Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "sisältöanalyysi"

Sort by: Order: Results:

  • Parvio, Laura (2015)
    Tutkielmassa käsiteltiin asiakaspalautteiden analysointia yrityksen näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli: miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä? Alaongelmina tarkasteltiin, millaisia kehitysehdotuksia asiakkaat antavat ja mitä haasteita asiakaspalautteiden hyödyntämisessä on. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin asiakaspalautteiden antamista ja keräämistä sekä tuotekehitystä erityisesti siitä näkökulmasta, miten asiakaspalautteita voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessissa. Tutkimuksen aineistona käytetyt asiakaspalautteet saatiin tutkimuksen tilanneelta Suomessa toimivalta pankilta. Vuoden 2013 aikana kerätyistä palautteista tutkimuksessa analysoitiin 198 pankin verkkopankkia koskevaa palautetta. Verkkopankki valittiin kohteeksi, koska pankkipalvelut tulevat keskittymään yhä laajemmin verkkoon. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisena sisältöanalyysinä kahdessa vaiheessa. Ensin palautteet luokiteltiin ja sitten luokitellut palautteet analysoitiin. Aiemman tutkimuksen perusteella voitiin todeta, että asiakaspalautteita voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Tämän tutkimuksen tulokset tukevat väitettä: tutkimustulosten mukaan tutkitun pankin asiakkaat ovat hyviä raportoimaan ongelmia ja virheitä. Myös asiakkaiden kehitysehdotukset liittyivät pääsääntöisesti ongelmiin ja virheisiin. Palautteiden hyödyntämisessä nähtiin neljä eri haastetta. Ensinnäkin asiakkaat eivät osaa tarjota innovatiivisia ratkaisuita. Toiseksi harva tyytymätön asiakas valittaa yritykselle. Kolmanneksi tutkittujen asiakaspalautteiden sisältö ei aina ollut riittävän selkeä, jotta palautteita voitaisiin hyödyntää toiminnan kehittämisessä. Viimeiseksi yrityksen rajallisten resurssien vuoksi osa palautteista jää hyödyntämättä, sillä yrityksen pitää valita toteutettavat muutokset. Jotta tuloksia voitaisiin yleistää laajemmin, seuraavaksi tulisi tutkia rahoitus- ja muiden alojen yritysten asiakaspalautteita.
  • Suutari, Salla-Mari (2016)
    Englanti on globaali kieli, jota käytetään laajasti työelämässä, tieteessä ja populäärikulttuurissa. Englanninkielisiä sanoja käytetään korvaamaan ruotsinkielisiä sanoja puhutussa, mutta myös kirjoitetussa kielessä. Eri naistenlehdet ovat suunnattu eri ikäryhmille, mutta niissä käsitellään usein samoja teemoja. Tämän vuoksi naistenlehdet ovat hyvä tutkimuskohde englanninkielen käytölle nykyruotsissa. Tutkielman aineistona ovat Ruotsissa julkaistavat naistenlehdet Amelia ja Tara (3 numeroa kummastakin), joista on jätetty pois mainokset ja haastattelut. Aineistosta on poimittu englanninkieliset sanat ja sanat, jotka ovat muodostuneet englannin kielen sanoista viime aikoina (ord med engelskt inslag; OMEI). Sanat on luokiteltu Svenska Akademins ordlistan (SAOL) mukaan vakiintuneisiin ja vakiintumattomiin sanoihin. Aineisto on analysoitu ensin laskemalla sanojen määrä lehtien kullakin teema-alueella ja suhteuttamalla se kunkin teema-alueen sivumäärään. Sen lisäksi sanojen käyttöä on tutkittu sisältöanalyysilla, sen selvittämiseksi, miksi jotain tiettyä ilmausta käytetään tietyssä kohdassa (Why that now?). Yhteensä OMEI-sanoja oli Amelian numeroissa 182 ja Taran 122. Lehtien sisältö jakautui seuraaviin teemoihin: ajankohtaista, ihmissuhteet, kauneus & muoti, liikunta, terveys, ruoka, sisustus, matkat, kulttuuri ja muut. Eniten sanoja sekä Ameliassa että Tarassa oli matkat-teemassa. Sanoja käytettiin sekä ruotsinkielisen vastineen asemesta että tilanteissa, joissa ruotsinkielistä sanaa ei ole tai se ei ole käyttökelpoinen. Käytetyissä sanoissa oli eroja lehtien välillä ja vaikutti siltä, että sanat oli kohdennettu lukijakunnan mukaan. Sanoja käytettiin harkitusti ja niillä oli tarkoitus; esim. herättää huomiota, häivyttää tai korostaa viestiä sekä vaikuttaa ajankohtaiselta. Englanninkielisiä sanoja käytetään ruotsinkielisissä naistenlehdissä paljon, mikä viittaa siihen että englannilla on merkittävä rooli myös ruotsalaisten naisten arkielämän kielessä.
