Browsing by Subject "sisäkorvaistute"

Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että kuulovammaisten lasten kielelliset taidot ovat usein ikäodotuksista jäljessä ja kuulovammaisten lasten välillä esiintyy huomattavaa vaihtelua näissä taidoissa. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella kuulovammaisten lasten epäsanatoiston ja heidän kielellisten taitojensa välisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa otettiin lisäksi huomioon se, ovatko erilaiset demografiset ja audiologiset tekijät yhteydessä kuulovammaisten lasten epäsanatoistoon sekä se, miten kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistotaidot eroavat toisistaan. Näitä asioita tarkastelemalla tutkittiin, voisiko epäsanatoistoa hyödyntää kuulovammaisten lasten kielellisten taitojen arvioinnissa ja erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa. Menetelmät. Tutkielman tutkimusmenetelmä oli integroiva kirjallisuuskatsaus. Aineistohaku suoritettiin tieteellisiä julkaisuja sisältävissä tietokannoissa seuraavilla hakusanoilla: nonword repetition/imitation, hearing loss, hearing impairment, hearing impaired, hearing aid, cochlear implant, deaf, deafness, language skills ja language acquisition. Hakusanoista muodostui seuraava hakulauseke: (nonword AND (repetition OR imitation)) AND ((hearing AND (loss OR impair* OR aid)) OR "cochlear implant" OR deaf*) AND (language AND (skills OR acquisition)). Lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän tieteellistä tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin epäsanatoiston ja erilaisten kielellisten taitojen ja muiden tekijöiden välisiä yhteyksiä sekä vertailtiin kuulovammaisten ja normaalikuuloisten lasten epäsanatoistoa. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkielman päätulokset olivat seuraavat: kuulovammaisten lasten epäsanatoisto oli positiivisesti yhteydessä heidän kielellisiin taitoihinsa, demografiset ja audiologiset tekijät eivät olleet voimakkaasti yhteydessä epäsanatoistoon, kuulovammaiset lapset suoriutuivat merkitsevästi normaalikuuloisia lapsia huonommin epäsanatoistossa ja kuulovammaisten lasten ryhmän sisäinen vaihtelu epäsanatoistossa oli suurempaa kuin normaalikuuloisilla lapsilla. Tulokset viittaavat siihen, että epäsanatoistosta voi olla kliinistä hyötyä erityisen kielellisen kuntoutuksen tarpeessa olevien kuulovammaisten lasten tunnistuksessa.

Faculty Faculty of Medicine Department Department of Psychology and Logopedics Author Mikaela Molander Title Development of syllable stress perception and word finding in children with cochlear implant during speech-music -intervention Subject Logopedics Level/Instruct Master’s Thesis / Ritva Torppa, Eila Lonka Month and year April 2020 Number of pages 59 pages + 9 appendices Abstract Aims. Phonological and lexical development of children with a cochlear implant (CI-children) is often poorer compared to children with normal hearing. There have been only a few studies on word finding (WF) skills of CI-children. As the time frame of childhood language development is narrow and language development of prelingually deaf children is often delayed, it is important to study how to support early speech perception and production of these children. The aim of this study is to find out whether syllable stress perception and WF skills of CI-children develop during a speech-music -intervention. Methods. In this multicase study, four CI-children, aged 5–7 years, were followed through a group intervention with methods and procedures from music and speech therapy. The group was chosen by a public hospital hearing center. Children performed tasks on discrimination of fundamental frequency (F0) and duration four times (at 0, 3, 7 and 12 months) and a test of word finding (accuracy and speed) two times (at 3 and 12 months) during the 12 months follow-up. Quantitative results were compared with previous research data on syllable stress perception of Finnish CI-children and with Finnish background data on the normative WF test used in the follow-up. Results and conclusions. Perception of fundamental frequency (F0) and duration of CI-children improved in almost every task and comparison during the follow-up period. WF skills improved at least in one part-task per child, however individual variation was evident. Only one child showed (both positive and negative) changes quicker than expected according to WF normative data. Changes in WF performance of other children fell within normal variation. There was more positive development in WF accuracy than in WF speed. The reported changes, coincided with the speech-music -intervention, support the assumption that music may have positive effects on syllable stress perception and further on language development of CI-children. Music in family rehabilitation coaching and as part of speech therapy of young CI-children should be encouraged. Keywords cochlear implant, music, prosody, word stress/syllable stress, word finding, children Where deposited Helsingin yliopiston kirjasto – Helda / E-thesis (opinnäytteet) ethesis.helsinki.fi

