halunnut kuvata nuoret subjekteina ja tuoda kuuluviin nuorten omat äänet. Olen ollut kiinnostunut nuoruudesta ja orastavasta aikuisuudesta elämänvaiheena, nuorten muutosta perheryhmäkodista omilleen ja siihen liittyvästä siirtymästä. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää miten Suomeen ilman huoltajaa tulleet pakolaisnuoret kokevat elämäntilanteensa ja tulevaisuutensa. Olen tarkastellut tätä kolmen kysymyksen kautta: 1. Miten nuoret kuvaavat aikuisuushaasteitaan Suomessa? 2. Miten nuoret luonnehtivat itsenäistymistä ja siirtymää perheryhmäkodista omaan kotiin? 3. Miten nuoret kuvaavat ja kertovat tulevaisuudestaan? Tutkimusaineisto koostuu yksilöhaastatteluista ilman huoltajaa tulleiden pakolaisnuorten kanssa. Kuusi (6) nuorta osallistui tutkimukseeni kahdesta eri perheryhmäkodista. Nuoret olivat haastatteluhetkellä 15–18-vuotiaita ja heille oli myönnetty oleskeluluvat. Haastatteluissa olen käyttänyt Tulevaisuuden muistelu -menetelmää, joka on ratkaisukeskeinen, positiivinen ja vahvuuksiin keskittyvä menetelmä, jonka avulla tutkimukseni nuoret ovat saaneet vapauden kertoa oman näkemyksensä tulevaisuudesta. Puolet haastatteluista tehtiin tulkin avustuksella ja tulkkauksen ongelmallisuutta olen myös käsitellyt tutkielmassani. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen ne analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Lisäksi olen kirjoittanut tutkimuspäiväkirjaa. Olen analyysini pohjalta tuonut esiin nelinkertaisen haasteen ilman huoltajaa tulleiden pakolaisnuorten aikuisuuteen siirtymisessä. Haasteet ovat 1) nuoruus ja orastava aikuisuus elämänvaiheena, 2) siirtolaisuus osana nuorten menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta, 3) varhainen omilleen muutto ja 4) huoli ja epävarmuus kotimaan tilanteesta, perheestä ja omasta tulevaisuudesta Suomessa. Haasteista huolimatta tutkimukseni tulokset osoittavat, että nuorilla on haaveita ja suunnitelmia tulevaisuuden suhteen sekä he ovat motivoituneita ja kyvykkäitä toteuttamaan niitä. Kaikki tutkimukseni nuoret näkivät tulevaisuutensa Suomessa, toivoivat perheenyhdistämistä, että oppisivat suomen kielen ja opiskelisivat mieleisen ammatin tai tutkinnon. Nuoret toivoivat elävänsä tulevaisuudessa aivan tavallista ja rauhallista elämää. Tärkein keino saavuttaa tavoitteet tulevaisuudessa oli opiskella ahkerasti koulussa ja oppia suomen kieli sekä pysyä poissa ongelmista. Puolet nuorista suhtautui kriittisesti perheryhmäkotiin, etenkin sen sääntöihin ja ohjaajiin. Omilleen muuttamista nuoret kuvailivat pääosin hyvänä asiana. Tärkeimmät elementit olivat vapaus ja oman kodin rauha. Vastuunottamista pidettiin sekä haasteellisena että hyvänä ja voimaannuttavana asiana. Tutkimukseni huolestuttavin tulos oli, etteivät nuoret puhu huolistaan kenellekään. Samalla moni toivoi, että tulevaisuudessa olisi joku, jolle voisi puhua. Ilman huoltajaa tulleet pakolaisnuoret tulisi ensisijaisesti nähdä toimijoina, passiivisten uhrien sijaan. Heidät tulisi kuitenkin kohdata sitä taustaa vasten, että heillä on moninkertainen haaste siirtyä aikuisuuteen; he ovat nuoria, siirtolaisia, varhain joutuneet eroon vanhemmistaan, muuttavat jo 18-vuotiaina omilleen ja kantavat paljon huolta ja epävarmuutta mukanaan. Nämä haasteet eivät kuitenkaan määrittele pakolaisnuoria ja on tärkeä nähdä nuori haasteiden takana.

