Browsing by Subject "sisäänsoitto"

Akustisten kielisoittimien soinnissa tapahtuu muutoksia esimerkiksi soittimen soittamisen ja vanhenemisen seurauksena. Nämä muutokset voidaan kokea hyvänlaatuisina, esimerkiksi soinnin voimistumisena, pehmentymisenä tai sointiäänen kokemisena yleisesti miellyttävämmäksi. Myös soitettavuus, esimerkiksi kokemus soittimen reagoinnista soittajan liikkeisiin voi parantua. Soinnin jalostumisen mekanismista on esitetty erilaisia teorioita. Esimerkiksi soittimen lakkauksen, puiden liimauksen tai puun sisäisten mikrobiologisten muutosten on esitetty vaikuttavan sointia jalostavasti. Soinnin paranemista voidaan tavoitella myös keinotekoisesti. Esimerkiksi eurooppalaisen viulunrakennusperinteen tekstiaineistosta löytyy 1800-luvun alkupuolelta mainintoja, joissa viulunrakentajaa neuvo-taan soittamaan uutta viulua erityisellä tavalla, jotta sointi kehittyisi ennen viulun luovuttamista ostajalle. 1900-luvun alusta lähtien löytyy useita patentteja joissa esitellään keinotekoiseen sisäänsoittoon suunniteltuja laitteita. Nykyisin markkinoilla on kielisoittimien keinotekoiseen sisäänsoittoon suunniteltuja laitteita. Tämä tutkielma käsittelee akustisen teräskielisen kitaran sointia ja sen muuttumista keinotekoisen sisäänsoiton seurauksena. Keinotekoinen sisäänsoitto suoritettiin kaupallisella sisäänsoittolaitteella. Tutkimuksen empiirisessä osassa nauhoitettiin kitaran sointia ennen ja jälkeen keinotekoisen sisäänsoiton. Mittausäänitysnäytteitä analysoitiin tietokoneavusteisesti. Näin pyrittiin havainnoimaan eroja käsitellyn kitaran soinnissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Aineistossa verrattiin käsitellyn kitaran sointinäytteitä samanlaisen, käsittelemättömän kitaran näytteisiin. Tutkimusaineiston analyysin perusteella sisäänsoittolaitteella käsitellyn kitaran soinnissa on tapahtunut muutoksia tutkimusaikana. Erityisesti E-kielen (330 Hz) soinnista oli osoitettavissa eroja harmonisten osa-äänesten voimakkuuksissa. Toisaalta myös käsittelemättömän vertailukitaran sointi oli muuttunut. Tässä tutkielmassa esiteltyjen aineistojen perusteella ei voida varmasti sanoa, että juuri keinotekoinen sisäänsoit-to olisi aiheuttanut muutoksia käsitellyssä kitarassa. Keinotekoisesti sisäänsoitetun kitaran harmonisten osaäänesten voimakkuuksissa tapahtui kuitenkin sellaisia muutoksia, jotka olivat osoitettavissa useilla eri analyysimetodeilla. Vertailukitaran osalta vastaavia muutoksia ei havaittu. Tutkimuksessa tutkittiin vain kahta kitaraa, joten yksilökohtaisen vaihtelun rooli korostuu aineistossa. Tutkimusaineiston kattavammalla analyysilla saataisiin tarkempi kuva muutoksista.