Browsing by Subject "spektroskopia"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2015)Raman spectroscopy is based on vibrations that occur between the atoms of a compound. The overall structural energy is derived from the electronical energy as well as vibrational, rotational and translational energy. In Raman spectroscopy the vibrational and rotational energies are essential. Usually the excitation energy used in Raman spectroscopy can be either in the region of visible light or NIR. The sample absorbs the energy and energy is also scattered back to all possible directions. Elastic scattering is called the Rayleigh scattering. In that case the back-scattered photons have an equal energy as the original excitation energy. However, some of the scattering happens inelastically and it forms the basis of Raman-phenomena. If the detected photons have smaller energy than the original, it is called the Stokes scattering. If the energy is bigger, it is anti-Stokes scattering. Raman is typically very rare and weak phenomenon. The spectral features in Raman spectra consist of the intensities and energies of the back scattered photons. Raman spectroscopy provides very accurate and detailed structural information on the molecule. It is basically a label-free technique with minimal need for sample preparation and the measurements can also be carried out e.g. through container walls. Further, Raman is quite insensitive to hydrous samples and it is suitable to solutions and biological assessments. However, there are some drawbacks that are formed by the luminescence phenomena i.e. fluorescence. Strong fluorescent backgrounds can mask the relevant Raman features in spectra because Raman and fluorescence are competetive processes. For instance many drug molecules have such structures that they cause strong fluorescence. It is also one of the reasons that pharmaceutical applications and measurements have been partly limited due to this problem. There are applications to improve and enhance a Raman signal. For example resonance phenomena and SERS are favored. To solve the fluorescence-related problems there are also means; one can change the laser wavelenght, photobleach the sample or apply different kinds of data manipulation techniques to the spectral data achieved. There are drawbacks with these methods. They can be slow, complex, damage the samples and still insufficient fluorescence suppression is a problem. In this study a novel time-gated CMOS-SPAD detection technique is applied to non-fluorescent and fluorescent drug measurements. The new detection system has a programmable on-chip delay time and it is synchronized with a picosecond pulsed laser. The scattered photons can be measured in the time scale when they are simultaneously measured in traditional energy and intensity wise. Raman scattering occurs in the timescale of sub-picoseconds while the fluorescence phenomena happen typically in the order of nanoseconds. This time difference can be exploited effectively to suppress the fluorescence. In the literature review of this study the basis of vibrational spectroscopy is introduced - especially Raman spectroscopy. The techniques related, as well as the novel time-resolved technique are covered. Further, different kinds of applications in the field of Raman spectroscopy are reviewed, mainly pharmaceutics-related and biologically relevant applications. In the experimental work the focus was to compare a continuous-wave 785 nm laser setup coupled with the CCD-detector to the pulsed picosecond 523 nm laser coupled with the CMOS-SPAD-detector. The measurements were performed on different kinds of drugs, both non-fluorescent and fluorescent. The aim was to obtain information on the effectiveness of CMOS-SPAD-technique on fluorescence suppression for solid drugs and solutions. Secondary goals were to collect knowledge on the similarities and differences between the Raman setups used for solution measurements, to optimize and discuss the key elements of setups for solids and solutions and to show preliminarily the applicability of the CMOS-SPAD-system on fluorescent drug's solutions as well as find out the requirements related to quantitative assessments using Raman spectroscopy. In drug research there is also constant need for reliable in vitro cell assays. The assessments made in this study may prove useful to the future applications e.g. measurements with living cells. An effective fluorescence suppression was achieved to strong fluorescent backgrounds using the novel time-resolved CMOS-SPAD-detection system coupled with the pulsed picosecond 532 nm laser. The setup is potentially a convenient tool to overcome many fluorescence-related limitations of Raman spectroscopy for laboratory and process analytical technology (PAT) use in the pharmaceutical setting. The results achieved encourage to consider that with careful calibration and method validation there is potential for quantitative analysis, biopharmaceutical and biological applications e.g. in vitro cell studies where most Raman techniques suffer from strong fluorescence backgrounds. Other potential fields for future applications can be also considered.
