Browsing by Subject "subjektipositio"

The focus of the study is to examine how dropping out of vocational upper secondary education and those students who drop out are represented in Finnish newspaper Helsingin Sanomat in the 21st Century. Dropping out is a general phenomenon in Finnish vocational upper secondary education. Formerly it was represented from the individual point of view and attention was focused on the deviancy and the negative attitude toward school of the drop-out. In the 21st century, transitions are discovered in discussions concerning dropping out, when dropping out seems to be a more normal phenomenon in education. On the other hand, it has been included in the discussions concerning the profitability of the education system and educational exclusion. Dropping out is still considered problematic in education policy discussions, and I examine what kind of interpretive frames newspaper media uses framing dropouts and how drop-outs are positioned in these texts. As my recearch material I used writings concerning dropping out of vocational education that were published in Helsingin Sanomat during 2000-2014. The frame analysis and the discoursive concept of the subject position were used as an analytical framework. My theoretical approach was based on social constructionisms assumption that language constructs social reality. It was also based on the assumption that media not only reflects the dropping out discussion in society but also actively participates in its signification. As a background outline of my study I made use of quantitative content analysis that showed the adolescent drop-out low voice in texts. Four dominant frames were to be found in the data - control, worry, threat and hope - that illustrated dropping out as an ambiguous but in general problematic issue. Subject positions that were formed in texts for the adolescent renew the interpretation of dropping out as a problem. Positionings also construct otherness for the drop-outs commensurate to those students to be committed themselves to studies. Interpretations that emphasize the normality of dropping out remained as a marginal reference compared to the dominant frames in texts. The interpretations that understand "experimenting choices" after comprehensive school did the same. Research results suggest that the dominant frames in Helsingin Sanomat still construct a picture, where dropping out seems to be an abnormal action in relation to expected action. However, there can be seen hints to give responsibility to educational system.

Maisterintutkielman tehtävä on tarkastella gerontologisen sosiaalityön asiakaskirjoja sosiaalityöntekijän tulkintojen näkökulmasta. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia asiakkaan subjektipositioita gerontologisen sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välisistä kohtaamisista tehdyissä asiakirjoissa rakentuu? Tutkimusaineisto muodostuu gerontologisten sosiaalityöntekijöiden laatimista asiakastietojärjestelmään tallennetuista muistiinpanoista. Tutkielman aineistoksi on valittu satunnaisotannalla yhdeksän asiakkaan asiakirjat, joita on yhteensä 383 sivua. Tekstit ajoittuvat vuodesta 1991 vuoteen 2021. Tutkimusmenetelmä on kriittinen diskurssianalyysi, jossa tarkastelu kohdistuu sosiaalityöntekijän tulkintoihin asiakkaan tilanteesta, kuvaukseen vuorovaikutuksesta sekä valtasuhteisiin sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välillä. Asiakkaiden subjektipositioiden määrittely osoittaa kolme erilaista positiota, joihin sosiaalityöntekijä asiakkaan asemoi. Asiakas sosiaalihuollon toimien kohteena kuvaa asiakasta passiivisessa asemassa, johon asiakas sopeutuu joko vastentahtoisesti tai myötämielisesti. Vuorovaikutusta asiakkaan kanssa kuvataan erilaisten tukien ja palveluiden kohdistamisena asiakkaaseen, jolloin asiakkaan oma ääni jää näkymättömäksi. Yhteys sosiaalihuoltoon on usein lähtöisin ulkopuolisen ihmisen huoli-ilmoituksesta. Asiakas aktiivisena sosiaalihuollon toimijana kuvaa asiakasta