Tässä tutkielmassa olen haastatellut yhdeksää 15–23-vuotiasta nuorta, joilla on ollut vai-keuksia joko koulutusten välisessä tai koulun ja työn välisessä siirtymässä. Tutkin, millaisia elämänhallinnallisia vahvuuksia ja haasteita nuorten haastatteluissa ilmeni sekä miten nuoret olivat osallisia uskonyhteisöistä ja löysivätkö nuoret uskonnollisista yhteisöistä merkitystä tai elämänhallinnallista tukea. Haastattelumuotona käytin teemahaastattelua. Tutkielmani alussa määrittelin elämänhallinnan koostuvan arjen mielekkyydestä ja arjen perusrytmistä huolehtimisesta, merkittävistä ihmissuhteista sekä myönteisistä tulevaisuusodotuksista. Osallisuudella puolestaan tarkoitin nuorten kokemusta kirkkoon kuulumisesta. Analysoin haastattelut laadullisen sisällönanalyysin avulla. Koska haastatteluissa oli mukana myös peruskouluaan päättäviä koululaisia, olen paikoin jakanut nuoret analyysissani kahtia alaikäisiin koululaisiin ja täysi-ikäisiin nuoriin. Nuoret kokivat vaikeuksia sopivan koulutusalan valinnassa, koulunkäynnissä sekä työllisty-misessä. Osa suunnitteli uraansa aktiivisesti, osa taas ei halunnut miettiä tulevaa lainkaan. Oman asuinpaikkakunnan pienuus vaikutti sekä koulutus- että työllistymismahdollisuuksiin. Nuorten tulevaisuusodotukset olivat hyvin konventionaalisia – oma perhe, työ ja koti nousivat esiin tärkeimpinä toiveina. Toisaalta suurin osa nuorista suhtautui tulevaisuuteen epäillen tai pelokkaasti, eikä osa halunnut miettiä tulevaisuuttaan lainkaan. Tulevaisuudensuunnittelun opettelusta voisikin olla nuorille jatkossa hyötyä. Elämänhallinnallisia vahvuuksia olivat sosiaaliset verkostot. Taloudellisissa ongelmissa saatettiin turvautua vanhempien apuun. Jokaisella nuorella oli myös luotettavia ystäviä, joiden kanssa he viettivät paljon aikaan. Ongelmia puolestaan oli arjen suunnittelussa ja unirytmistä kiinnipitämisessä. Osalla nuorista oli ongelmia päihteiden kanssa, ja tässä yhteydessä kaverien vaikutus nuoren hyvinvointiin ei ole yksiselitteinen. Vaikka kyseessä on vain pieni otos nuoria, suhtautumistapoja kirkkoa kohtaan löytyi monta. Nuorista kaikki olivat olleet Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä, mutta kaksi heistä oli eronnut kirkosta. Tapoja suhtautua kirkkoon olivat välinpitämättömyys, toimituskeskeisyys tai sitoutuneisuus. Välinpitämättömille nuorille kirkon toiminnalla tai sanomalla ei ollut merkitystä. Osa heistä suhtautui kirkkoon jopa vihamielisesti. Toimituskeskeisille kirkon sanomalla ei ollut suurta merkitystä, mutta he halusivat silti pysyä kirkon jäseninä voidakseen osallistua kirkollisiin toimituksiin. Sitoutuneita nuoria oli vain yksi. Hän osallistui jonkin verran kirkon nuorille järjestämään toimintaan, ja hänelle myös kirkon sanomalla oli henkilökohtaista merkitystä. Nuorten omissa hengellisissä spekulaatioissa näkyy ajatusmaailman monipuolistuminen ja yksityistyminen, eikä kirkon perinteisellä opetuksella ollut suurimmalle osalle merkitystä. Toisaalta nuorten asennoitumistavat kirkkoa kohtaan heijastelivat paljon sitä tapaa, jolla heidän lapsuudenperheessään oli suhtauduttu kirkkoon.

