Browsing by Subject "suoramyynti"

Within the context of recent concerns over environmental problems of food production, animal welfare, and producer’s low status in the food chain, food quality is of increasing importance among Finnish consumers. As a solution alternative food networks including direct selling aim to reform the relationship between producers and consumers. The main focus of pasture meat is the grazing of semi-natural grasslands. Grazing increases biodiversity, animal welfare, and meat quality. Most of the pasture meat is sold at the farm. The aim of this study is to explore how the quality of pasture meat is constructed in direct selling at farms in consumers’ point of view. A qualitative focus group method was used since it allows interactive discussions focused on a single topic. The data were collected from three focus group meetings held in Southern and Central Finland during spring and summer 2015. Altogether 16 consumers and 5 producers participated in the focus group discussions. All farms sell pasture meat through direct selling. The material was recorded and transcribed. Data-driven analysis was used. Data were classified and theme maps, synthesis and interpretation were formed. According to the results, the quality of pasture meat in direct selling consisted of willingness to support the producer, grazing, taste, and story. The most essential quality aspects were the willingness to support the producer and having and maintaining a direct contact with the production. Perceiving quality was a complex, sensual process and based on mutual trust. All the quality aspects are linked together and socially constructed. The quality was constructed in direct contact by seeing, experiencing, tasting and discussing with the producer. Price was not an important factor. Consumers expressed their values through political consumption. Reforming Finnish food culture, quality was constructed differently in alternative food networks compared to conventional food networks.

Puunhankintayritykset haluavat aktivoida asiakkaitaan myymään puuta ja ostamaan metsäpalveluita aiempaa enemmän. Paine puun käytön lisäämiseksi tulee Suomessa teollisuuden lisäksi myös uskosta biotalouden merkitykseen jatkossa. Tämän tutkimuksen päätavoite oli selvittää millaisia monikanava- ja myyntiargumenttiyhdistelmiä puunhankintayrityksen kannattaa käyttää asiakkaidensa aktivoinnissa. Mukautuva, peräkkäisten markkinointiviestien käyttö ja asenteisiin vaikuttavat myyntiargumentit sekä metsänomistajatutkimukset muodostavat taustan tutkimuksen pohjalle. Tämän tutkimuksen koeasetelmassa metsänomistaja-asiakkaita aktivoitiin markkinointikampanjassa kahdella eri kanava- ja myyntiargumenttiyhdistelmällä. Peräkkäisissä yhteydenotoissa käytettiin eri myyntiargumentteja (hyöty ja tunne) uutiskirjemarkkinoinnissa ja soitettiin uutiskirjeiden avanneille asiakkaille hyöty-aiheisia myyntipuheluita. Tutkimusaineistot koostuivat aktivointikampanjan tuloksista ja asiakkaiden tyytyväisyydestä, sekä kohderyhmän taustatekijöistä. Kvantitatiivista aineistoa analysoitiin tilastollisesti SPSS 24.0 -ohjelmalla käyttäen ristiintaulukointia ja Khiin neliö -testiä sekä varianssianalyysiä. Tulokset osoittivat kohonnutta todennäköisyyttä siitä, että hyöty-myyntiargumenttien toisto peräkkäisessä markkinoinnissa aktivoi tehokkaammin asiakkaita tehokkaammin joko jättämään jatkoyhteydenottopyynnön tai päättämään keskustelun nopeammin. Tunne-uutiskirjeen ja hyöty-aiheisen myyntipuhelun yhdistelmän käytöllä havaittiin kohonnut todennäköisyys keskustelujen määrän lisääntymisestä, mutta ei metsään liittyvän jatkoyhteydenottopyynnön tekemisestä. Tässä tutkimuksessa kohderyhmää olivat kaupunkilaismetsänomistajat. Lisäksi selvisi, että isompien metsätilojen omistajat aktivoituivat kampanjassa useammin verrattuna pienien metsätilojen omistajiin. Myyntipuheluista noin joka kolmas tuotti jatkoyhteydenottopyynnön ja tavoitetut metsänomistajat olivat tyytyväisiä kampanjan aktiivisiin yhteydenottoihin. Tutkimuksen tuloksena löydettiin toimintatapaehdotuksia markkinointikampanjoiden suunnitteluun olemassa olevien asiakkaiden aktivoimiseksi.