aktiivisena tuen ja palveluiden hakijana. Asiakkaan toimijuus näkyy tietona ja resursseina, jotka auttavat asiakasta saamaan tarvitsemaansa tukea hyvinvoinnin ja arjen tueksi. Toisinaan aktiivisuus tuodaan ilmi vaatimuksina, jotka näkyvät äärimmäisissä tapauksissa aggressiivisuutena ja jopa uhkaavana käytöksenä. Tässä positiossa asiakkaan ensimmäinen kontakti on tapahtunut asiakkaan omasta yhteydenotosta. Kolmannessa subjektipositiossa asiakas kuvataan sosiaalityöntekijän ja asiakkaan yhteisen dialogin osapuolena, jossa asiakkaan ääni kuuluu vuorovaikutuksessa sosiaalityöntekijän kanssa. Dokumenteissa tulevat esille asiakkaan toiveet, halut ja suostumus erilaisiin palveluihin. Asiakkaasta muodostuu tällöin oman tilanteensa ja avuntarpeensa asiantuntija. Dokumenteissa tämä subjektipositio korostaa asiakkaan myönteistä suhtautumista ja sujuvaa vuorovaikutusta sosiaalityöntekijän kanssa. Tutkielma osoittaa, että vuorovaikutussuhde asiakkaan kanssa on jatkuvassa muutoksessa subjektipositiosta toiseen asiakkaan toimintakyvyn ja tilanteen muuttuessa. Vuorovaikutukseen panostaminen ja erityisesti asiakkaan äänen vahvistaminen dialogin toiseksi osapuoleksi kuvastaa myös sosiaalityön ihannetta asiakkaan osallistamisesta ja voimaannuttamisesta.

Mielenterveyden häiriöihin kohdistetaan erilaisia kielteisiä mielikuvia. Kielteiset mielikuvat toimivat mielenterveyden häiriödiagnoosin ohella sosiaalisen poikkeavuuden perustana. Yksilön näkökulmasta mielenterveyden häiriödiagnoosin saamiseen liittyvän kokemusmaailman tarkastelussa on aiemmin tukeuduttu muun muassa sosiaalisen stigman tulkintakäsitteeseen. Mielen sairauden näkökulma puolestaan asettaa diagnosoidun potilaan toimija-asemaan, johon kytkeytyy potilaalle ominaiset oikeudet ja velvollisuudet. Toisaalta mediassa on nostettu mielenterveyden häiriöt esiin myös toisenlaisessa valossa. Mielenterveyden häiriöitä koskeva kulttuurinen asenneilmasto vaikuttaakin olevan murroksessa. Mielenterveyden häiriöitä varjostava häpeäleima on kääntynyt paikoin myös positiiviseksi sosiaaliseksi pääomaksi ja aihetta koskettavaa keskustelua käydään vilkkaasti myös sellaisen narratiivin viitekehyksessä, jossa korostuvat toiveikkuus, selviytyminen, sankarillisuus ja elämänmyönteisyys. Samanaikaisesti mielenterveyden häiriöt on noussut näkyvään rooliin yhteiskunnan työhyvinvointia, syrjäytymistä ja kansantaloutta koskevassa keskustelussa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, millä tavalla mielenterveyden häiriödiagnoosi jäsentyy diagnoosin saajan puheessa arvottavina kannanottoina sekä minkälaista identiteettiä diagnoosin saaja rakentaa itselleen yksilöhaastattelun vuorovaikutustilanteessa. Tutkimuksen metateoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen psykologia. Aineiston tarkastelussa hyödynnetään lisäksi positiointiteoriaa ja analyyttisinä tulkintakäsitteinä tukeudutaan subjektiposition ja tulkintarepertuaarin käsitteisiin. Mielenterveyden häiriöitä tarkastellaan kielellisesti rakentuvina konstruktioina, joiden merkitys nähdään muotoutuvan asianomaiselle vuorovaikutuksessa. Tällainen lähtökohta ei kuitenkaan pyri palauttamaan tutkittavaa ilmiötä olemuksellisesti pelkästään kielelliseksi ilmiöksi sinänsä. Yksilökeskeinen näkökulma ilmiötä koskevista erilaisista arvottamisen ja merkityksen muodostamisen tavoista kuitenkin suosii tutkittavan ilmiön tarkastelua kielellisesti rakentuvana ilmiönä. Tutkimuksessa mielenkiinto kohdistetaan arvottavaan kannanottamiseen sekä aineistossa ilmenevien puhetapojen analyyttiseen tulkintaan. Tutkimuksen laadullisessa tutkimusasetelmassa hyödynnetään metodologisena lähestymistapana laadullista asennetutkimusta. Laadullisen asennetutkimuksen periaatteiden mukaisesti asenne nähdään suhdekäsitteenä, joka muotoutuu argumentaatiossa arvottajan ja asenneilmaisun kohteen tuottamisen myötä subjektiivisesti. Laadullisen aineiston analyysissä havaintoyksiköksi otetaan näin ollen arvottava puhetoiminta. Arvottavan puhetoiminnan tarkastelusta voidaan tunnistaa kannanottajan