Browsing by Subject "slangi"
Now showing items 1-7 of 7
-
(2003)Tutkielmassa on analysoitu lukijoiden lukukokemuksia ja sitä, millainen kieli koetaan sopivaksi, hauskaksi, vieraaksi ja läheiseksi nuorille ja nuorille aikuisille suunnatussa käännössarjakuvassa. Tutkimusaineistona on ruotsalaisen Martin Kellermanin Rocky-sarjakuva, joka kertoo nuorten aikuisten elämästä Tukholmassa. Sarjakuva on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille ja se on tyyliltään humoristinen. Tutkimusmenetelminä on käytetty tekstianalyysiä, käännösanalyysiä ja tutkimuskyselyä. Tutkielman teoriaosuudessa on käsitelty globaaleja ja paikallisia käännösstrategioita ja keskitytty erityisesti kolmeen globaaliin käännösstrategiaan: normalisoimiseen, vieraannuttamiseen ja kotouttamiseen. Lähtötekstin analyysissä kuvaillaan sarjakuvan yleistä kielimuotoa ja tyyliä. Analyysissä on perehdytty erityisesti puhekielisyyteen ja kulttuurisidonnaisiin elementteihin. Lähtötekstin analyysi keskittyy pääosin neljään sarjakuvastrippiin, jotka on valittu käännettäväksi aineistoksi. Käännösanalyysissa kuvataan käännösaineistosta tehtyä kolmea suomenkielistä käännöstä. Yksi käännöksistä on tehty normalisoivan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu neutraaliin ympäristöön ja sen kieli on neutraalia yleiskieltä. Toinen käännöksistä on tehty vieraannuttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Tukholmaan ja kieli on yleispuhekieltä. Kolmas käännös on tehty kotouttavan käännösstrategian mukaan: se sijoittuu Helsinkiin ja kieli on helsinkiläistä puhekieltä. Tutkimuskysely toteutettiin käännöksen laatututkimuksena neljässä suomalaisessa lukiossa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 102 lukiolaista Helsingistä, Iisalmesta, Tampereelta ja Turusta, joista 59 oli tyttöjä ja 43 poikia. Laatutututkimuksessa keskityttiin erityisesti lukiolaisten kokemuksiin hyvästä, hauskasta vieraasta ja omaa puhetyyliä lähellä olevasta käännöksestä. Tutkimuksessa käy ilmi, että maantieteelliset erot vaikuttavat odotettua vähemmän nuorten vastauksiin, mutta sukupuolella on jossain määrin merkitystä käännöksiä arvioitaessa. Kotouttavaa (helsinkiläistä) käännöstä pidettiin ehdottomasti hauskimpana joka paikkakunnalla (74 % kaikista vastanneista) ja sitä pidettiin myös parhaimpana käännöksenä (45,10 % kaikista vastanneista) Iisalmea lukuun ottamatta. Tutkimustulokset osoittavat, että normalisoiva käännös tuntuu nuorille vieraimmalta (43,63 % kaikista vastanneista), vaikka turkulaisista kotouttava käännös tuntui hieman vieraammalta ja iisalmelaisistakin yhtä oudolta kuin normalisoiva käännös. Vieraannuttava käännös oli lähimpänä nuorten omaa puhetyyliä (58,33 % kaikista vastanneista) joka paikkakunnalla. Tutkimustulos puhuu kotouttavan käännöksen puolesta tätä sarjakuvaa käännettäessä, jos kohderyhmän halutaan pysyvän samana. Tutkimustulosta ei kuitenkaan voida pitää yleispätevänä, niin että se koskisi kaikkea sarjakuvakääntämistä.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan identiteetin rakentamisen kielellisiä keinoja aikakauslehtien henkilöjutuissa. Tavoitteena on selvittää, miten toimittajan kielelliset valinnat vaikuttavat haastateltavasta muodostuvaan kuvaan. Tutkielman teoreettinen tausta on diskurssintutkimuksessa ja sosiolingvistiikassa, jonka suuntauksista hyödynnetään variaationtutkimusta sekä kansanlingvistiikkaa. Aineistona tutkielmassa on yhdeksän henkilöjuttua kolmesta eri aikakauslehdestä: Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, Imagesta sekä Trendistä. Haastateltavina jutuissa ovat muusikot Alma Miettinen, Michael Monroe ja Antti Tuisku, rap-duo JVG, entinen huipputason taitoluistelija Kiira Korpi, jääkiekkoilija Patrik Laine, jääkiekkoasiantuntija Juhani Tamminen, kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä ulkoministeri Timo Soini. