Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "silmät"

Sort by: Order: Results:

  • Härkälä, Heli (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1995)
    Tutkimusaineistona käytettiin Kennelliittoon lähetettyjä cockerspanielien silmätarkastuslausuntoja vuosilta 1989-1994, jona aikana cockerspanielit ovat kuuluneet PEVISA-ohjelmaan. Aineisto käsitti 1206 eri koiraa. Tutkimuslausuntoja oli 2042 kpl. Lausuntoihin merkittyjä muutoksia löytyi 323 koiralta. Muutokset jaettiin 15 luokkaan: PRA, RD, HC, nukleaarinen fibrillaarinen katarakta, samentumat, Y-suturat, fataalinen Y-suturakatarakta, seniili katarakta, PHTVL/PHPV, A. hyaloidean jäänteet, PPM, pigmentit, luomiviat, ylimääräiset ripset ja muut löydökset. Lausuntopapereista huomioitiin muutosten ohella koiran sukupuoli, väri ja ikä. PRA, RD, HC ja nukleaarinen fibrillaarinen katarakta tarkasteltiin lisäksi koirien välisten sukulaisuussuhteiden varalta. PRA-koirien omistajia haastateltiin puhelimitse. Kontrollitutkimus järjestettiin PRA- ja HC-oireita osoittaville koirille. Ainoastaan kolme koiraa ja yhden koiran neljä jälkeläistä tuli uusintatarkastukseen.
  • Ahtelo, Tea (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)
    Leptospiroosi on maailmanlaajuisesti levinnyt zoonoosi, jonka aiheuttaa Leptospira interrogans- bakteeri. Leptospiroosin oireet ovat moninaiset: kuume, ikterus, hemoglobinuria, abortti ja siimatulehdukset. Useimmat infektiot ovat kuitenkin subkliinisiä. Hevosen leptospiroosin merkitystä on usein vähätelty. Tutkielma jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään leptospiroosin esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä, leptospiroosin tyypillisimpiä oireita hevosella, Leptospira-diagnostiikkaa sekä hevosen leptospiroosin ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Tutkielman toinen osa on tutkimusraportti. Tarkoituksena oli selvittää leptospiravastaaineiden esiintymistä hevosilla Suomessa. 518 hevosen seeruminäytettä tutkittiin, eikä seropositiivisiksi luokiteltavia (tiitteri >/=100) näytteitä löytynyt.
  • Hovi, Jenni (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2011)
    Silmäsairaudet voivat aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua, jopa sokeutumisen. Tällaisten hyvinvointia merkittävästi huonontavien perinnöllisten sairauksien esiintyminen jalostukseen käytettävillä eläimillä tulee olla kielletty. Silmäsairauksista osan oletetaan tai on osoitettu olevan perinnöllisiä, minkä takia niiden vastustaminen on ensisijaisen tärkeää koiranjalostuksessa. Tutkielma koostuu kahdesta osasta. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään silmän rakenteeseen, sikiöaikaisiin kehitysvaiheisiin, silmän tutkimiseen sekä perinnöllisyyden perusteisiin. Lisäksi esitellään tavallisimpia perinnölliseksi todettuja tai oletettuja silmäsairauksia. Tutkimusosiossa käydään läpi suomalaisten koirarotujen Suomen Kennelliiton viralliset silmätutkimustulokset vuosilta 2004 – 2008 sekä rotukohtaiset jalostussuositukset. Silmien perusteellinen tutkiminen vaatii ammattitaitoa ja perehtyneisyyttä silmäsairauksiin. Virallisen silmätutkimuksen saa suorittaa vain erikoiskoulutuksen saanut silmätarkastuseläinlääkäri. Virallisen silmätutkimuksen rinnalle nousseet yhä yleistyvät geenitutkimukset tuovat helpotusta tautien varhaiseen tunnistamiseen ja kliinisesti terveiden kantajien löytämiseen. Kaikkiin silmäsairauksiin geenitestiä ei kuitenkaan ole vielä pystytty kehittämään ja testit eivät myöskään ole täysin varmoja eivätkä kata kaikkia sairauksien eri perinnöllisiä muotoja, joten virallinen silmätutkimus säilyttää tärkeän roolinsa silmäsairauksiendiagnostiikassa. Tutkittuna ajanjaksona rekisteröidyistä koirista tutkittiin rotukohtaisesti parhaimmillaan 73 %:sta vaivaiseen 0,08 %:in. Yleisin tutkimuksessa esiintynyt silmäsairaus kaikilla muilla paitsi yhdellä rodulla oli perinnöllinen harmaakaihi ja suurimmalla osalla esiintyneistä sairauksista esiintyvyys roduissa oli merkittävää (> 1 %). Tutkimus osoitti, että vähäisestä tutkimusmateriaalista huolimatta voidaan suomalaisilla koiraroduillamme todeta ilmenevän runsaasti merkittäviä silmäsairauksia ja tilanteen tarkempi selvittäminen vaatii kaikkien rotujen kohdalla järjestelmällisempää terveydentilan seurantaa.