rakentama subjektipositio eli puhuja-asema, josta käsin arvottaminen tapahtuu. Sen lisäksi havaitaan puheenresurssina hyödynnettävä kulttuurinen puhetapa eli tulkintarepertuaari sekä asenteen kohde. Arvottavaa kannanottamista viritetään haastattelutilanteessa väittämän muotoon esitetyillä virikekysymyksillä. Haastatteluaineisto koostuu seitsemästä yksilöhaastattelusta. Aineisto kerättiin syksyllä 2019. Tämän tutkimuksen käyttöön aineistoksi rajattiin yksi virikekysymys. Tutkimusaineiston analyysin perusteella aineistosta tunnistettiin yhteensä kuusi asenneilmaisua. Asenneilmaisut havaittiin muotoutuvan neljän subjektiposition ja tulkintarepertuaarin pohjalta. Aineiston analyysin perusteella tehtiin kolme keskeistä havaintoa. Ensimmäisenä havaintona nähdään, että mielenterveyden häiriödiagnoosin saaminen lääkäriltä jäsentyy diagnoosin saajalle merkitykseltään moniulotteisempana, kuin pelkästään sairauskeskeisenä kokemuksena. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita, että diagnoosin saamiseen kytkeytyy laaja-alaisesti erilaisia sosiaalisia ja psykologisia merkityksiä. Toiseksi tutkimuksen tuloksista huomataan, että mielenterveyden häiriödiagnoosi virittää diagnoosin saajassa sellaisia asenneilmaisuja, jotka voivat olla myönteisiä tai kielteisiä ja jotka voivat kohdistua erilaisiin sidosryhmiin ja kohteisiin. Kolmantena huomiona tutkimuksen tuloksista ilmenee se, että mielenterveyden häiriödiagnoosi mahdollistaa asianomaiselle erilaisia puhuja-asemia. Tämän havainnon perusteella voidaan esittää tulkinta siitä, että mielenterveyden häiriödiagnoosi mahdollistaa mielenterveyden potilaan ohella myös sellaisia vuorovaikutuksessa muodostettavia identiteettejä, jotka antavat asianomaiselle keinoja hallita esimerkiksi diagnoosin saamiseen liittyvää sosiaalista jännitettä.

The subject of this Master's thesis is the changes in education policy, such as the recent marketization and privatization of education. I explore these extensive structural changes in education at micro level by analyzing the impact of the privatization of immigrant integration training for both employees and students. Based on the data, I try to interpret the practices of integration training from the employees’ point of view. In addition, I consider what kind of subject positions are available for immigrants in the prevailing situation, where the aim is to integrate immigrants into Finnish society through integration policy measures, but where the main goal of education policy is to harness newcomers to the economy as resources. The research data consist of interviews of two teachers and two students and observing the immigration training during a week in a private company in southern Finland. In addition, I interviewed a training manager in another company. The methodological approach of the study is discursive. In recent years, the integration of immigrants has faced strong privatization, which, according to my material, has far-reaching consequences for the lives of both employees and students. The tendering procedure made the training fragmented and weakened teachers' working conditions and resources. Students felt the training useful but, for example, Finnish language teaching had to be improved in order to support the learning of the students' language and terminology in their own field and hence quicken access to vocational studies and work after integration training. The difficulty and lack of recognition of qualifications were also low. Based on the data, the presence of economically motivated speech in education was noticeable, whereby subject positions were conditional to the requirements of cost-effectiveness and marketization. In a market-oriented society, integration practices are at risk of isolating newcomers from society rather than supporting their integration. When designing and developing integration training practices, these should be taken into account in order for immigrants to have the opportunity to be an equal part of Finnish society.