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Analyysissä tarkastellaan haastateltavien sitaattien kielenpiirteitä sekä toimittaja-kertojan käyttämää metakieltä ja niiden merkitystä haastateltavien identiteetin konstruoinnissa. Lisäksi analysoidaan haastateltavien muun sosiaalisen tyylin kommentoimista ja tyylillisiä muutoksia haastateltavien sitaattien kielimuodoissa. Tutkielmassa osoitetaan, että sitaattien kielimuodolla on mahdollista rakentaa haastateltavalle yhtä tai useampaa sosiaalista identiteettiä. Esimerkiksi Li Anderssonin jutussa sitaattien kielimuoto on poliittisessa diskurssissa yleiskielinen ja yksityisessä diskurssissa puhekielinen. Sitaattien kielellisillä piirteillä voidaan myös korostaa haastateltavan sosiaalista taustaa tai tiettyyn alakulttuuriin samastumista. Kielellisten piirteiden ohella metakielelliset kommentit muokkaavat haastateltavista muodostuvaa kuvaa. Esimerkiksi Patrik Laineen puhetyylin nimeäminen keskivahvaksi tampereeksi vahvistaa jutun jääkiekkodiskurssia. Toisaalta jutun jääkiekkodiskurssi vahvistaa Tampereen seudun puhekieleen liitettyä maskuliinisuutta. Tutkielmasta selviää myös, että muun sosiaalisen tyylin kuvailulla voidaan rakentaa haastateltavan sosiaalista identiteettiä: Michael Monroen meikkaamista ja korujen käyttöä toistuvasti kommentoimalla alleviivataan jutun rockdiskurssia. Tyylilliset muutokset haastateltavien sitaateissa puolestaan voivat kertoa vaihtelevista identiteeteistä. Esimerkiksi Kiira Korven sitaattien tyylilliset muutokset viittaavat yksityisen ja julkisen identiteetin vaihteluun jutussa.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan identiteetin rakentamisen kielellisiä keinoja aikakauslehtien henkilöjutuissa. Tavoitteena on selvittää, miten toimittajan kielelliset valinnat vaikuttavat haastateltavasta muodostuvaan kuvaan. Tutkielman teoreettinen tausta on diskurssintutkimuksessa ja sosiolingvistiikassa, jonka suuntauksista hyödynnetään variaationtutkimusta sekä kansanlingvistiikkaa. Aineistona tutkielmassa on yhdeksän henkilöjuttua kolmesta eri aikakauslehdestä: Helsingin Sanomien Kuukausiliitteestä, Imagesta sekä Trendistä. Haastateltavina jutuissa ovat muusikot Alma Miettinen, Michael Monroe ja Antti Tuisku, rap-duo JVG, entinen huipputason taitoluistelija Kiira Korpi, jääkiekkoilija Patrik Laine, jääkiekkoasiantuntija Juhani Tamminen, kansanedustaja, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä ulkoministeri Timo Soini. Työn tutkimusote on kvalitatiivinen. Analyysissä tarkastellaan haastateltavien sitaattien kielenpiirteitä sekä toimittaja-kertojan käyttämää metakieltä ja niiden merkitystä haastateltavien identiteetin konstruoinnissa. Lisäksi analysoidaan haastateltavien muun sosiaalisen tyylin kommentoimista ja tyylillisiä muutoksia haastateltavien sitaattien kielimuodoissa. Tutkielmassa osoitetaan, että sitaattien kielimuodolla on mahdollista rakentaa haastateltavalle yhtä tai useampaa sosiaalista identiteettiä. Esimerkiksi Li Anderssonin jutussa sitaattien kielimuoto on poliittisessa diskurssissa yleiskielinen ja yksityisessä diskurssissa puhekielinen. Sitaattien kielellisillä piirteillä voidaan myös korostaa haastateltavan sosiaalista taustaa tai tiettyyn alakulttuuriin samastumista. Kielellisten piirteiden ohella metakielelliset kommentit muokkaavat haastateltavista muodostuvaa kuvaa. Esimerkiksi Patrik Laineen puhetyylin nimeäminen keskivahvaksi tampereeksi vahvistaa jutun jääkiekkodiskurssia. Toisaalta jutun jääkiekkodiskurssi vahvistaa Tampereen seudun puhekieleen liitettyä maskuliinisuutta. Tutkielmasta selviää myös, että muun sosiaalisen tyylin kuvailulla voidaan rakentaa haastateltavan sosiaalista identiteettiä: Michael Monroen meikkaamista ja korujen käyttöä toistuvasti kommentoimalla alleviivataan jutun rockdiskurssia. Tyylilliset muutokset haastateltavien sitaateissa puolestaan voivat kertoa vaihtelevista identiteeteistä. Esimerkiksi Kiira Korven sitaattien tyylilliset muutokset viittaavat yksityisen ja julkisen identiteetin vaihteluun jutussa.
