Browsing by Subject "sisällönanalyysi"

Tutkielma käsittelee keittokirjojen otsikoita sekä rakenteita, sisältöjä ja tyylipiirteitä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisiin kategorioihin ja miten Suomessa julkaistut keittokirjat jakautuvat. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sitä, miten keittokirjojen motivaatio, rajaus ja tavoite näkyvät kynnysteksteissä. Sisällönanalyysin avulla keittokirjoista muodostetaan yleiskatsaus ja kattava kuvaus sekä vastataan kysymykseen siitä, millainen on nykyajan suomalainen keittokirjamaailma. Aineistona tässä tutkimuksessa on Kansalliskirjaston tietokirjojen julkaisutiedot vuodelta 2015. Aineisto on rajattu UDK-luokitukseen 641/642 eli ruoka-aineet, ruoanvalmistus, ateriat, keittokirjat. Vuonna 2015 julkaistuja keittokirjoja on yhteensä 170, johon kuuluvat niin suomeksi kirjoitetut kuin suomen kielelle käännetytkin keittokirjat. Alkuperäiskieleltään suomenkielisiä kirjoja aineistossa on 113, käännettyjä kirjoja on 57. Tutkimuksessa tarkastellaan aineistoa sekä syntaktis-semanttisen otsikkotutkimuksen näkökulmasta että sisällönanalyyttisesta lähestymistavasta käsin. Syntaktis-semanttisen tarkastelun avulla saadaan selville otsikoiden muodot ja rakenteet. Sisällönanalyysi sen sijaan toimii työvälineenä, kun keittokirjoja jaotellaan niiden otsikoiden – ja tarvittaessa takakansitekstien – perusteella kategorioihin. Kolmannen analyysivälineeni, tyylintutkimuksen avulla otsikoista tarkastellaan muun muassa niiden retorisia keinoja ja kohdeyleisöjä. Tutkimuksessa osoitetaan, että keittokirjojen otsikot jakautuvat monipuolisesti rakenteen ja muodon mukaisiin otsikkotyyppeihin. Otsikkotyyppien välillä on tyylillisiä eroja: leimaotsikot ovat usein yksinkertaisia ja ajattomia, kun taas rönsyilevät yhdistelmäotsikot luonnehtivat ja kuvailevat laajuutensa vuoksi kirjojen sisältöjä enemmän. Muodostaan riippumatta suurin osa kirjojen otsikoista osoittautuu kuitenkin informatiiviseksi ja sisältöään ja aihepiirejään kuvaavaksi. Vuoden 2015 keittokirjat jakautuvat eri aihepiireihin monipuolisesti, joskaan eivät kovin tasaisesti. Keittokirjojen fuusiomainen luonne aiheuttaa sen, että kirjat kuuluvat usein useampaan kuin yhteen kategoriaan. Erityisesti kirjoissa nousevat esille seuraavat teemat: ateriat, hahmot, ruokalajit sekä ruokavaliot. Tutkielma havainnollistaa suuren keittokirjajoukon ryhmittymistä eri teemoihin. Se osoittaa, miten monipuolinen genre keittokirjallisuus nykyisin on, ja miten otsikoissa vaihtelevat niin muodot ja rakenteet kuin kirjojen sisältöjen esittämistavatkin. Keittokirjat ovat vaatimaton mutta silti näkyvä osa ruokakulttuuriamme ja ruokailun ympärillä pyörivää arkeamme.