Tässä pro gradu -tutkielmassa jäsennetään palkkatyön merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa työttömyyden tarkastelun kautta. Lähestymistapa kiteytyy ajatukseen, että tarkasteltaessa ilmiöitä marginaalien näkökulmasta voidaan paljastaa keskusten moninaisuus. Tutkielmassa tehdään näkyväksi kulttuurisesti itsestäänselvyyksinä pidettyjä työttömyyteen liitettäviä käsityksiä sekä hahmotellaan sitä, miten palkkatyökeskeistä yhteiskuntaa rakennetaan ja kyseenalaistetaan. Aineistona on kahdeksan internet-keskustelua, joita tarkastellaan diskursiivisen kategoria-analyysin avulla. Kategoria-analyysin lähtökohtana on, että maailmaa hahmotetaan ja jäsennetään kategorisoinnin avulla ja että kategorioihin on varastoitunut kulttuurista tietoa. Kategoria-analyysin avulla on mahdollista tutkia sitä, kuinka yhteiskunnalliset ja sosiaaliset rakenteet ovat läsnä ja paikallistettavissa ihmisten arkisessa toiminnassa. Analyysissa eritellään suhtautumistapoja työttömyyteen, suhtautumistavoissa esiintyviä kategorisointeja ja niiden taustalla vaikuttavia arvoja ja normeja. Toiseksi tarkastellaan sitä, millaisiin keinoihin työttömäksi esittäytyvät keskustelijat tukeutuvat perustellessaan ja oikeuttaessaan työttömyyttään. Aineistossa voidaan hahmottaa viisi eri tapaa asemoida työttömät. Näissä eri subjektipositioinneissa työttömyyden syyt, seuraukset ja siihen mahdollisesti liittyvät toimenpiteet jäsennetään eri tavoin. Toiseksi työttömän toiminnan mahdollisuudet näyttäytyvät erilaisina. Merkittävää neuvottelu käydään sen osalta, nähdäänkö työttömyys yksilöllisistä ominaisuuksista johtuvana vai yhteiskunnallisena ongelmana. Toinen kamppailu voidaan paikantaa työkeskeisen elämänkatsomuksen kyseenalaistavan ja tällaista ajattelutapaa voimakkaasti kritisoivan ja sitä yhteiskunnallisesti vastuuttomana pitävien puhetapojen välillä. Keinoina perustella ja oikeuttaa työttömyyttä näyttäytyy yhtäältä koulutukseen ja aiempaan työhistoriaan vetoaminen, aktiivisuuden korostaminen ja laiskan työttömän kategoriasta irrottautuminen. Näiden kohdalla korostuu tarve osoittaa samankaltaisuutta palkkatyössä olevien ihmisten kanssa. Erityisen kiinnostava löydös oli työttömän kategorian sisällä käytävä neuvottelu – työttömät muodostavat ikään kuin kategorian, jossa on eri tasoja ja työttömät ovat toisiinsa nähden hierarkkisessa suhteessa. Toisaalta aineistossa esiintyy myös vapaaehtoista marginaaliin jättäytymistä, jolloin painotetaan positiivista erontekoa keskukseen nähden. Kaiken kaikkiaan tulokset vahvistavat käsityksen Suomesta palkkatyön yhteiskuntana huolimatta siitä, että palkkatyön kriisistä, jopa työyhteiskunnan odotettavissa olevasta katoamisesta on keskusteltu vuosikymmenien ajan. Yhtenä osoituksena palkkatyön ortodoksiasta voi pitää työttömien tarvetta antaa selontekoja siitä, miksi he eivät täytä kulttuurista odotusta palkkatyöhön osallistumisesta. Työttömyyskeskustelun pohjarakenteeksi tarkastelun myötä hahmottunut ajattelutapa, jonka mukaan töitä kyllä löytyy, jos niitä vain haluaa tehdä, on yksiulotteinen, eikä näytä vastaavan ympäröivää todellisuutta, jota määrittää työn epätasainen jakautuminen ja epätyypillisten työsuhteiden tyypillistyminen. Suhtautumistapojen kriittinen tarkastelu on tärkeää, sillä marginaalisuuden muotoutumisessa keskeistä on nimenomaan toisten tavat reagoida poikkeavaksi koettuun toimintaan tai käyttäytymiseen. Tutkielman tulokset osaltaan osoittavatkin, millaisia – toisinaan varsin negatiivisia – seurauksia vallitsevilla käsityksillä voi yksilöille olla. Tutkielma antaa osaltaan näkökulmia keskusteluun ansiotyön monopolista toimeentuloon, identiteettiin ja osallisuuteen erittelemällä sitä, miten työttömyyteen ja työttömiin suhtaudutaan ja millaisista tekijöistä nämä suhtautumistavat mahdollisesti kumpuavat.

