Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "siittiöt"

Sort by: Order: Results:

  • Karkku, Pauliina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1991)
    Tutkimuksessa käytettiin suomenhevosorivarsoja ( 16 kpl ), jotka olivat syntyneet touko-kesäkuussa -86. Varsat jaettiin 12-17 kk:n iässä kolmeen ryhmään: ryhmä 1=kontrollit, ryhmä 2= annos 100 mg jaryhmä 3= annos 500 mg. Lauraboliniaa kolmen viikon välein lihaksensisäisesti, yhteensä 12 hoitokertaa. Steroidikuurin aikana kivesten kokonaisleveys ( TSW ) mitattiin injektiokertojen yhteydessä. Lääkityksen loputtua kivekset mitattiin kolmesti vuodessa. Spermaa kerättiin keväällä -88, syksyllä -88 ja keväällä -89. Näytteistä mitattiin kokonaistilavuus, geelin ja geelivapaan siemennesteen tilavuudet, tiheys ja progressiivinen motiliteetti. Lisäksi määritettiin elävien/kuolleiden siittiöiden suhde ja tehtiin morfologinen tutkimus. Tutkimuksessa todettiin suuren Laurabolin-annoksen hidastavan kivesten kasvua ja vähentävän huomattavasti spermantuotantoa. Muutokset olivat kuitenkin reversiibeleitä, sillä kivesten koko ja spermantuotantokyky palautuivat kontrolliryhmää vastaavalle tasolle 4-12 kk:n kuluessa injektioiden lopettamisesta. Terapeuttisellaanabolisella steroidiannoksella ei ollut haitallista vaikutusta kivesten kehittymiseen ja spermantuotantokykyyn.
  • Kurtén, Anna; Nummijärvi, Ansa (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)
    Tämä syventävien opintojen tutkielma käsittää kirjallisuuskatsauksen sekä kaksi tutkimusosaa. Kirjallisuuskatsauksessa on keskitytty oriin sukupuolielinten anatomiaan, oriin siemennesteen koostumuksen, muodostumisen, käsittelemisen ja pakastamisen teoriaan sekä siemennesteen pakastamisen historiaan. Ensimmäisen osakokeen käytännön osan suorittivat ELK Heidi Jankola ja ELK Anna Kurtén. Tutkimuksessa selvitettiin pakastusliuokseen lisätyn glysiinibetaiinin vaikutusta siittiöiden sulatuksen jälkeiseen liikkuvuuteen. Glysiinibetaiinin vaikutusta testattiin eri pitoisuuksilla (0, 0.25, 0.5, 1.0, 1.5, 2.0, 2.5, 3.0, 4.0, 5.0 %). Yhdeksän oriin siemenneste laimenneniin, sentrifugoitiin, laimennettiin uudelleen, pakattiin olkiin, joiden siittiötiheys oli 200-400 miljoonaa siittiötä/ml ja oljet pakastettiin Hannover-menetelmällä. Sulatuksen jälkeiset HTM-analysaattorilla mitatut keskimääräiset eteenpäinliikkuvuudet olivat edellämainittujen pitoisuuksien järjestyksen mukaisesti 7.2. 7.8, 6.5, 7.4, 6.9, 7.3, 5.3, 5.1, 3.2, 1.8 %. Glysiinibetaiinilisän ei todettu parantavan sulatuksen jälkeistä siittiöiden liikkuvuutta. Tutkimusosan toisen osakokeen suoritti ELK Ansa Nummijärvi. Tarkoituksena oli löytää pelkkää sentrifugointia hellävaraisempi menetelmä siemennesteen väkevöimiseksi. Viidentoista oriin siemennestettä väkevöitiin kolmella eri menetelmällä, jotka olivat suodatus, jäähdytys ja sentrifugointi sekä pelkkä sentrifugointi. Jatkokäsittely oli kaikissa ryhmissä samanlainen: siemenneste laimennettiin, pakattiin olkiin ja pakastettin Hannover-menetelmällä. Oljet sulatettiin (50 °C vesihauteessa 45 sekuntia (105 kpl)), kunnes havaittiin siemennesteen sulavan jo 30 sekunnissa. Loput oljet (108 kpl) sulateniin käyttämällä lyhyempää 30 sekunnin sulatusaikaa. Lyhyemmällä sulatusajalla siittiöiden sulatuksen jälkeinen liikkuvuus oli parempi. Siittiöiden sulatuksen jälkeiset liikkuvuuksien keskiarvot olivat suodatuksella 9,1 %, jäähdytyksellä ja sentrifugoimalla 16,0 % ja pelkällä sentrifugoinnilla 18,7 %. Paras menetelmä siemennesteen väkevöimiseksi oli pelkkä sentrifugointi.
  • Karlsson, Maria (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2002)
    On osoitettu, että seminaaliplasma heikentää siittiöiden motiliteettia säilytyksen aikana. Seminaaliplasman osuuden pienentämiseksi sperma yleensä laimennetaan niin, että siittiötiheydeksi saadaan 25-50 milj/ml. Oriin ejakulaatti koostuu useasta fraktiosta. Seminaaliplasmaosuudet poikkeavat toisistaan koostumukseltaan, koska lisäsukurauhasten eritteet jakaantuvat eri fraktioihin. Vaikuttaa siltä, että ensimmäiset siittiörikkaat fraktiot kestävät säilytystä paremmin kuin kokonaisejakulaatti. Tässä työssä oli tarkoitus selvittää seminaaliplasman eri fraktioiden vaikutuksia siittiöiden säilytyskestävyyteen jäähdytettynä. Spermaa kerättiin kahden viikon aikana neljältä oriilta. Tietokoneohjatun fantomin avulla spermaa kerättiin fraktioittain. Osa spermasta laimennettiin tiheyteen 25-50 milj/ml, ja osa sentrifugoitiin seminaaliplasman poistamiseksi. Vuorokauden säilytyksen (5 astetta) jälkeen siittiöiden motiliteetti määritettiin motiliteettianalysaattorilla. Elävyys tutkittiin CFDA/PI-värjäyksen avulla. Orikohtainen vaihtelu siittiöiden säilytyskestävyydessä oli huomattava. Pre-sperm-osuudella näyttäisi olevan haitallisia vaikutuksia siittiöihin, ja siittiörikkaissa fraktioissa siittiöillä motiliteetti ja elävyys säilyivät parhaiten. Viimeisissä, ns poor-sperm fraktioissa, siittiötiheys oli alhainen ja motiliteetti ja elävyys heikentyneet. Sentrifugaatio heikensi motiliteettia mutta ei elävyyttä.