This research examines the flow of African foreign news in two Namibian and two Tanzanian newspapers. The materia] consists of 1424 foreign news articles from two privately and two government owned newspapers in Namibia and Tanzania. The objective of the research is to study what African foreign reporting is like in twoNamibian and two Tanzanian newspapers and how extensive it is. In addition differences and similarities between the countries and the four newspapers are examined. The research also clarifies how African foreign news coverage in Namibia and Tanzania fits into patterns found in previous international news flow research. News flow within Africa is interesting to study because of a strong feeling of African common identity and unity but also because foreign news can affect our worldview. News flow within and into Africa is in this paper studied with the starting point in theories of media imperialism, globalization and in the light of the heated political debate about a New World Information and Communication Order during the 1970s and 1980s. News values and determinants found in research in international news flow are also summarized. African foreign news within Africa is examined with a quantitative content analysis, which is based on an extensive foreign news flow study conducted by UNESCO in 1979. In addition, semi -structured interviews with one editor from each of the examined newspapers have been added to provide explanations and depth to the results. The results show that news flow in these two Sub-Saharan African countries still follow many of the old patterns found in studies from the 1960s onwards. Nevertheless, the flow of international news into Africa has shifted its focus from Western Europe and USA to Asia. Inside the continent the own geopolitical region is still covered most. Topics such as international and domestic politics as well as economic news are covered largely both within and outside Africa. Large international news agencies still play an important role in covering events within Africa. Some alternative sources are, nevertheless, used more frequently especially in feature stories. News from other developing regions in the world is scarce in the examined material. Interestingly, the ownership structure of the four newspapers does not seem to affect the content of foreign African news and the differences between the two examined countries are also relatively small.

The aim of the research presented in this thesis was to look into Finnish children’s books to see what kind of child main characters the books have and how the characters have changed in the past 50 years. The books studied in this research were published in the 1960s and 2010s, both times with big changes in the Finnish society. Books are a product of their time, which means that the changes in the society affect the literature as well. In the 1960s Finland was going through urbanization as well as other changes in ideology and advancements in technology. In the 2010s the changes involve the development of advanced technology as well as globalization. Because of the nature of books as the product of their time, it can be assumed that books written in the same country during the same time period have some similarities that narrate the society, its values and norms. The books used in the research were chosen from the “Helmet” network of libraries which includes all the libraries in the Helsinki metropolitan area. The number of books was narrowed down to 43 books with 60 different main characters. 26 of the books were published in the 1960s and 17 in the year 2015. The books were analysed using the means of qualitative content analysis, focusing on the inner and outer features of characters based on text as well as pictures. The key results show that there are differences between the two time periods. There are almost as many girls and boys as main characters from both time periods. The main difference considering gender are the two characters from 2015 whose gender is not defined in the book. The literature from the 1960s highlighted personality traits such as honesty and obedience, often in line with Christian values. Girls were shown wearing pretty dresses and described as pretty. Boys were also obedient and respectful. The gender stereotypes are still visible in the books from 2015 to some extent, but especially boys were more likely to show emotion: be lonely and afraid. Generally the characters have become more independent. The literature from 2015 is more visual and the pictures have taken over space from the text. The books from the 1960s are black and white with less frequent pictures. This means that the main way of giving information about the character has changed from text to pictures. When there is more text, the character development is often more profound than in the picture books. Even though the characters are more actively taking action in their lives, they are still mosty stereotypical and one-dimentional.

The purpose of the research was to study how Finnish lower-stage schools participating in the international network of UNESCO schools, also called the Associated Schools Project (ASP), prepare their students for the future at the level of their school-based curriculums. In the research, the future trends were discussed, and the importance of their consideration in educational practice was explained from a global viewpoint: Based on the examination of today's problematic world state, and development trends characterized by globalization, the challenges and demands set for schooling and education in the future were discussed. Understanding the significance of an individual's action and responsibility was considered to be the central resource for building a more just and sustainable future. The study was grounded on a theoretical model developed by the researcher, which combined the models of Dalin & Rust (1996) and UNESCO (Delors et al. 1996) about future-oriented learning. The model consists of four basic elements of curriculum; "Nature", "Culture", "Myself", and "Others", and four dimension of learning; "Learning to know", "Learning to do", "Learning to live together" and "Learning to be". The model represents the holistic aspect of educational theory, and its aim is to maintain a balance between its different components. The research material composed of ten lower-stage UNESCO schools' school-based curriculums. They were analyzed using the theoretical model by the methology of content analysis. The research results were notably consistent between the different schools. They showed cultural learning and learning concerned with "myself" to be clearly more emphasized than learning referring to nature and other people. In addition, they reflected the central position of subjects, knowledge and skills, thus leaving the development of the pupils' personalities, and particularly learning concerned with living with other people, in a marginal role. The question about whether the schools prepare for the future interms of their curriculums, was discussed in the light of the results. The research offered a way and a model to approach the relationship between education and the future, and to evaluate schools' future-orientation. Based on the results, the schools are suggested to lay more stress on learning concerned with nature and other people, and focus more on developing the mental capasities of their pupils and competencies they need for living with other people. Above all, what the present societies require of schools is education which produces balanced and broadly aware human beings who have the mental strength to face the challenges of the future and abilities to direct it along the lines they desire.