Tämän tutkielman tavoitteena on ymmärtää, mitä 1970-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat kuurojen yhteisön kokemasta kollektiivisesta traumasta. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan 1970-1990 luvuilla syntyneiden kuurojen ajatuksia ja kokemuksia kuuroihin sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksista viittomakieliseen yhteisöön. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kollektiivisen trauman teoria, jonka mukaan ryhmän kokema trauma aiheuttaa syvän, kaikkia ryhmän jäseniä koskettavan reaktion yhteisössä. Tutkielman aineisto kerättiin syys-talvella 2022-2023 ja se analysoitiin essentialistista temaattista analyysia käyttäen, mikä mahdollisti tutkielmaan osallistuneiden henkilöiden kokemusten, tarkoitusten ja todellisuuden raportoimisen aineistolähtöisesti. Analyysissa havaittiin neljä teemaa. Kollektiivinen trauma oli välittynyt vastaajille joko perheen sisäisesti tai ryhmätasolla. Yhteisön kokemiin vääryyksiin viitattiin muun muassa julmina ihmisoikeusrikkomuksina. Vastaajien oman kokemukset viittomakielen käytöstä ja kuuroudesta olivat pääsääntöisesti positiivisia. Vastaajien suhtautuminen sisäkorvaistutteeseen vaihteli positiivisesta neutraaliin ja negatiiviseen. Esiin nousi vastaajien negatiivisesti virittynyt kokemus terveydenhuollon työntekijöiden kanssa asioinnista. Tutkimus tarjoaa tärkeää tietoa siitä, mitä 1979-1990 luvuilla syntyneet kuurot ajattelevat sisäkorvaistutteesta ja sen vaikutuksesta viittomakieliseen yhteisöön ja kuurojen kokemasta kollektiivisesta traumasta. Edellä mainitut tulokset ovat linjassa aiempien tutkimustulosten kanssa. Tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa terveydenhuollon henkilöstön koulutuksessa ja palveluiden kehittämisessä.

Tavoitteet. Sähköisesti kuulohermoa stimuloiva sisäkorvaistute voi tarjota vaikeasti kuulovammaiselle lapselle mahdollisuuden päästä käsiksi kuulonvaraiseen tietoon, ja on fonologisen kehityksen edellytys. Kuitenkin sähköisesti ja akustisesti stimuloitu hermosolu toimivat eri tavoin, ja tämän takia sisäkorvaistutteella äänien ja puheen havaitseminen ei ole samanlaista kuin terveen kuulon kanssa. Aikaisempi tutkimus on todistanut aikaisen implantoinnin tärkeäksi sisäkorvaistutelapsille, sillä näin heillä on mahdollisuus saada kuulokokemusta herkkyyskausien aikana. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää ja havainnoida sisäkorvaistutelasten fonologista kehitystä, sekä luoda aiheesta suomenkielistä tietoa. Tutkielmassa tarkastellaan sisäkorvaistutelasten ja normaalikuuloisten lasten fonologisen kehityksen eroavaisuuksia. Lisäksi selvitetään, miten implantointi-ikä sekä kuuloikä vaikuttavat fonologiseen kehitykseen sisäkorvaistutelapsilla. Menetelmät. Tämän kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Virallinen tiedonhaku tehtiin Ovid Medline- ja Scopus -tietokannoissa alkuvuodesta 2023. Valmiiksi rajatun aiheen myötä hakulausekkeen muodostaminen oli yksinkertaista. Hakulausekkeena oli: (”cochlear implantation” OR ”cochlear* implant*) AND (phonolog* adj3/W3 develop*) AND NOT INDEX (MEDLINE). Tällä lausekkeella kandidaatintutkielmaan valikoitui viisi vuosina 2018–2020 julkaistua tutkimusta. Aineisto analysoitiin huolellisesti, ja tutkimusten pääpiirteistä, sekä tutkimuskysymyksiin vastaavista kohdista muodostettiin taulukot. Tulokset ja johtopäätökset. Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten fonologinen kehitys oli erilaista normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna, ja kehitys eteni hitaammalla tahdilla. Sisäkorvaistutelapsilla esiintyi esimerkiksi enemmän fonologisia prosesseja kuin normaalikuuloisilla verrokeilla, ja heidän frikatiivin tuoton taidoissa, sekä äänen- ja konsonantintunnistuksen taidoissa oli eroa normaalikuuloisiin lapsiin verrattuna. Hyvään fonologisten taitojen tasoon sisäkorvaistutelapsilla oli yhteydessä matala implantointi-ikä, sekä suuri kuulokokemuksen määrä. Sisäkorvaistutelapset tulee implantoida mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta fonologinen kehitys pääsee tapahtumaan herkkyyskausien aikana. Tämä parantaa sisäkorvaistutelasten mahdollisuuksia ottaa ikätoverinsa kiinni puheen ja kielen kehityksessä. Aiheesta olisi tärkeää saada lisää suomenkielistä tutkimusta, jotta tuloksia voisi paremmin yleistää kliiniseen työhön.