  • Sorvoja, Lotta (2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää saksalaisen klassisen musiikin kaupallisen radiokanavan, Klassik Radion, toimintaa sosiaalisen median mobiilisovellus Instagramissa. Toimintaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi Klassik Radion, toiseksi radiokanavan Instagram-sisällön ja kolmanneksi Klassik Radion 18–34-vuotiaiden Instagram-seuraajien näkökulmasta. Laajemmin tutkielma pyrkii selvittämään sosiaalisen median mahdollisuuksia siinä, miten nuoria voitaisiin saada klassisen musiikin ja sitä tarjoavien radiokanavien kuulijoiksi. Tutkielma hyödyntää ns. ”Mixed Methods”, eli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Analyysin pohjana käytetään sisältöanalyysiä ja tavallisimpia tilastoanalyysin käsitteitä. Tutkittavaa dataa on neljänlaista: Klassik Radion CCO:n (Chief Content Officer) asiantuntijahaastattelu, Klassik Radion sosiaalisen median yleisohjeet (Social Media Guidelines), 50 peräkkäin julkaistua Instagram-postausta aikavälillä 21.5.–9.7.2020 sekä Klassik Radion 18–34-vuotiaille Instagram-seuraajille kohdennetun kyselytutkimuksen vastaukset. Tutkielman tulokset osoittivat, että 18–34-vuotiaiden keskuudessa on kiinnostusta klassista musiikkia kohtaan. Niiden instituutioiden, jotka tarjoavat kuulijoille klassista musiikkia, tulisi osata vastata tähän tarpeeseen. Klassik Radio ei tutkimuksen perusteella tavoitteellisesti pyri laajentamaan kohderyhmäänsä tähän ikäryhmään kuuluviin henkilöihin. Heidän Instagram-tilinsä toimii tunnettuuden lisäämisen välineenä ja yhteytenä kuulijoihin. Instagram-postausten sisältötutkimuksessa selvisi, että Klassik Radio julkaisee tilillään pääsääntöisesti mainontaa ohjelmatarjontaansa liittyen. Kyselytutkimuksen tulokset näyttivät, että 18–34-vuotiaat pitävät Klassik Radion Instagram-sisältöä mielenkiintoisena ja toivovat radiokanavalta lisää tietoa klassisesta musiikista sekä informatiivisessa että hauskassa muodossa.