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Minna Mannila Työn nimi: ”Ei oo enää hiirulainen, joka haluaa mennä vaan nurkkaan mahollisimman näkymättömänä” Naisvankien häpeäkokemukset ja tanssi- sekä liikeilmaisuun perustuvan vankilateatteritoiminnan vaikuttavuus Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Marraskuu 2021 Sivumäärä: 70+5 Avainsanat: häpeä, häpeäleima, kehollisuus, vankilateatteri, naisvanki, sisällönanalyysi Ohjaaja tai ohjaajat: Anna-Maija Pirttilä-Backman Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto Tiivistelmä: Tutkielman tavoitteena on tarkastella tanssi- ja liikeilmaisuun perustuvaan vankilateatteriproduktioon osallistuneiden naisvankien kokemuksia häpeästä sekä vankilateatterin vaikutuksia naisvankien häpeäkokemuksille. Näitä tutkitaan tarkastelemalla sitä, miten vangit kuvailevat kokemuksiaan vankilateatterin edetessä, kolmessa eri vaiheessa. Tutkielman aineisto koostuu vuosina 2019–2020 kolmessa vankilateatteriprojektin eri vaiheessa toteutetuista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Haastatteluihin osallistui kuusi Vanajan vankilan naisvankia sekä kaksi produktion tuotantoon osallistunutta jäsentä. Näistä naisvankien haastattelut on rajattu tutkimuksen lopulliseksi aineistoksi. Aineistoa analysoitiin laadullisen teoriasidonnaisen sisällönanalyysin keinoin aikaisempaan häpeän parissa toteutettuun tutkimuskirjallisuuteen nojaten. Tulosten perusteella naisvankien häpeäkokemukset ovat eroteltavissa sisäisen ja ulkoisen häpeän ulottuvuuksiin. Nämä häpeäkokemukset kohdistuivat sekä kehoon liittyvään häpeään että ryhmäjäsenyyteen liittyvään häpeään. Vankilateatterilla koettiin kuitenkin olleen vaikutusta naisvankien häpeän ilmenemiseen, sillä naisvangit kokivat vankilateatteritoiminnan omaehtoisen kuntoutumisen välineenä. Vankilateatterin kautta naisvangit kuvailivat vapautuneensa häpeäkokemuksista erityisesti kehoon ja vangin ryhmäjäsenyyteen liittyen. Tutkimuksen tulokset onnistuivat avaamaan ja havainnollistamaan naisvankien häpeäkokemuksia, mikä on tärkeää kuntouttavan toiminnan suunnittelun kannalta. Häpeäkokemuksien tunnistamisen lisäksi tutkimuksen tulokset korostivat vankilateatteritoiminnan merkityksellisyyttä, mistä ilmenee puolestaan vankilateatteritoiminnan jatkuvuuden tärkeys.