-
(2019)Kahvi on laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin herkkä elintarvike. Kahvin väri- ja kosteuspitoisuus ovat tärkeitä parametreja paahdetun kahvin prosessoinnin ja aistinvaraisen laadun kannalta. NIR-teknologia (engl. near infrared technology) on analysointimenetelmä, joka perustuu infrapunasäteilyyn. NIR-laite lähettää näytteeseen lähi-infrapunasäteilyä, jolloin yhdisteiden kemialliset sidokset absorboivat sitä ja tuottavat värähtelyenergiaa. Tämä absorptio voidaan nähdä näytteelle ominaisesta spektristä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalibroida NIR-laite mittaamaan paahdetusta kahvista väriä, kosteuspitoisuutta ja tiheyttä. Lisäksi tutkittiin kahvin jauhatuksen vaikutusta sen väriin NIR-laitteella ja referenssimenetelmällä. Tässä tutkimuksessa referenssimenetelmänä värin määrityksessä toimi Hunterlab D25LT -värimittari. Kosteuspitoisuuden referenssimenetelmänä oli kuiva-ainepitoisuuden määritys uunissa kuivatuista näytteistä. Tiheyden referenssimenetelmänä toimi mittaukset JEL STAV 2003 Stampfvolumeter -mittarilla, joka antaa hyvän kuvan kahvin tilavuudesta, kun se pakataan vakuumipakkaukseen. Tutkimuksessa käytetty materiaali saatiin paahtimolta. Näytteiden määrä värikalibraatiossa oli 278 kpl, kosteuspitoisuuskalibraatiossa 199 kpl ja tiheyskalibraatiossa 64 kpl. Kalibraatioita arvioitiin vertaamalla referenssituloksia kalibraation ennustettuihin arvoihin. Värikalibraatio saavutti ennustearvon R2 = 0,99, joka on NIR-kalibraatiolla erinomainen. Kosteuspitoisuudelle ennustearvoksi saatiin R2 = 0,91, joka on myös hyväksyttävä, koska kalibraatiossa oli matalat virhearvot. Tiheydelle ennustearvoksi saatiin R2= 0,89, mutta suuret virhearvot lisäsivät kalibraation epäluotettavuutta. Tutkittaessa jauhatuksen vaikutusta väriin havaittiin tilastollisin menetelmin, että mittausmenetelmien keskihajontojen ja keskivirheiden erot olivat hyvin pieniä. t-testipareista havaittiin, että jauhatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. 1-jauhatuksen näytteet olivat kuitenkin väriltään vaaleampia, mikä oli yksi alkuhypoteeseista. NIR-mittaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa mittaamaan paahdetun kahvin väriä ja kosteuspitoisuutta. Tiheyskalibraatio tarvitsisi enemmän referenssimittauksia ollakseen luotettava.
-
(2019)Kahvi on laadullisilta ominaisuuksiltaan hyvin herkkä elintarvike. Kahvin väri- ja kosteuspitoisuus ovat tärkeitä parametreja paahdetun kahvin prosessoinnin ja aistinvaraisen laadun kannalta. NIR-teknologia (engl. near infrared technology) on analysointimenetelmä, joka perustuu infrapunasäteilyyn. NIR-laite lähettää näytteeseen lähi-infrapunasäteilyä, jolloin yhdisteiden kemialliset sidokset absorboivat sitä ja tuottavat värähtelyenergiaa. Tämä absorptio voidaan nähdä näytteelle ominaisesta spektristä. Tutkimuksen tavoitteena oli kalibroida NIR-laite mittaamaan paahdetusta kahvista väriä, kosteuspitoisuutta ja tiheyttä. Lisäksi tutkittiin kahvin jauhatuksen vaikutusta sen väriin NIR-laitteella ja referenssimenetelmällä. Tässä tutkimuksessa referenssimenetelmänä värin määrityksessä toimi Hunterlab D25LT -värimittari. Kosteuspitoisuuden referenssimenetelmänä oli kuiva-ainepitoisuuden määritys uunissa kuivatuista näytteistä. Tiheyden referenssimenetelmänä