-
(2016)Helsinkiläiset Herttoniemen ala-asteen koulu ja Siilitien peruskoulu yhdistettiin, ja uusi koulu aloitti toimintansa Hertsikan ala-asteen kouluna elokuussa 2015. Kouluissa järjestettiin nimiäänestys uudesta nimestä syksyllä 2014. Tutkielmassa selvitetään syitä nimenmuutokselle ja kuvataan prosessi oppilaan ja kaupungin nimistösuunnittelijan näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaaa nimenvaihdoksesta noussutta keskustelua sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä on ennen kaikkea sosio-onomastinen paikannimien tutkimus. Tutkimusta varten on haastateltu entisen Herttoniemen ala-asteen koulun oppilasta, joka oli mukana järjestämässä äänestystä oman koulunsa ja siihen sittemmin yhdistyneen Siilitien peruskoulun tulevasta yhteisestä nimestä. Lisäksi on haastateltu Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijaa, joka toi ensisijaisesti esiin Hertsikan ala-asteen koulun nimenvaihdoksen kaupungin ja nimistönsuunnittelun näkökulmasta. Opetusvirasto pyysi nimistölautakunnalta lausuntoa slangiasuisesta nimestä, jota lautakunta ei puoltanut. Opetuslautakunta kuitenkin hyväksyi nimen 4.11.2014 äänin 6–3. Mediatekstien osalta aineistona ovat Helsingin Sanomien artikkelit, kahden blogikirjoittajan tekstit ja verkkopalvelu Vauva.fi:n keskustelupalsta. Keskustelua käytiin nimen sopivuudesta ja äänestystuloksen kunnioittamisesta. Slangin käyttö yleistyy virallisessa nimistössä. Helsingissä uusia kauppakeskuksia on nimetty mm. Itikseksi ja Lauttikseksi ja helsinkiläinen ammattioppilaitos on nimeltään Stadin ammattiopisto. Hertsikan ala-asteen koulu on osoitus slangin vähittäisestä hyväksymisestä myös virallisten ja perinteisinä pidettyjen nimimallien kohdalla.
-
(2016)Helsinkiläiset Herttoniemen ala-asteen koulu ja Siilitien peruskoulu yhdistettiin, ja uusi koulu aloitti toimintansa Hertsikan ala-asteen kouluna elokuussa 2015. Kouluissa järjestettiin nimiäänestys uudesta nimestä syksyllä 2014. Tutkielmassa selvitetään syitä nimenmuutokselle ja kuvataan prosessi oppilaan ja kaupungin nimistösuunnittelijan näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaaa nimenvaihdoksesta noussutta keskustelua sekä perinteisessä mediassa että sosiaalisessa mediassa. Teoreettisena ja metodisena viitekehyksenä on ennen kaikkea sosio-onomastinen paikannimien tutkimus. Tutkimusta varten on haastateltu entisen Herttoniemen ala-asteen koulun oppilasta, joka oli mukana järjestämässä äänestystä oman koulunsa ja siihen sittemmin yhdistyneen Siilitien peruskoulun tulevasta yhteisestä nimestä. Lisäksi on haastateltu Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijaa, joka toi ensisijaisesti esiin Hertsikan ala-asteen koulun nimenvaihdoksen kaupungin ja nimistönsuunnittelun näkökulmasta. Opetusvirasto pyysi nimistölautakunnalta lausuntoa slangiasuisesta nimestä, jota lautakunta ei puoltanut. Opetuslautakunta kuitenkin hyväksyi nimen 4.11.2014 äänin 6–3. Mediatekstien osalta aineistona ovat Helsingin Sanomien artikkelit, kahden blogikirjoittajan tekstit ja verkkopalvelu Vauva.fi:n keskustelupalsta. Keskustelua käytiin nimen sopivuudesta ja äänestystuloksen kunnioittamisesta. Slangin käyttö yleistyy virallisessa nimistössä. Helsingissä uusia kauppakeskuksia on nimetty mm. Itikseksi ja Lauttikseksi ja helsinkiläinen ammattioppilaitos on nimeltään Stadin ammattiopisto. Hertsikan ala-asteen koulu on osoitus slangin vähittäisestä hyväksymisestä myös virallisten ja perinteisinä pidettyjen nimimallien kohdalla.