Aims. Cochlear implant is a device that provides a sense of sound by electric stimulation of the inner ear hair cells and the auditory nerve. This technology enables the acquisition of spoken language to children who are severely hard of hearing, however, there exists a wide range of variation in language outcomes. Language skills can also develop unevenly in different language subdomains. In most cases, the morphosyntactic sub-skills have been shown a delayed development. This can be due to the perceptual problems that continue to be present despite the cochlear implant, because the cochlear implant does not provide normal hearing. Cued Speech allows access to the complete phonological representations of speech and may then improve the learning of morphosyntactic regularities. The aim of this study is to analyze morphosyntactic skills in Finnish children with cochlear implants in cross-sectional setting and discuss the benefits of Cued Speech in the development of these skills. In addition, parents' experiences and attitudes towards Cued Speech are also surveyed. Methods. Four children with severe hearing loss fitted with cochlear implants and exposed to Cued Speech participated. A video material (30 min) was recorded for the study using semi-structured play setting, where the child interacted with his/her parent. The material was analyzed by using the Finnish version of the Index of Productive Syntax (IPSyn), through which the grammatical complexity of spontaneous speech can be assessed. Results were compared with the development of morphosyntax of normally hearing children and with the IPSyn scores of normally hearing children presented in literature. During data collection details of the use of Cued Speech was surveyed from the parent by a paper questionnaire. Results and conclusions. The morphosyntactic abilities of the children using cochlear implants were mainly at the comparative level as that hearing age mates. These results may be explained by the use of Cued Speech but also by many other factors that were not excluded in this study. Nonetheless, the good morphosyntactic abilities of the children along with parent satisfaction with the use of Cued Speech support clinical decision making when different rehabilitation choices to children with hearing impairment are considered.

Tavoitteet. Kuuloviat ovat yleisiä kommunikaatioon vaikuttavia tekijöitä. Vaikeiden ja erittäin vaikeiden kuulovikojen kuntoutuksessa käytettävät apuvälineet, kuten sisäkorvaistute (SI), rajoittavat tiettyjen aivokuvantamismenetelmien käyttöä. Aivokuvantamismenetelmien avulla saadaan tietoa aivojen toiminnasta. Toiminnallinen lähi-infrapunaspektroskopia (fNIRS) on aivokuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan mitata optisesti aivokuoren verenkierrossa ja happeutumisessa tapahtuvia muutoksia vasteena erilaisille ärsykkeille. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisissa tutkimuksissa fNIRS-menetelmällä on tutkittu henkilöitä, joilla on vaikea tai erittäin vaikea kuulovika. Menetelmät. Kandidaatintutkielman menetelmänä käytettiin integroivaa kirjallisuuskatsausta. Aineistohaku suoritettiin Scopus ja Ovid Medline -tietokannoista helmikuussa 2022. Hakulauseke muodos- tettiin yhdistämällä toiminnalliseen lähi-infrapunaspektroskopiaan ja kuulovikoihin liittyviä termejä. Artikkeleiden tuli olla vertaisarvioituja englanninkielisiä alkuperäistutkimuksia, jotka olivat saatavilla Helsingin yliopiston käyttäjätunnuksilla. Tietokantojen hakutuloksista aineistoon valittiin kuusi artikkelia. Lisäksi yksi artikkeli lisättiin aineistoon manuaalisesti. Tulokset ja johtopäätökset. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella fNIRS-menetelmää on toistaiseksi hyödynnetty tutkittavien, joilla on kuulovika, tutkimisessa vähän. Tutkimusala on nuori, eikä menetelmä ole vielä laajassa käytössä: tutkielmassa käsitellyt artikkelit olivat neljän tutkimusryhmän julkaisemia. Erityisesti tutkimuksia, joissa tutkittavat ovat lapsia, joilla on kuulovika, on toistaiseksi julkaistu vähän. Tutkittavat olivat kaikissa tutkimuksissa sisäkorvaistutteen käyttäjiä. Lisää tutkimusta, jossa tutkittavat ovat lapsia tai käyttävät kuulon apuvälineenä kuulokojetta, tarvitaan.