  • Sorvoja, Lotta (2021)
    Tutkielman tavoitteena on selvittää saksalaisen klassisen musiikin kaupallisen radiokanavan, Klassik Radion, toimintaa sosiaalisen median mobiilisovellus Instagramissa. Toimintaa tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: ensiksi Klassik Radion, toiseksi radiokanavan Instagram-sisällön ja kolmanneksi Klassik Radion 18–34-vuotiaiden Instagram-seuraajien näkökulmasta. Laajemmin tutkielma pyrkii selvittämään sosiaalisen median mahdollisuuksia siinä, miten nuoria voitaisiin saada klassisen musiikin ja sitä tarjoavien radiokanavien kuulijoiksi. Tutkielma hyödyntää ns. ”Mixed Methods”, eli sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Analyysin pohjana käytetään sisältöanalyysiä ja tavallisimpia tilastoanalyysin käsitteitä. Tutkittavaa dataa on neljänlaista: Klassik Radion CCO:n (Chief Content Officer) asiantuntijahaastattelu, Klassik Radion sosiaalisen median yleisohjeet (Social Media Guidelines), 50 peräkkäin julkaistua Instagram-postausta aikavälillä 21.5.–9.7.2020 sekä Klassik Radion 18–34-vuotiaille Instagram-seuraajille kohdennetun kyselytutkimuksen vastaukset. Tutkielman tulokset osoittivat, että 18–34-vuotiaiden keskuudessa on kiinnostusta klassista musiikkia kohtaan. Niiden instituutioiden, jotka tarjoavat kuulijoille klassista musiikkia, tulisi osata vastata tähän tarpeeseen. Klassik Radio ei tutkimuksen perusteella tavoitteellisesti pyri laajentamaan kohderyhmäänsä tähän ikäryhmään kuuluviin henkilöihin. Heidän Instagram-tilinsä toimii tunnettuuden lisäämisen välineenä ja yhteytenä kuulijoihin. Instagram-postausten sisältötutkimuksessa selvisi, että Klassik Radio julkaisee tilillään pääsääntöisesti mainontaa ohjelmatarjontaansa liittyen. Kyselytutkimuksen tulokset näyttivät, että 18–34-vuotiaat pitävät Klassik Radion Instagram-sisältöä mielenkiintoisena ja toivovat radiokanavalta lisää tietoa klassisesta musiikista sekä informatiivisessa että hauskassa muodossa.
  • Seppinen, Lena (2018)
    Mosambik mielletään yleisesti ottaen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta suvaitsevaiseksi yhteiskunnaksi, mikä tekee siitä poikkeavan tapauksen ainakin mediassa yleistyneen narratiivin valossa, jossa Afrikan maat kuvataan erityisen homofobisina. Akateeminen tutkimus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautumisesta Afrikan konteksteissa on keskittynyt pitkälti Etelä-Afrikkaan tai Ugandan kaltaisiin maihin, joissa poliittista homofobiaa esiintyy äärimmäisissä muodoissa. Tässä tutkimuksessa haluankin keskittyä analysoimaan seksuaalivähemmistöistä käytäviä keskusteluja vähemmän äärimmäisessä kontekstissa. Aineistoni koostuu sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista, joissa ihmiset keskustelevat asenteistaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Valitsin kohteeksi sosiaalisen median, koska seksuaalivähemmistöt ovat jokseenkin näkymättömiä mosambikilaisessa valtavirtamediassa. Analysoin aineistoa kriittisen sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmillä, hyödyntäen ennakkoon määriteltyjä analyyttisia kategorioita. Kategoriat perustuvat taustakirjallisuuteen ja aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin eri konteksteista, missä on tunnistettu kolme yleistä selitysmallia, joita ihmiset hyödyntävät perustellessaan antihomoseksuaalisia asenteitaan: uskonnollinen, tieteellinen ja kulttuurinen (ajatus siitä, että homoseksuaalisuus on epäafrikkalaista). Tutkimuskysymykseni on: miten antihomoseksuaalisuutta uudelleen tuotetaan näiden heteroseksististen viitekehysten ja muunlaisten diskurssien kautta? Toiseksi, haluan keskittyä tarkastelemaan, miten näitä diskursseja vastustetaan ja seksuaalivähemmistöjä puolustetaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että kommentoijien antihomoseksuaalisuutta siivittää heteroseksistinen tulkinta kristinuskosta, heteronormatiiviset perhearvot ja pelot lisääntymisen loppumisesta sekä homoseksuaalisuuden medikalisaatio. Aineistossa esitetään myös ajatuksia homoseksuaalisuudesta ulkopuolelta tulevana vaikutteena, mutta tässä otoksessa nämä näkemykset ovat selvästi vähemmän yleisiä kuin uskonnollinen ja tieteellinen malli. Seksuaalivähemmistöjä puolustavat keskustelijat tukeutuvat usein myös kristinuskoon ja ajatukseen lähimmäisen rakkaudesta sekä jaetusta inhimillisyydestä, jossa kaikki ihmiset ovat jumalan luomia. Keskustelijat painottavat myös, että vain jumalalla on oikeus tuomita. Antihomoseksuaalisuutta verrataan rasismiin, misogyniaan ja albinismiin, jolloin seksuaalivähemmistöjä puolustetaan tasa-arvon nimissä. Lisäksi aineistosta paljastuu suvaitsevainen malli, jossa painotetaan kunnioitusta ja väkivallattomuutta, kuitenkin ilman täydellistä hyväksymistä.