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan kahden eri-ikäisen helsinkiläisnaisen kielellisiä identiteettejä ja suhdetta Helsinkiin kielenkäytön kuvaamana. Analyysin perusteella selviää, miten tutkittavien erilaiset sosiaaliset lähtökohdat, opiskelua ja työuraa koskevat valinnat ja sosiaaliset ympäristöt vaikuttavat heidän kielenkäyttöönsä. Huomio kiinnittyy myös tutkittavien omiin Helsinki-suhteisiin ja suhtautumiseen helsinkiläiseen puhetapaan, erityisesti slangiin. Tutkielma perustuu sosiolingvistiseen tutkimukseen kielenkäytön tutkimuksen osalta, mutta identiteettikysymyksiä tarkastellaan myös kansanlingvistisiä menetelmiä hyödyntäen. Aineistona käytetään Helsingin puhekielen pitkittäiskorpusta. Korpukseen on haastateltu pääasiassa syntyperäisiä helsinkiläisiä kolmella eri vuosikymmenellä, 1970-, 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkittavat, Maija (synt. 1929) ja Leena (synt. 1952), ovat osallistuneet kaikkiin kolmeen haastattelukertaan, joten kummaltakin on käytössä noin kolmen tunnin mittainen haastatteluaineisto. Haastatteluissa tutkittavat kertovat omasta elämästään kotikaupungissaan Helsingissä. Tutkielmassa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen. Ensin selvitetään, millaista variaatiota tutkittavilla esiintyy yksikön 1. persoonan pronominien käytössä. Pronominivariantteja tutkitaan paitsi lukumäärällisesti myös siten, millaiset ovat eri varianttien työnjaot ja mitkä tekijät ohjaavat pronominin valintaa. Yksikön 1. persoonan persoonapronomineja tutkitaan, jotta saadaan kuva tutkittavien kielen puhekielimäisyydestä. Tutkielmassa selvitetään myös, millaista on tutkittavien slangikäyttö eri vuosikymmenten haastatteluissa. Lisäksi selvitetään, miten tutkittavat itse suhtautuvat slangiin ja millaisina slanginkäyttäjinä he itseään pitävät. Tutkimuksen kohteena on myös tutkittavien kielelliset identiteetit ja paikkaidentiteetit helsinkiläisyyden näkökulmasta. Huomio on jälleen erityisesti slangissa ja siinä, miten slangi toimii tutkittavien kielellisen identiteetin rakentajana. Tutkielmassa osoitetaan, että mä-pronomini on yleisin variantti molemmilla tutkittavilla jokaisella vuosikymmenellä. Suhteessa yksikön 1. persoonan pronomineihin Leenan kieli yleiskielistyy, kun taas Maijan kieli pysyy lähes muuttumattomana vuosikymmenten myötä. Syyksi tähän esitetään Leenan elämäntilanteiden muuttuminen, kun taas Maijan elämässä isompia muutoksia ei kolmen vuosikymmenen aikana tapahdu. Slanginkäytön analyysi osoittaa, että tutkittavat ovat hyvin erilaisia slanginkäyttäjiä. Maijalla slangisanoja ei esiinny juuri lainkaan, ja hänelle slangi on muutenkin vieras kielimuoto. Mielenkiintoista tästä tekee sen, että hän on elänyt lähes koko elämänsä asuinseuduilla, jotka on tyypillisesti mielletty slanginkäyttäjien asuinseuduiksi. Sen sijaan Leenalla slangisanoja esiintyy jonkin verran, mikä tutkielman perusteella johtuu siitä, että hän on syntynyt 1950-luvun alussa, jolloin kasvavan nuorisokulttuurin myötä erityisesti nuorison kielenkäyttö puhekielistyi. Kielellisen identiteetin ja paikkaidentiteetin tarkastelu osoittaa, että kumpikaan tutkittavista ei koe slangia omakseen, vaikka Leena kuitenkin myöntää tuntevansa ja käyttävänsä slangia jonkin verran. Leena myös identifioi itsensä vahvasti helsinkiläiseksi, kun taas Maija kokee vieraana itsensä kategorisoinnin jonkin tietyn ryhmän jäseneksi, jotta voisi kohentaa omaa identiteettiään. Samalla hän kuitenkin identifioi itsensä omaan asuinseutuunsa ja konstruoi omaa asuinseutuaan suhteessa muihin. Tutkielman avulla syntyy kuva yksilön kielen muuttumisesta tai muuttumattomuudesta kolmen vuosikymmenen aikana. Myös kielellinen identiteetti ja paikkaidentiteetti voivat muuttua elämäntilanteiden myötä. Merkityksellistä tutkimuksen kannalta onkin, mitkä tekijät muutokseen tai muuttumattomuuteen vaikuttavat.