Tiivistelmä - Referat - Abstract Objectives. The aim of the study was to describe, analyze and interpret the transition process and the practices of pre-school children in pre-primary education for those with intensified or special support, as reported by parents. The theoretical framework of the thesis consisted of documents on early childhood education, pre-primary and basic education, including educational equality, three-step support and multi-professional co-operation, as well as earlier studies on transition. The research wanted to find out 1) How the transition phase is structured in the reports of the parents of children with special support 2) What are the challenges of the transition phase 3) What are the factors that make up a successful transition. According to previous studies, transitional practices are variable and highlight the challenges of data transmission and the lack of parental involvement. The aim of the study was to highlight the factors involved in the transition process and possibly create new insights into how the transition could be further developed to enable successful school start children in need of special support. Methods. The research was qualitative and the research material consisted of interviews with parents of children in need of support. There were four interviews and a total of seven interviewees. The interviews were conducted as structured theme interviews that were recorded and transcribed. As a method of analyzing the research data, qualitative content analysis based on data was used. Results and conclusions. According to the results of the research, the transition processes were consistent from time to time, and the transition phase included a separate transfer meeting in all cases. The structure of the multidisciplinary co-operation network varied depending on the case. The results of the study showed, that the biggest challenge of the transition was the transfer of knowledge between different people and institutions. The variety of parental roles and emotions in the transition process proved to be diverse. The success of the transition phase was influenced by the involvement of the first class teacher in the transfer meeting, the activity and participation of the parents, and the experience of how the needs of the child's special support are taken into account in the transition process.

Syftet med denna pro gradu-avhandling är att studera ungdomars övergångsskeden med tonvikt på arbetslösa ungdomars identitetsuppfattning. Inspiration för denna avhandling fick jag från ungdomsgarantins förberedande diskussion och den debatt kring ungdomsarbetslöshet som pågår. De centrala forskningsfrågorna är vad som kunde göras annorlunda för att undvika att de unga blir arbetslösa? Hurdana val gör de, vilka motgångar har de upplevt och vilka problem har de stött på vid olika övergångsskeden? Avhandlingens teoretiska utgångspunkt riktar sig mot risksamhället och de utmaningar som individualiseringen medfört ungdomar i dagens samhälle. Problematiken kring ungdomars övergångsskeden är mångfacetterad och bland annat valmöjligheterna vid utbildningsalternativen är idag oändliga. Materialet består av tio stycken narrativt uppbyggda intervjuer. Jag har intervjuat ungdomar som medverkar i ungdomsverkstadens Sveps verksamhet. Materialet samlade jag in i september och oktober månad under hösten 2012. Jag analyserade en del av materialet med den narrativa analysmetoden och en del med innehållsanalys. Jag valde att använda mig av båda analysmetoderna, eftersom både innehållet i berättelserna och berättarstrategierna intresserade mig. Därmed fick jag också ett bredare forskningresultat. Ungdomarna som medverkar i ungdomsverkstadsverksamheten kommer alla från olika omständigheter och har olika bakgrunder. Ett centralt forskningsresultat är att många ungdomar varit mobbade och känt utanförskap i grundskolan och detta har påverka ungdomarnas osäkerhetskänsla i livet. Särskilt vid övergångsskeden då det är frågan om att göra självständiga beslut har många varit osäkra om vad de vill eller kan. Många ungdomar som är på en ungdomsverkstad behöver också hjälp med att stärka den sociala kompetensen och bygga upp en uppfattning kring sin identitet. Resultatet av studien visar att ungdomarnas övergångsskeden har försvårats på grund av ovisshet kring möjligheterna och alternativen samt den egna förmågan att ta beslut och väga sina val.