Maternity and child health clinics have a central role in preventing childhood obesity and providing the entire family with lifestyle counselling. The Pilot Intervention Study on Diet of Toddlers in Finland aims at evaluating the feasibility of a nutrition intervention in child health clinics. The Resourceful Family counselling method developed by the Finnish Heart Association is a family-centred and empowerment-based method employed in child health clinics that are part of the nutrition intervention group in the Pilot Intervention Study on Diet of Toddlers in Finland. The aim of this thesis was to describe the discussions about lifestyle issues in child health clinic. Another aim was to evaluate the translation of the principles and objectives of the Resourceful Family method into practice. Ten child’s one-year visits to child health clinic recorded in the Pilot Intervention Study on Diet of Toddlers in Finland were analyzed in this study. The check-up visits had been recorded in three child health clinics where the nutrition intervention was carried out. The research method was content analysis. The most frequent themes in discussions about lifestyle during the child’s one-year visit to child health clinic were: adjusting of the child to the family diet, milk or milk products in the child’s diet and vitamin D supplementation of the child (discussed during 8/10 child health clinic appointments). Salt in food preparation was also a common theme (6/10). In nearly all of the appointments (9/10) one or more theme related to the lifestyle of parents and/or the entire family was discussed. The nurse mostly controlled the counselling situation by bringing up new topics. The nurses invited families to participate in the discussions in more than half of the appointments in accordance with a specific guidance practice part of the Resourceful Family counselling method. The nurses linked the invitation to the Resourceful Family card. They provided families with information in a neutral manner. Some of the information provided was client-centred. Discussions related to changing habits were evident in more than half of the appointments. These discussions did not lead to setting specific goals or creating plans due to the lack of guidance practices aimed at helping the family proceed in the change process. Family-centred and resource-based lifestyle counselling should be developed especially regarding motivating the family and supporting the family members in the change process. Thus the importance of these two areas of counselling should be emphasized in the education of nurses.

Tänä päivänä journalismia ja mainontaa leimaa sisältösekaannus: journalistista ja maksettua sisältöä on entistä vaikeampi erottaa toisistaan. Organisaatiot julkaisevat itse sisältöjä, joita kutsutaan maksetuiksi sisällöiksi, brändijournalismiksi tai sisältömarkkinoinniksi. Samalla journalistin ja kaupallisen sisällöntuottajan roolit sekoittuvat, ja organisaatiot ostavat entistä enemmän ammattimaista sisällöntuotantoa erilaisilta sisältö-, markkinointi- ja viestintätoimistoilta. Tutkielmassa sisältötoimistoissa työskenteleviä kaupallisten sisältöjen tekijöitä kutsutaan asiakastyötä tekeviksi sisällöntuottajiksi. Heidän työnsä journalistisuutta tutkitaan analysoimalla sisällöntuotannon työprosessia, sen suhdetta journalistisen työn prosessiin sekä sisällöntuottajien kokemuksia työn journalistisuudesta. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu journalistisen työn mallista sekä journalistisen profession tutkimuksesta journalistisen etiikan sekä ydinarvojen, kuten objektiivisuuden ja riippumattomuuden kautta. Tutkielman aineisto on kerätty verkossa toteutetulla sisällöntuottajille suunnatulla lomakekyselyllä, ja aineiston n=20. Lomake sisälsi sekä suljettuja kysymyksiä valmiilla vastausvaihtoehdoilla että avoimia kysymyksiä, joita on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä. Laadullinen sisällönanalyysi on toteutettu koodaamalla, luokittelemalla, teemoittelemalla ja tyypittelemällä aineistoa. Tulokset osoittavat, että sisällöntuotannon prosessi muistuttaa journalistista prosessia, ja