-
(2018)Tutkielmassa selvitetään, millaisia strategioita kääntäjä käyttää tekstittäessään audiovisuaalisessa teoksessa esiintyviä slangi-ilmauksia. Tutkimuksen aineistona käytetään dokumenttielokuvaa Reindeerspotting – Escape from Santaland (2010), jossa suomenkielinen dialogi on tekstitetty englanniksi. Tarkastelussa on elokuvassa esiintyvä huumeslangi, joka sopii tutkimuskohteeksi hyvin, sillä vastaavanlaisia slangeja on sekä suomessa että englannissa ja siten myös useimmille ilmauksille on molemmissa kielissä olemassa suurin piirtein samaa tarkoittavia vastineita. Tutkimuksessa käytetään hyväksi Pedersenin sekä Diaz Cintasin ja Remaelin esittelemiä erilaisia kulttuurisidonnaisten elementtien tekstittämiseen suunnattuja strategioita, joista varsinkin substituutio, eksplikointi, poisto, deiktiset ilmaukset ja kompensaatio sopivat tutkimuksessa hyödynnettäviksi. Etenkin tarkastellaan sitä, kuinka paljon kääntäjä käyttää substituutiota, eli korvaa lähtökielisiä slangi-ilmauksia käyttämällä niitä vastaavia ilmauksia kohdekielisestä slangista. Toisaalta tulee ottaa huomioon tekstittämistä koskevat ajan ja tilan rajoitukset, jotka vaikuttavat kääntäjän käytettävissä oleviin vaihtoehtoihin. Tutkimuksen analyysiosiossa eritellään tarkemmin lähtötekstissä esiintyviä slangi-ilmauksia sekä niiden vastineita tekstityksessä ja tarkastellaan, millaisia strategioita kääntäjä on erilaisissa tilanteissa käyttänyt, sekä pohditaan taustalla vaikuttaneita tekijöitä. Analyysissä paljastui, että lähtötekstissä on yhteensä 115 huumeslangiksi laskettavaa ilmausta. Niiden tekstityksessä käytetyin strategia oli eksplikointi, jota oli käytetty 55 kertaa. Eksplikointien avulla kääntäjä tekee tekstityksestä helposti luettavan ja ymmärrettävän, mitä pidetäänkin yleisesti hyvän tekstityksen kriteereinä. Substituutiota puolestaan käytettiin 32 kertaa. Poistojen takia ilmauksia hävisi 17 ja deiktisillä ilmauksilla niitä korvattiin kolmesti. Aineistossa oli kahdeksan tapausta, jotka eivät täysin sopineet mihinkään edellä mainituista luokituksista. Näiden lisäksi kääntäjä oli käyttänyt viidesti kompensaatiota, eli lisännyt tekstitykseen slangi-ilmauksia. Vaikka tekstityksessä on merkittävästi vähemmän slangi-ilmauksia kuin lähtötekstissä, katsojalle tulee kuitenkin selväksi, että elokuvan henkilöt käyttävät puheessaan runsaasti omalle viiteryhmälleen ominaista slangia. Toisaalta, koska useita slangi-ilmauksia oli tekstityksessä eksplikoitu, on mahdollista, että kohdetekstin vastaanottaja ymmärtää jotkin kohdat jopa paremmin kuin lähtökielinen vastaanottaja ilman tekstitystä.
Now showing items 1-7 of 7