Important transitions in life require a special ability to navigate in a changing environment. These transitions pose challenges for all people, but especially for people on the autism spectrum. Studies show that both the transition to higher education and from higher education to work pose certain difficulties for them. At the same time, the aim is to promote the diversity of higher education and a smoother work transition. The support of the universities has been found to promote both the progress of studies and skills important in studies. The purpose of this Master’s thesis was to look at speech related to support for students on the autism spectrum at universities. The research material consisted of six interviews in which two career services employees, two university teachers, and both current and graduate students on the autism spectrum were interviewed. The interviews were originally part of the Improving Employability of Autistic Graduates in Europe (IMAGE) project. The six interviews were selected for use in this thesis together with the researcher involved in the project. The research material was analyzed by discourse analysis. As a result of the analysis, three discourses were outlined, which were named similarization discourse, individualization discourse, and individualistic discourse. The subject positions of students on the autism spectrum transitioning to work, were outlined through substance- and special skills and without individualistic agency. These subject positions did not fully meet the individualistic expectations of employers, or the support formed based on these expectations.

Based on previous studies, decision making concerning parental leave is affected by both economic issues and preconditions relating to labor market structures and gendered practices, but also by people’s views about what the appropriate age range for children to be cared for at home by a parent is and which parent is seen as primarily responsible for this care. The discussion surrounding this topic also entails the notion of what is considered “right”, i.e. what is regarded as good parenting or a good childhood. This thesis will examine the way good parenting is defined in argumentations for childcare choices and what kind of subject-positions are formed for parents in the discourse of good parenting. My research data consists of interviews in which four heterosexual couples (mother and father) talk about their own childcare solutions and, from their own perspective and generally, about taking parental leave from work. I use a discursive approach in analyzing the data. Instead of a coherent idea of good parenting, I found many discourses of good parenting, which “activated” in different situations and in which parents sometimes positioned themselves differently based on their sex. The discussion surrounding parenting was also defined by the hectic quality of working life and, among other things, wage structures and pay gaps. Choices were made in negotiating with multiple conflicting discourses and therefore the thesis questioned the issue of the families’ “freedom of choice”. Following the spirit of neoliberalism, the family was conceived as an enterprise that needs to assess risks and maximize profit. In this thesis the relationship between work and parenting was examined from the point of view of parents that represent the heteronormative nuclear family, but in future research the scope should be broadened to involve diverse families.