  • Seppinen, Lena (2018)
    Mosambik mielletään yleisesti ottaen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta suvaitsevaiseksi yhteiskunnaksi, mikä tekee siitä poikkeavan tapauksen ainakin mediassa yleistyneen narratiivin valossa, jossa Afrikan maat kuvataan erityisen homofobisina. Akateeminen tutkimus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin suhtautumisesta Afrikan konteksteissa on keskittynyt pitkälti Etelä-Afrikkaan tai Ugandan kaltaisiin maihin, joissa poliittista homofobiaa esiintyy äärimmäisissä muodoissa. Tässä tutkimuksessa haluankin keskittyä analysoimaan seksuaalivähemmistöistä käytäviä keskusteluja vähemmän äärimmäisessä kontekstissa. Aineistoni koostuu sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista, joissa ihmiset keskustelevat asenteistaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan. Valitsin kohteeksi sosiaalisen median, koska seksuaalivähemmistöt ovat jokseenkin näkymättömiä mosambikilaisessa valtavirtamediassa. Analysoin aineistoa kriittisen sisältöanalyysin ja diskurssianalyysin menetelmillä, hyödyntäen ennakkoon määriteltyjä analyyttisia kategorioita. Kategoriat perustuvat taustakirjallisuuteen ja aiempiin samankaltaisiin tutkimuksiin eri konteksteista, missä on tunnistettu kolme yleistä selitysmallia, joita ihmiset hyödyntävät perustellessaan antihomoseksuaalisia asenteitaan: uskonnollinen, tieteellinen ja kulttuurinen (ajatus siitä, että homoseksuaalisuus on epäafrikkalaista). Tutkimuskysymykseni on: miten antihomoseksuaalisuutta uudelleen tuotetaan näiden heteroseksististen viitekehysten ja muunlaisten diskurssien kautta? Toiseksi, haluan keskittyä tarkastelemaan, miten näitä diskursseja vastustetaan ja seksuaalivähemmistöjä puolustetaan. Tutkimuksessa käy ilmi, että kommentoijien antihomoseksuaalisuutta siivittää heteroseksistinen tulkinta kristinuskosta, heteronormatiiviset perhearvot ja pelot lisääntymisen loppumisesta sekä homoseksuaalisuuden medikalisaatio. Aineistossa esitetään myös ajatuksia homoseksuaalisuudesta ulkopuolelta tulevana vaikutteena, mutta tässä otoksessa nämä näkemykset ovat selvästi vähemmän yleisiä kuin uskonnollinen ja tieteellinen malli. Seksuaalivähemmistöjä puolustavat keskustelijat tukeutuvat usein myös kristinuskoon ja ajatukseen lähimmäisen rakkaudesta sekä jaetusta inhimillisyydestä, jossa kaikki ihmiset ovat jumalan luomia. Keskustelijat painottavat myös, että vain jumalalla on oikeus tuomita. Antihomoseksuaalisuutta verrataan rasismiin, misogyniaan ja albinismiin, jolloin seksuaalivähemmistöjä puolustetaan tasa-arvon nimissä. Lisäksi aineistosta paljastuu suvaitsevainen malli, jossa painotetaan kunnioitusta ja väkivallattomuutta, kuitenkin ilman täydellistä hyväksymistä.