sisältää samat vaiheet kuin journalistinen työprosessi: tiedon keräämisen, tiedon käsittelyn sekä julkaisemisen vaiheet. Merkittävimpänä erona journalistiseen prosessiin on asiakkaan eli maksajan rooli prosessin alussa ja lopussa. Asiakas hyväksyy suunnitelmat prosessin alussa ja tarkastaa valmiit sisällöt ennen julkaisua. Vaikka työprosessi muistuttaa journalistista, muilta osin sisällöntuottajien työn journalistisuus vaihtelee suuresti. Tulosten perusteella sisällöntuottajista löytyy kolme erilaista tyyppiä. Häkissä pyristelevät pyrkivät työn journalistisuuteen ja he usein noudattavat journalistisia arvoja. He myös palvelevat ensisijaisesti lukijaa, ei asiakasta. Huolettomat kiistävät, että maksetut sisällöt olisivat journalismia, mikä poistaa tarpeen pohtia työn journalistisia arvoja. Heille työ on asiakkaan tavoitteiden täyttämistä. Sielunsa myyneet asettuvat näiden kahden tyypin välille. Heillä on usein ymmärrystä journalistisesta työstä, mutta sisällöntuottajina heidän tehtävänsä on mukautua asiakkaan toiveisiin omista arvoistaan riippumatta. Vaikka sisällöntuottajien työ voi sisältää journalistisia piirteitä, yhteisiä normeja alalla ei ole. Ammattikunta on vielä uusi, ja brändijournalismin tuotanto asettuu journalismin, markkinointiviestinnän ja mainonnan välimaastoon. Näin journalismin tutkimus ei yksin anna riittäviä työkaluja työn ymmärrykseen. Maksettujen sisältöjen tuottajille ja osaamiselle on jatkossakin kysyntää, joten tarvitaan lisää poikkitieteellistä tutkimusta, jotta alaa voidaan ymmärtää paremmin sen omilla ehdoilla.

Tässä laadullisessa tutkimuksessa selvitetään sitä, kuinka homoseksuaalisuus rakentuu nuorille naisille suunnatussa Demi-lehdessä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata tapoja, joilla homoseksuaalisuudesta kirjoitetaan lehdessä. Samalla kuvataan myös niitä keinoja, joissa kuva homoseksuaalisuudesta rakentuu sulkemalla se ulos keskustelusta, joka näennäisesti koskettaa kaikkia lehden lukijoita. Näiden poissulkemisten kautta rakennetaan myös normia heteroseksuaalisuudelle. Tutkimuksen aineistona on Demi-lehden vuoden 2010 vuosikerta ja erityisesti sen Suhteet- ja Keho-palstat. Aineistoa on tutkittu laadullisen sisällönanalyysin sekä feministisen lähiluvun kautta luokitellen ja rinnakkain teorian kanssa edeten. Teoriataustana tutkimuksessa on käytetty sosiaalisten representaatioiden teoriaa sekä suomalaisessa sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa vielä vähän käytettyä näkymättömyyden psykologian teoriaa. Tutkimus osoittaa, että homoseksuaalisuus rakentuu Demissä ongelmakeskeisyyden kautta. Homoseksuaalisuutta käsitellään pääasiallisesti nuorten itse lehteen lähettämissä kysymyksissä sekä lyhyissä rakkaustarinoissa. Homoseksuaalisuudesta rakentuu Demissä kuva tunne-elämän ilmiönä, ei fyysisenä haluna samaa sukupuolta kohtaan. Heteroseksuaalinen seksi määrittyy Demissä pitkältä lisääntymisterveyden kautta: seksi on riskejä saada seksitauti tai tulla raskaaksi. Homoseksuaalisuuteen ei paradoksaalisesti kuulu seksi lainkaan, vaan koko homoseksuaalisuus rakentuu seksittömäksi, syväksi ystävyydeksi. Nautinnon lehden sivuilla voi saada ainoastaan sooloseksin eli masturboinnin kautta. Demissä pyritään ajoittaisen sukupuolineutraalin kielenkäytön kautta puhuttelemaan laajemmin erilaisia lehden lukijoita. Samalla kuitenkin supistuu konkreettisten roolimallien määrä esimerkiksi homoseksuaalisille nuorille. Neutraali kieli mahdollistaa sen, että lukija voi tulkita termin 'rakas' halunsa mukaan joko tytöksi tai pojaksi, mutta todennäköisyys termin homoseksuaaliselle tulkinnalle on kyseenalainen lehden yleisen kirjoitustavan ollessa eksplisiittisen heteroseksuaalinen. Tutkimus osoittaa, että vaikka homoseksuaalisuus ei ole Demissä absoluuttisen näkymätöntä, ei se kuitenkaan asetu samaan asemaan heteroseksuaalisuuden kanssa. Homoseksuaalisuus rakentuu tunne-elämän poikkeavuudeksi, jonka myötä elämässä joutuu varautumaan suurempiin ja todennäköisempiin pettymyksiin, kuin mitä heteroseksuaalinen henkilö oletetusti kohtaisi. Homoseksuaalisuus on näennäisesti hyväksyttyä, mutta edelleen kuitenkin marginaalissa.