Professional identity is a social construction, which is formed as individuals interpret themselves and their experiences in relation to the surrounding world. According to earlier studies, the professional identity of kindergarten teachers (early childhood education teachers) has been derogated by unclear job descriptions and the difficulty to analyse and articulate professional competence or the essence of one’s professionalism. This thesis examines the background and history of the formation of kindergarten teachers’ professional identity as reviewed through editorials of the Hanna magazine issues 1997–2007, published by The Kindergarten Teachers Union in Finland (LTOL). As a professional agent, the chair of the union has taken part in constructing and moulding the professional identity of kindergarten teachers in editorials, challenging or reinforcing the positions offered to kindergarten teachers by the social operational environment. Research questions are: 1) In what ways is the kindergarten teachers’ professional identity constructed in the editorials? and 2) How has the social operational environment affected the formation of kindergarten teachers’ professional identity? The method in this thesis was critical discourse analysis. Material consisted of editorials of the Hanna magazine from 1997 to 2007. The material was analysed through linguistic analysis of subject positions, which were examined in relation to the social operational environment. The analysis showed that the chair of The Kindergarten Teachers Union has promoted a uniform professional identity for kindergarten teachers, its core consisting of the following roles: academic kindergarten teacher, expert in childhood and early childhood education, social influencer, campaigner for better wages, and expert in education and teaching. Cracks in the professional identity were especially caused by the fact that kindergarten teachers were at the time administered under social welfare services. The results show that, from the point-ofview of their professional identity, a more appropriate professional framework is now being provided for kindergarten teachers by the education administration and legislation.

Aikaisemman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajataustaiset poliitikot joutuvat tasapainottelemaan erilaisia heidän vähemmistötaustaansa liittyviä odotuksia ja toisiaan leikkaavia ryhmäjäsenyyksiä. Tämän maisterintutkielman tarkoituksena on perehtyä tähän maahanmuuttajataustaisen poliitikon erityiseen asemaan yhteiskunnallisena vaikuttajana. Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten maahanmuuttajataustaiset poliitikot rakentavat diskursiivisesti etnistä ja kansallista identiteettiään poliittisissa blogeissaan. Tutkielman aineisto koostuu kolmen maahanmuuttajataustaisen poliitikon – Abdirahim Husseinin, Nasima Razmyarin ja Ozan Yanarin – 37 poliittisesta blogikirjoituksesta. Maisterintutkielman teoreettis-metodologinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi ja tutkimusaineistoa lähestytään kriittisen diskursiivisen psykologian ja retorisen psykologian tarjoamien käsitteellisten ja menetelmällisten työkalujen avulla. Kriittisen diskursiivisen psykologian näkökulman mukaisesti identiteettiä lähestytään diskursiivisena toimintana ja neuvotteluna, ei yksilön sisäisenä ominaisuutena. Analyysin apuna käytetään subjektiposition käsitettä. Tutkielmassa tarkastellaan, millaisia diskursiivisia resursseja ja retorisia keinoja poliitikot käyttävät rakentaessaan subjektipositioita. Retorisen psykologian näkökulman mukaisesti tutkielmassa otetaan huomioon kielenkäytön argumentatiivinen luonne ja se, että poliitikot kirjoittavat blogeja poliittisten viestien välittämiseksi. Poliittisen ja laajemman yhteiskunnallisen kontekstin huomioiminen tarkoittaa myös sitä, että tutkielmassa tarkastellaan poliitikkojen blogikirjoituksissaan rakentamien subjektipositioiden diskursiivisia funktioita. Poliitikkojen etniseen identiteettiin liittyvä puhe jakautui aineistossa kahteen luokkaan sen mukaan, oliko kyseessä itse määritelty vai ulkopuolelta määritelty identiteetti. Poliitikot rakensivat etnistä identiteettiään aktiivisesti itse määritellyllä tasolla, mutta torjuivat sen ulkopuolelta