  • Kabanen, Hendri Juhani (2021)
    Tutkielmassani tarkastellaan sisältöanalyysin avulla Integrum-tietokannasta löytyneitä uutisartikkeleita, jotka käsittelevät venäjän kielen asemaa Ukrainassa. Tämän pohjalta Integrumissa on tehty hakuja kahdella eri hakulauseella (venäjäksi): ”Oikeus venäjän kieleen Ukrainassa”, sekä ”Venäjän kieli uhka Ukrainassa”. Nämä hakulauseet on valittu sen takia, että ne antaisivat mahdollisimman kontrastiivisia tuloksia uutisartikkeleihin, jotta saisimme erilaisia esimerkkejä työhön mukaan, niin puolesta, kuin vastaankin. Tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on sisältöanalyysi, jonka avulla uutisartikkeleita on analysoitu ja avattu yksityiskohtaisemmin. Integrumista löytyneet uutisartikkelit ovat viimeisen 30 vuoden ajalta, sillä työ käsittelee venäjän kielen asemaa itsenäisessä Ukrainassa, neuvostoajan jälkeen. Itse työ on jaoteltu eri aikakausiin, jotka ovat pituudeltaan noin kymmenen vuotta, näin ollen meillä on 90-luku, 2000-luku, sekä 2010-luku. Jokaisesta aikakaudesta on lyhyt katsastus merkittävimpiin tapahtumiin Ukrainassa. Keskeisten tapahtumien kerrontaan on käytetty eri teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan historiaa, väestöä, venäjän kielen asemaa Ukrainassa jne. Tätä kohtaa seuraa artikkeleiden analyysi. Jokaisen aikakauden lopussa on myös yhteenveto siitä, mitä artikkelit antavat meille ymmärtää venäjän kielen asemasta Ukrainassa ja kuinka tilanne on muuttunut aikojen saatossa. Työn lopussa on käsitelty myös Ukrainassa vuoden 2021 alussa käyttöön otettua kielilakia, jonka mukaan palvelualalla on luovuttava venäjän kielen käytöstä ja palvelun on tapahduttava vain ukrainaksi. Tätä lakia on tutkielmassa tarkasteltu uutisartikkelin ja paikallisen kiovalaisen toimittajan tekemän tieteellisen kokeilun kautta. Tutkielmassa käytettyjen uutisartikkeleiden tuloksena saatiin monenlaisia mielipiteitä, niin venäjän kielen oikeuttamisen puolesta, kuin sitä vastaankin. Artikkeleiden perusteella, yleisin venäjän kielen asemaa oikeuttava argumentti, on se, että Ukrainassa asuu miljoonia äidinkieleltään venäjää puhuvia kansalaisia, joiden oikeudet mm. käyttää venäjän kieltä elämän eri osa-alueilla ja saada sillä myös opetusta nousivat artikkeleissa esille. Venäjän kielen oikeuttamista vastaan taas on esitetty artikkeleiden mukaan sellaisia argumentteja, kuten Ukrainan itsenäistyminen ja erillistäminen venäjän vaikutusalaisuudesta, mukaan lukien venäjän kieli. Tämä tutkielma voi olla hyödyllinen niin lingvistiikasta kiinnostuneille, kuin myös politiikasta ja erityisesti kielipolitiikasta, sekä kansainvälisistä suhteista ja jossain määrin myös historiasta kiinnostuneille.
  • Vuori, Altti (2022)
    Vaikka populismia ja sen suosiota on tutkittu laajalti, on populismin tutkiminen sosiaalisen median alustoilla jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän lisäksi populismi käsitetään kommunikaation tapana vain harvoin. Samoin populismin määrän empiirinen tutkiminen on politiikan tutkimuksessa jäänyt vähälle huomiolle. Tämä tutkielma pyrkii hahmottamaan populismin ilmenemistä kommunikaation tapana Twitterissä ja sitä, millaisia empiirisiä havaintoja populismista kyetään tällä alustalla havainnoimaan. Aineistona tässä tutkielmassa toimii Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien demokraattipuolueen johtavien ehdokkaiden, Bernie Sandersin ja Joe Bidenin, twiitit demokraattipuolueen esivaalien ajalta. Näitä twiittejä tutkitaan sisältöanalyysiä hyödyntäen, ja näin twiiteistä havainnoidaan ne termit ja sanat, joita ehdokkaat käytävät eniten. Samoin tietyt sanat ja termit on määritelty siten, että ne viittaavat populismiin ja populistiseen viestintään, ja tutkielma havainnoi sen, miten tällaiset sanat esiintyvät ehdokkaiden twiiteissä. Tämän perusteella tämä tutkielma osoittaa empiirisesti sitä, miten ehdokkaiden twiitit edustavat populismia. Empiiristen havaintojen