Browsing by Subject "sukupolvenvaihdos"

Tässä tutkielmassa tarkastelun kohteena ovat tilanteet, joissa yrityksen omistus siirtyy perintönä alaikäiselle perilliselle. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää mitä erityispiirteitä perimiseen tällöin liittyy perintöoikeuden, edunvalvonnan ja verotuksen näkökulmista. Käsittelen myös tekemäni selvityksen perusteella kysymystä siitä, miten perijän alaikäisyys vaikuttaa jäämistösuunnitteluun, kun perittävän omaisuuteen kuuluu yritysvarallisuutta. Tavoitteena on selvityksen myötä lisätä ymmärrystä siitä, miten yrityksen omistaja voi eläessään varautua ja millaisilla keinoilla hän voi varmistaa, että yrityksen jatkuvuus ja toimintamahdollisuudet säilyvät mahdollisimman hyvinä yllättävässäkin sukupolvenvaihdostilanteessa. Alaikäisen perintöoikeudesta voi todeta, että alaikäisellä on oikeus periä niin perintökaaresta seuraavan lakimääräisen perimysjärjestyksen perusteella kuin myös testamentin kautta. Alaikäisyys ei vaikuta näihin oikeuksiin millään tavalla. Alaikäisen asemaan perijänä vaikuttaa kuitenkin holhoustoimilaista (HolhTL) seuraava lakimääräinen vajaavaltaisuus, joka rajoittaa alaikäisen mahdollisuuksia itse tehdä päätöksiä ja hoitaa perimäänsä omaisuutta. Edunvalvontaoikeudelliset säädökset vaikuttavat näin ollen vahvasti alaikäisen asemaan perijänä ja yrityksen omistajana, sillä alaikäisen omaisuutta hoitaa hänen edunvalvojansa. Kun kyseessä on alaikäisen omaisuuden hoitaminen, ja erityisesti tämän tutkielman osalta yritysvarallisuuden hoitaminen, ovat holhoustoimilaissa määrätyt luvanvaraiset toimet (HolhTL 34.1 §), huolellisuusvelvoite (HolhTL 37 §) ja sijoituksiin liittyvät harkintakriteerit erityisen kiinnostavia tarkasteltavia asiakokonaisuuksia. Myös testamentissa voidaan määrätä omaisuuden hoitoa koskevista periaatteista (HolhTL 41), joita käyttämällä holhoustoimilaissa säädetyt määräykset voidaan sivuuttaa. Vero-oikeudellisesta näkökulmasta sukupolvenvaihdoksen verokohtelun ennakoiminen ja sukupolvenvaihdoksen suunnittelu yllättäviä sukupolvenvaihdostilanteita varten on erityisen tärkeää tutkielman aihepiirin osalta. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelun ja sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisen kannalta keskeinen kysymys tässä tutkielmassa on, voiko alaikäinen luovutuksen saaja jatkaa yrityksen toimintaa perintö- ja lahjaverolain 55.1 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Oikeuskäytäntö ei tarjoa yksiselitteistä vastausta kysymykseen. Tutkielmassa tehdyn selvityksen myötä voi todeta, että on monia asioita, joita jäämistösuunnittelussa kannattaa ottaa huomioon, jotta lopputulos perimystilanteessa on kokonaisvaltaisesti katsoen toimiva ja tarkoituksenmukainen niin yrityksen, perittävän kuin perillisen kannalta. Jäämistösuunnitteluaa keskeistä on testamenttiin lisättävät määräykset. Erityisesti omaisuuden hoitoa ja omaisuuden hoitajaa koskevat määräykset voivat yritysvarallisuuden osalta olla tärkeitä, kun perijä on alaikäinen. Osakassopimus on toinen tärkeä jäämistösuunnittelun työkalu. Osakassopimukseen lisätyt lunastuslausekkeet voivat yllättävässä sukupolvenvaihdostilanteessa mahdollistaa yrityksen sujuvan liiketoiminnan jatkamisen.

The improvement of competitiveness in the agricultural sector of Finland requires faster development in productivity than that of competing countries. That can be achieved by questioning old work methods and developing new ones. Entrepreneurial farm management requires business skills and monitoring markets. Increase in farm size is a result of inefficient farms exiting the market and resources concentrating to a smaller group of continuing farms. Then they may get scale benefits and productivity increases. The main issue in this study was to investigate whether the age of the successor has a connection with farm growth after succession. Other explanatory factors of farm growth after succession were also investigated. The study was implemented as a regression analysis using inquiry data acquired by e-mail. The farms in the survey data grew notably faster than farms in the accountancy data of Natural Resources Institute Finland in the years 2012-2015. The investment rate of the farms was also especially high. Both discoveries support the results from earlier studies according to which the speed of development is connected to the rythm of succession. In the meantime most investments are made after the succession. A connection between the successors age and farm growth was found, although weaker than expected. Younger successors’ farms grew faster than older farmers’ farms during the following period. The distribution of farm size in the survey data was divided in terms of the successors age; younger successors’ farms were originally bigger than their older colleagues’ farms. The bigger original size of the farm can be assumed to influence the absolute growth of turnover. The positive connection between the purchase price of the farm and the growth of turnover of the farm supports that assumption. The relative growth of the farm appears to be stronger in older successors’ farms than in younger successors’ farms. The relative growth of the farm was found to be greater in smaller farms than in bigger ones. The relative indebtedness was found to correlate strongly with the relative growth of the farm. Investments made after the succession were a significant explainatory factor to both relative and absolute growth of the farm.