toimi mittaukset JEL STAV 2003 Stampfvolumeter -mittarilla, joka antaa hyvän kuvan kahvin tilavuudesta, kun se pakataan vakuumipakkaukseen. Tutkimuksessa käytetty materiaali saatiin paahtimolta. Näytteiden määrä värikalibraatiossa oli 278 kpl, kosteuspitoisuuskalibraatiossa 199 kpl ja tiheyskalibraatiossa 64 kpl. Kalibraatioita arvioitiin vertaamalla referenssituloksia kalibraation ennustettuihin arvoihin. Värikalibraatio saavutti ennustearvon R2 = 0,99, joka on NIR-kalibraatiolla erinomainen. Kosteuspitoisuudelle ennustearvoksi saatiin R2 = 0,91, joka on myös hyväksyttävä, koska kalibraatiossa oli matalat virhearvot. Tiheydelle ennustearvoksi saatiin R2= 0,89, mutta suuret virhearvot lisäsivät kalibraation epäluotettavuutta. Tutkittaessa jauhatuksen vaikutusta väriin havaittiin tilastollisin menetelmin, että mittausmenetelmien keskihajontojen ja keskivirheiden erot olivat hyvin pieniä. t-testipareista havaittiin, että jauhatuksella ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta tuloksiin. 1-jauhatuksen näytteet olivat kuitenkin väriltään vaaleampia, mikä oli yksi alkuhypoteeseista. NIR-mittaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa mittaamaan paahdetun kahvin väriä ja kosteuspitoisuutta. Tiheyskalibraatio tarvitsisi enemmän referenssimittauksia ollakseen luotettava.
-
(2021)Maa-aineksessa fosfori on sitoutunut alkuaineisiin, joista rauta on merkittävässä osassa. Fosfori voi vapautua vedessä tai pohja-aineksessa liuenneeseen muotoon aiheuttaen rehevöitymistä. Fosforin vapautumiseen vesistössä vaikuttavat maa-aineksen koostumus, veden ominaisuudet ja hiilen saatavuus. Raudan pitoisuudet ja esiintymismuodot selittävät osittain vesistöjen välisiä eroja rehevöitymisessä. Röntgenabsorptiospektroskopialla voidaan tutkia alkuaineen atomien hapetustilaa, koordinaatiolukua, koordinaatiokemiaa ja atomien välisiä etäisyyksiä. Menetelmässä mitataan absorptiokerrointa energian funktiona. Näytteiden analysoinnissa käytetään yleensä vertailukohtana hyvin tunnettuja referenssien spektrejä. Tulokset ovat luotettavimmat, kun referenssien spektrit ovat mitattu samoilla asetuksilla yhdessä näytteiden kanssa. Tässä työssä on tutkittu yhtätoista (11) eri maa-ainesta röntgenabsorptiospektroskopialla raudan K-reunan lähiympäristössä. Maa-aineksista tutkittiin; 1. käsittelemätön, 2. oksalaattiuutettu, 3. poltettu sekä 4. oksalaattiuutettu ja poltettu versio. Oksalaattiuuton ja polton tarkoituksena oli selventää maa-ainesten välillä olevia eroja. Uuttaminen tarkoittaa oksalaattiuuttoa, jossa maa-aineksesta poistuu heikosti kiteistä rautaa. Polttaminen tarkoittaa näytteen kuumentamista 700 asteeseen, jolloin maa-aineksen rautaoksidit hapettuvat ja kiteytyvät. Näytteet, 44 kpl, mitattiin kolmeen kertaan. Eri maa-aineksien ja niiden eri käsittelyiden välillä havaittiin eroja absorptioreunan energiassa, joka on yhteydessä raudan hapetustilaan. Polttaminen teki absorptiospektreistä keskenään lähes samanlaisia ja tasoitti käsittelemättömissä näytteissä olleita eroja. Oksalaattiuuttamisella ei havaittu olevan vastaavaa vaikutusta. Näytteiden rautamineraalien spektripainoista voidaan päätellä näytteiden mineraalikoostumuksia. Jotta raudan merkitystä fosforin kierrossa voidaan tarkentaa, tarvitaan lisää tutkimusta.
Now showing items 1-4 of 4