suhteen sekä Sandersin että Bidenin twiiteistä löytyy populistisia termejä ja viittauksia. Sandersin twiiteistä 55.4 % sisältää populistisia viittauksia, Bidenillä vastaava luku on puolestaan 37.7 %. Vaikka molempien ehdokkaiden twiiteistä suuri osa on populistisia, on heidän kielenkäytössään ja kommunikaatiossaan kuitenkin eroja. Sandersin populismi perustuu enemmän superrikkaiden sekä yhtiöeliittien kritisointiin. Samoin Sanders esittää twiiteissään monia erilaisia ongelmia, joita hän pyrkii ratkaisemaan. Bidenillä populistiset viittaukset sen sijaan keskittyvät enimmäkseen tuolloisen istuvan presidentin, Donald Trumpin, kritisointiin. Bidenin populismi perustuu enemmän kansan yhdistämiseen Trumpin vastustamisen ympärille. Populismia ja sen määrää pystytään siis tutkimaan empiirisesti ilman, että poliittisia toimijoita määriteltäisiin populisteiksi ennen empiirisen tutkimuksen tekoa. Poliittisista viesteistä ja kommunikaatiosta on havaittavissa populistisia piirteitä, ja populismia on varteenotettavaa käsitellä kommunikaation tapana. Tämä tarkoittaa sitä, että myös perinteisesti ei-populistisiksi koetut toimijat kuten Biden voivat myös hyödyntää populistista kommunikaatiota. Erityisesti populismia ilmenee ehdokkaiden twiiteissä siinä, että he muodostavat itsensä ja kampanjoidensa ympärille tietynlaisia identiteettejä.
  • Vuori, Altti (2022)
    Vaikka populismia ja sen suosiota on tutkittu laajalti, on populismin tutkiminen sosiaalisen median alustoilla jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämän lisäksi populismi käsitetään kommunikaation tapana vain harvoin. Samoin populismin määrän empiirinen tutkiminen on politiikan tutkimuksessa jäänyt vähälle huomiolle. Tämä tutkielma pyrkii hahmottamaan populismin ilmenemistä kommunikaation tapana Twitterissä ja sitä, millaisia empiirisiä havaintoja populismista kyetään tällä alustalla havainnoimaan. Aineistona tässä tutkielmassa toimii Yhdysvaltojen vuoden 2020 presidentinvaalien demokraattipuolueen johtavien ehdokkaiden, Bernie Sandersin ja Joe Bidenin, twiitit demokraattipuolueen esivaalien ajalta. Näitä twiittejä tutkitaan sisältöanalyysiä hyödyntäen, ja näin twiiteistä havainnoidaan ne termit ja sanat, joita ehdokkaat käytävät eniten. Samoin tietyt sanat ja termit on määritelty siten, että ne viittaavat populismiin ja populistiseen viestintään, ja tutkielma havainnoi sen, miten tällaiset sanat esiintyvät ehdokkaiden twiiteissä. Tämän perusteella tämä tutkielma osoittaa empiirisesti sitä, miten ehdokkaiden twiitit edustavat populismia. Empiiristen havaintojen suhteen sekä Sandersin että Bidenin twiiteistä löytyy populistisia termejä ja viittauksia. Sandersin twiiteistä 55.4 % sisältää populistisia viittauksia, Bidenillä vastaava luku on puolestaan 37.7 %. Vaikka molempien ehdokkaiden twiiteistä suuri osa on populistisia, on heidän kielenkäytössään ja kommunikaatiossaan kuitenkin eroja. Sandersin populismi perustuu enemmän superrikkaiden sekä yhtiöeliittien kritisointiin. Samoin Sanders esittää twiiteissään monia erilaisia ongelmia, joita hän pyrkii ratkaisemaan. Bidenillä populistiset viittaukset sen sijaan keskittyvät enimmäkseen tuolloisen istuvan presidentin, Donald Trumpin, kritisointiin. Bidenin populismi perustuu enemmän kansan yhdistämiseen Trumpin vastustamisen ympärille. Populismia ja sen määrää pystytään siis tutkimaan empiirisesti ilman, että poliittisia toimijoita määriteltäisiin populisteiksi ennen empiirisen tutkimuksen tekoa. Poliittisista viesteistä ja kommunikaatiosta on havaittavissa populistisia piirteitä, ja populismia on varteenotettavaa käsitellä kommunikaation tapana. Tämä tarkoittaa sitä, että myös perinteisesti ei-populistisiksi koetut toimijat kuten Biden voivat myös hyödyntää populistista kommunikaatiota. Erityisesti populismia ilmenee ehdokkaiden twiiteissä siinä, että he muodostavat itsensä ja kampanjoidensa ympärille tietynlaisia identiteettejä.