Tämän tutkielman tavoitteena oli päästä selville siitä, millaisia erityispiirteitä perheyritysten yrityskauppaprosessiin liittyy. Tutkielma suoritettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aihetta lähestyttiin yleisimpien yrityskauppavaiheiden kautta. Tarkastelun kohteeksi valittiin yksittäinen perheyritys Marketvisio, joka myytiin ulkopuoliselle omistajalle keväällä 2014. Tutkielmassa pyrittiin pääsemään selville siitä, mitä erityispiirteitä yleisesti ottaen perheyritysten yrityskauppaprosessiin sisältyy, mutta haluttiin myös keskittyä erityisesti perheyritysten arvonmääritykseen perheyrittäjän kannalta sekä yrityskaupan onnistumisen pohdintaan. Tutkielman kulkua ohjasi tutkielmaa varten rakennettu teoreettinen viitekehys, joka on tehty yrityskauppaprosessiin liittyvien eri vaiheiden pohjalta. Näkökulmaksi valittiin myyjä ja tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin tekemällä kolme haastattelua tutkimuksen kohteena olevassa yrityksessä. Kaikki haastateltavat kuuluivat yrityksen johtoryhmään ja heillä oli vastuullinen rooli yrityskauppaprosessissa. Yksi haastateltavista oli toinen yrityksen entisistä omistajista ja kaksi muuta haastateltavaa olivat oman yksikkönsä johtajia. Tutkimustulokset osoittivat, että huomattavia erityspiirteitä ei ollut havaittavissa. Kolme erityispiirrettä nousi selkeimmin esille: omistajien vahva tahto ottaa työntekijät huomioon kertomalla heille yrityskaupasta normaalia aikaisemmin sekä käymällä tiukkaa keskustelua työntekijöiden työsopimusten puolesta, kauppaneuvotteluissa on käyty keskustelua omistajien lasten työsuhteen jatkumisesta ja viimeisenä erityispiirteenä tutkimuksessa tuli esille perheyrittäjyyden luoman tunnelman katoaminen. Arvonmäärityksessä ei ollut havaittavissa merkittäviä erityispiirteitä eikä yrityskaupan onnistumiseen pystytty nimeämään vain yhtä tekijää.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella jäämistöoikeudessa esiintyvän tasajaon periaatteen ja perintö- ja lahjaverolaissa säänneltyjen sukupolvenvaihdoshuojennussäännösten suhdetta oikeuden-mukaisuuden ja erityisesti tasajaon periaatteen sekä sen taustalla vaikuttavan yhdenvertaisuuden nä-kökulmasta. Tutkielma rajataan koskemaan ainoastaan listaamattomien osakeyhtiöiden sukupolven-vaihdoshuojennuksia. Tutkimuksen lähtökohtana on, että perintö- ja lahjaverosta ei ole toistaiseksi mielekästä luopua ja siten tutkielman huomio on kohdistettu sukupolvenvaihdoshuojennusten kehittä-miseen ja uudistamiseen. Käytetty tutkimusmetodi on oikeusdogmaattinen, eli tutkielmassa tutkitaan voimassa olevaa oikeutta. Tutkielmassa on sovellettu erityisesti ongelmakeskeistä lainoppia. Ongelmakeskeinen lainoppi lähtee siitä, että kun oikeudellinen ongelma on tunnistettu, pyritään löytämään keinot, joilla lainsäätäjä voi korjata oikeudellisen epäkohdan. Tutkimuksessa avataan tasajaon periaatetta, sen kaksitahoisuutta ja sen taustalla vaikuttavaa yhden-vertaisuusperiaatetta sekä niiden vaikutusta sukupolvenvaihdoksen huojennussäännöksiin. Huojennus-säännöksillä tarkoitetaan perintö- ja lahjaverolain 55–57 §:n sekä tuloverolain 48 §:n säännöksiä. Li-säksi tutkimuksessa on perehdytty voimassa oleviin sukupolvenvaihdoksen huojennussäännöksiin, jotta ymmärretään paremmin niiden mahdolliset puutteet ja kehitystarpeet. Tutkielmassa on nostettua esille kritiikkiä huojennussäännöksiä kohtaan ja kartoitettu miten sukupolvenvaihdoshuojennukset suh-teutuvat perustuslakiin nähden. Tutkimuksen mukaan huojennussäännökset eivät ole kaikilta osin ajan tasalla suhteessa tasajaon peri-aatteeseen ja sen taustalla vaikuttavaan yhdenvertaisuuteen ja niihin on syytä tehdä täsmennyksiä. Tasajaon periaatteella on vaikutusta sukupolvenvaihdoksen huojennussäännöksiä tulkittaessa. Tut-kielman mukaan suomalainen yhteiskunta ei ole vielä valmis luopumaan tasajaon periaatteen asemasta keskeisenä jäämistöoikeudellisena periaatteena ja tasajaon periaatteen asema jäämistöoikeuden kes-keisenä periaatteena ei ole edelleenkään horjunut. De lege feranda -kannanotoissa tehdään ja sukupol-venvaihdoksen huojennussääntöihin muutosehdotuksia. Muutosehdotuksissa keskeisin on perintö- ja lahjaverolain 55 §:n kumoaminen koska ei ole täyttä varmuutta täyttääkö se perustuslain rajoitukselle asetetut vaatimukset. Kumoamisen vastapainona tulisi muuttaa ja kehittää tuloverolain 48 §:ää.