Tuottajan asema perinteisessä tarjontaketjussa on heikko muihin ketjun jäseniin nähden. Suora-myynnin avulla voidaan lyhentää perinteistä tarjontaketjua poistamalla ketjusta välikäsiä, ja täten parantaa tuottajien asemaa. Lyhyen ketjun kautta tuottajan on mahdollista saada tuotteen hinta kokonaisuudessaan itselleen. Naudanlihantuotannon kannattavuus on tällä hetkellä huono, joten keinoja sen parantamiseksi tarvitaan: erikoistuminen suoramyyntiin voikin olla yksittäisille naudanli-hantuottajille keino parantaa kannattavuuttaan. Suoramyynnin toteuttamiseksi on olemassa useita vaihtoehtoja. Tämän tutkielma tavoitteena onkin selvittää, minkälaisia suoramyyntimalleja suomalai-silla naudanlihantuottajilla on käytössä, ja mitkä ovat heidän käsityksensä mallien vahvuuksista ja heikkouksista. Lisäksi tarkastellaan esimerkkilaskelman avulla suoramyynnistä saatavia tuottoja sekä siitä aiheutuvia kustannuksia. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimustavan valintaan vaikutti aikaisem-man tutkimuksen vähäinen määrä sekä tutkimuskysymykset. Teemahaastattelu valikoitui aineiston-keruumenetelmäksi. Haastateltaviksi valikoitiin kymmenen yrittäjää, jotka harjoittavat naudanlihan suoramyyntiä. Haastateltavat valikoitiin verkkosivujen perusteella ja haastattelut suoritettiin etäyh-teydellä. Aineiston perusteella ennakkotilauksiin perustuva myyntitapa on yksinkertaisin toteuttaa ja se olikin usealla yrittäjällä käytössä. Muita toteutustapoja olivat tilamyymälä, verkkokauppa, itsepalveluun perustuva automaattikauppa/itsepalvelukioski, REKO ja myymäläauto. Itsepalveluun perustuvien myyntitapojen uskottiin yleistyvän tulevaisuudessa. Markkinointikanavina suoramyyjät käyttivät pää-sääntöisesti digitaalisia kanavia kuten Facebookia ja Instagramia. Yrittäjät kokivat suoramyynnin vahvuudeksi kanssakäymisen asiakkaiden kanssa, koska se mahdollistaa tuotannon erityispiirteiden esiin tuomisen kuluttajille ja luottamussuhteen rakentamisen kuluttajan ja tuottajan välille. Suora-myynnin kysyntä koettiin vakaaksi ja sen uskottiin hieman kasvavan tulevaisuudessa. Uhkina pidet-tiin kustannusten nousua, mediaa ja arvaamatonta politiikkaa. Suoramyynnin toteuttamiseksi on olemassa useita variaatioita, joista yrittäjän on mahdollista valita itselleen sopivin tapa. Suoramyynti voi toimia osalle yrittäjistä keinona parantaa kannattavuutta, mutta sillä ei voi ratkaista yleistä naudanlihantuotannon kannattavuusongelmaa, koska suoramyyn-nin markkina on suhteellisen pieni, eikä myynti- sekä markkinointityö sovi kaikille tuottajille. Aineiston perusteella kaikki yrittäjät eivät olleet täysin tietoisia oman toimintansa kannattavuudesta, joten suo-ramyyntimallien kannattavuudesta olisi tarpeellista tehdä jatkotutkimusta, jotta toimintaa voidaan kehittää palvelemaan entistä paremmin niin kuluttajia kuin tuottajiakin.