The goal of this study was to examine the conceptions of teachers working as a part of the co-operation between preschool and school in Järvenpää during the school year 2016–2017. In addition, the study aimed to find out teachers' thoughts about the development of the co-operation along with the matters that affect their motivation to co-operate. The collaboration between preschool and school has been investigated also earlier in Järvenpää from the teachers' points of view at the beginning of the 21st century. The new local curriculums were put to use in Järvenpää on the 1st of August 2016. Examining the conceptions of the preschool teachers and classroom teachers is currently significant because the co-operation has been under inspection and developmental process in Järvenpää. The meaning of this study is to make visible the experiences and the conceptions of the teachers so that it is possible to keep on working for even more beneficial collaboration between preschool and school. In this study the co-operation between preschool and school is seen as working on a boundary which requires relational agency from the teachers. The school culture differs from the preschool culture so the change from a learning environment to another creates a transition in a child's life. The collaboration is important for the sake of a smooth transition and an educational path without any thresholds. The study was conducted as a web enquiry in the end of the spring semester 2017. 20 teachers (9 preschool teachers, 11 classroom teachers) took part in the study. Most of the questions were open-ended and they were analysed using data based content analysis. The matters that affect teachers' motivation to co-operate were investigated with close-ended questions. The teachers thought that the collaboration between preschool and school aims to a smooth transition and a continuum of learning but also taking care of a child's needs and sense of security, familiarization to school, sharing information, expertise and the know-how, and abridging the cultural differences between preschool and school. As a result of co-operation the child gets in contact with school as a physical, mental, social and cultural environment. The study discovered matters that may strengthen teachers' motivation and some that may weaken the motivation to co-operate. The developmental process of the collaboration between preschool and school has been succeeded in Järvenpää but there are still some challenges and improvement needed.

The present study describes the experiences and understandings of classroom teachers related to the loneliness of pupils: what kind of difficulties do classroom teachers encounter in their work and how do they try to resolve them. The research aims to establish a deeper understanding of the work of a classroom teacher in relation with the loneliness of pupils. A fifth of the children suffers from loneliness. The official instructions guiding the actions of a teacher, e.g., National Core Curriculum for Basic Education, finds the welfare of pupils important, which indirectly tries to prevent loneliness. However, the loneliness of pupils is not discussed in the instructions and no methods for recognising and encountering loneliness are offered. Also, loneliness is not covered in the education of a classroom teacher per curriculum. The research was conducted using half-structured theme interviews on five classroom teachers of a primary school in southern Finland. The interview results were analysed with a content analysis method. The descriptions of classroom teachers highlighted both concretely experienced difficulties and general difficulties related to the nature of loneliness. The interviewed teachers described their solutions in two ways: solutions to the problems experienced by teachers and solutions aiding the welfare of teachers. Based on these results, a theoretical classification was formed, enlightening the dynamic phenomenon of loneliness in the context of the work of a classroom teacher. Comparing the results to earlier researches, teachers found the mental disorders of pupils hard: they are difficult to recognise, encounter and handle. Teachers used solutions similar to other studies: self-development, communality of the working environment and external support promoted the managing in teaching work. As a conclusion, teachers should evidently be educated and supported more related to the loneliness and mental welfare of pupils.