määritellyllä tasolla. Itse määritelty etninen identiteetti rakennettiin monipuolisesti muun muassa olemisen, tietämisen, tekemisen, tuntemisen ja haluamisen tasoilla sekä rinnakkain suomalaisen kansallisen identiteetin kanssa. Lisäksi poliitikot tekivät paljon diskursiivista työtä suomalaisen kansallisen identiteetin rakentamiseksi. Aineistossa kuitenkin korostuivat erilaiset diskursiiviset ja retoriset keinot, joilla poliitikot haastoivat ulkopuolelta määriteltyä etnistä identiteettiä. Poliitikot siis rakensivat sekä etnistä että kansallista identiteettiään usein ulkopuolelta määritellyn etnisen identiteetin haastamisen kautta. Poliitikot haastoivat ulkopuolelta määritellyn etnisen identiteetin muun muassa kritisoimalla suomalaisuuden kiistämistä ja maahanmuuttajien toiseuttamista. Lisäksi poliitikot vastustivat etnisen identiteetin ensisijaisuutta ja erityisen arvioinnin kohteeksi joutumista. Kriittinen suhtautuminen ulkopuolelta määriteltyä etnistä identiteettiä kohtaan näkyi myös yleistämisen, arvottamisen, luokittelun ja stereotyyppisen ajattelun vastustamisena. Poliitikkojen rakentamien subjektipositioiden diskursiivisia funktioita olivat rasismin osoittaminen Suomea yhä vaivaavaksi ongelmaksi, tavallisten suomalaisten mobilisoiminen syrjintää ja oikeistopopulististen puolueiden ideologiaa vastaan sekä maahanmuuttajien yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Muita subjektipositioiden funktioita olivat yhteiskunnan jakautumisen ehkäiseminen ja suomalaisuuden käsitteen laajentaminen sellaiseksi, joka tukee eri etnisten ryhmien sisällyttämistä yhteisen suomalaisuuden alle. Tutkielman tulokset asetetaan vuoropuheluun Petterssonin ym. (2016) tutkimuksen kanssa, sillä molemmissa tutkimuksissa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten poliitikkojen identiteettineuvotteluja poliittisissa blogeissa. Erot tutkimusten tuloksissa osoittavat sen, miten joustavasti ihmiset rakentavat identiteettejään ja miten diskursiivisesti rakennettuja identiteettejä on mahdollista käyttää erilaisten diskursiivisten funktioiden aikaansaamiseksi ja erilaisten poliittisten viestien välittämiseksi.

Earlier school text book studies (eg Tainio and Teräs 2010, Blumberg 2007; Ohlander 2010) have shown that women are underrepresented in school books, both in illustrations and texts, and the genders are represented stereotyped. The study will examine how gender in seen on pre-school education materials. The aim of this study is to determine what kind of representations, discourses and the subject positions of the gender are presented in pre-school materials. This study utilizes a feminist research method. The theoretical starting points are the social constructivist, poststructuralist theory and gender studies. The concept of gender as a social construct. The research used content analysis as well as discourse analysis and deconstructive reading. The material was used four different publishers, WSOY, Tammi, Otava and Lasten Keskus preschool integrated material packages, which contain the child's exercise book or booklet, and teacher's guide. The analysis examined the quantity of gender-specific images and gendered words and phrases, and representations of gender, subject position, and discourses, and what linguistic means had been used for representation of masculinity and femininity. Based on the results there were on average more masculine characters and words as feminine in the illustrations and stories of pre-school materials. Feminine and masculine characters representations emphasized traditional gender stereotypes, especially in external characteristics and clothing. Genders had the highest available, with the subject position of stereotypes with reduced mobility, but also other kinds of subject position was observed. The data found in the following gender discourses: difference discourse, diversity discourse and similarity discourse. The highest number occurred in the difference and diversity discourses. However, there were differences between the different materials. In some materials there were more diverse gender representations and other materials highlighted the differences between genders. Overall, the genders were represented stereotypically in the pre-school materials.