Aims. Previous research suggests that pupils with an immigrant background tend to have a higher probability of dropping out of education after compulsory education. In that sense the transitional phase from comprehensive school to upper secondary education may be more difficult for some of these pupils. Guidance is a way to support people in making successful decisions as they face complex educational choices. School counselors give guidance and personal advice so that pupils can better determine their interests and educational decisions in upper comprehensive school. The aim of this thesis was to describe and explain, from school counselors’ point of view, how the immigrant youth’s educational transition from compulsory education to upper secondary education appears. Moreover, it examined, in which ways school counselors think they can support the immigrant youth in this transitional phase. Methods. Ten school counselors from upper comprehensive school were individually interviewed to collect the qualitative research material. The interviews were semi-structured by nature. The research material was then transcribed and analyzed using a qualitative data based content analysis. Finally eight tables were constructed from which the results were made and written. Results and conclusions. The educational transition of immigrant youth appears as a process, which starts in comprehensive school. Factors in individual, communal and structural level have an influence in this educational transition process. In individual level, Finnish language skills and the educational choices that pupils made were seen as essential. In communal level, the role of the pupils’ parents was seen significant. Also, the Finnish educational system and policies were seen as having a major influence on the transition from compulsory to upper secondary education. Sufficient personal advice and guidance from school counselors was deemed essential in supporting the immigrant youth’s transitional phase. However many counselors articulated that their resources were not sufficient. Also informing the parents of the immigrant pupils about the Finnish educational system, was seen as a way of supporting the transitional phase. School counselors also expressed a need for more functional co-operation between compulsory and upper secondary education. Co-operation can be seen as a way to support the transitional phase in structural level.

Objectives. The purpose of this study was to look at the character strength vocabulary in three young people’s speech during the workshop period. The study aimed to examine what kind of future planning ideas were given by the young people when they identified their strengths. The basis of the study is the ideology of positive psychology and character strength -based teaching. Previous studies have shown that by recognizing strengths, one can increase self-esteem and positive image of a young person. Especially with students with special needs, it is important to encourage them to look themselves from the point of view of strength rather than focusing on weaknesses. After basic education, a young person in transition period needs information about his or her own strengths in order to make choices about upper secondary school. Methods. This study was a qualitative case study. The cases examined were three young people of high school age. The data was collected by observing and filming the workshops as well as interviewing youngsters in workshops. The data was analysed by thematic analysis and Atlas.ti program. Results and conclusions. The character strength vocabulary increased during the workshop period for all the young. Both peers and adults played an important role in familiarizing the young with the strength language. The instructors verbalized the strengths of the young. Peers pointed out the strengths they noticed. You could identify future planning in the speech of all young. These plans echoed also language of character strengths. The young could identify their strengths and link their strengths to their dream job. Familiarizing young people with the vocabulary of character strengths, can help them to look at themselves from a different perspective during the transition period. In the transition period the young needs support in identifying and verbalizing their own abilities, strengths and interests in order to develop a positive self-perception and high self-esteem.

Objective of the study. The transition from university studies to working life is one of the most important transitions in students’ life. Transition contains a variety of emotions, and it is important to understand the emotions that students experience in the transition phase. Transition from university to working life has been investigated from various perspectives, but there does not exist many previous studies focusing on emotions in the transition from university studies to working life. This research investigates the emotions general and adult education master students and graduates experience in the transition from university to working life and explores the critical events to which these emotions are related to. Methods. The participants of this study were 9 master students who were in the final phase of their studies and 11 general and adult education graduates, who had graduated no more than 15 months ago. The data were collected by interviewing the participants about the critical events in the transition from university to working life. The interview data were qualitatively content analysed. This allowed to trace the positive and negative emotions participants experienced and the events these emotions were connected to. Results and conclusions. Based on the results of this study, general and adult education graduates experienced mostly positive emotions in the contexts of university studies and working life. Positive activating emotions were more connected to working life than to university studies. Anxiety was the most experienced negative emotion in the university studies and insecurity in the context of working life. The situations related to master thesis, combining studying and work, job performance and job search evoked most of the reported emotions.