  • Kabanen, Hendri Juhani (2021)
    Tutkielmassani tarkastellaan sisältöanalyysin avulla Integrum-tietokannasta löytyneitä uutisartikkeleita, jotka käsittelevät venäjän kielen asemaa Ukrainassa. Tämän pohjalta Integrumissa on tehty hakuja kahdella eri hakulauseella (venäjäksi): ”Oikeus venäjän kieleen Ukrainassa”, sekä ”Venäjän kieli uhka Ukrainassa”. Nämä hakulauseet on valittu sen takia, että ne antaisivat mahdollisimman kontrastiivisia tuloksia uutisartikkeleihin, jotta saisimme erilaisia esimerkkejä työhön mukaan, niin puolesta, kuin vastaankin. Tutkielmassa käytetty tutkimusmetodi on sisältöanalyysi, jonka avulla uutisartikkeleita on analysoitu ja avattu yksityiskohtaisemmin. Integrumista löytyneet uutisartikkelit ovat viimeisen 30 vuoden ajalta, sillä työ käsittelee venäjän kielen asemaa itsenäisessä Ukrainassa, neuvostoajan jälkeen. Itse työ on jaoteltu eri aikakausiin, jotka ovat pituudeltaan noin kymmenen vuotta, näin ollen meillä on 90-luku, 2000-luku, sekä 2010-luku. Jokaisesta aikakaudesta on lyhyt katsastus merkittävimpiin tapahtumiin Ukrainassa. Keskeisten tapahtumien kerrontaan on käytetty eri teoksia, jotka käsittelevät Ukrainan historiaa, väestöä, venäjän kielen asemaa Ukrainassa jne. Tätä kohtaa seuraa artikkeleiden analyysi. Jokaisen aikakauden lopussa on myös yhteenveto siitä, mitä artikkelit antavat meille ymmärtää venäjän kielen asemasta Ukrainassa ja kuinka tilanne on muuttunut aikojen saatossa. Työn lopussa on käsitelty myös Ukrainassa vuoden 2021 alussa käyttöön otettua kielilakia, jonka mukaan palvelualalla on luovuttava venäjän kielen käytöstä ja palvelun on tapahduttava vain ukrainaksi. Tätä lakia on tutkielmassa tarkasteltu uutisartikkelin ja paikallisen kiovalaisen toimittajan tekemän tieteellisen kokeilun kautta. Tutkielmassa käytettyjen uutisartikkeleiden tuloksena saatiin monenlaisia mielipiteitä, niin venäjän kielen oikeuttamisen puolesta, kuin sitä vastaankin. Artikkeleiden perusteella, yleisin venäjän kielen asemaa oikeuttava argumentti, on se, että Ukrainassa asuu miljoonia äidinkieleltään venäjää puhuvia kansalaisia, joiden oikeudet mm. käyttää venäjän kieltä elämän eri osa-alueilla ja saada sillä myös opetusta nousivat artikkeleissa esille. Venäjän kielen oikeuttamista vastaan taas on esitetty artikkeleiden mukaan sellaisia argumentteja, kuten Ukrainan itsenäistyminen ja erillistäminen venäjän vaikutusalaisuudesta, mukaan lukien venäjän kieli. Tämä tutkielma voi olla hyödyllinen niin lingvistiikasta kiinnostuneille, kuin myös politiikasta ja erityisesti kielipolitiikasta, sekä kansainvälisistä suhteista ja jossain määrin myös historiasta kiinnostuneille.