Browsing by Subject "svenskinlärning"

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten ja missä määrin eri tekijät vaikuttavat lukiolaisten motivaatioon ruotsin kieltä kohtaan. Nostan työssäni tärkeimpinä tekijöinä esille opettajan vaikutuksen, oppilaan oman näkemyksen itseensä ruotsinopiskelijana sekä sukupuolen. Tutkimusten mukaan nämä tekijät voivat vaikuttaa merkittävästi lukiolaisten motivaatioon opiskella ruotsia. Selvitän lisäksi, miten kielellinen ympäristö vaikuttaa motivaatioon, miten opiskelijat ovat käyttäneet ruotsin kieltä oppituntien ulkopuolella, ja miten he kokevat esimerkiksi käsitteen pakkoruotsi. Vertaan myös kahden eri kieliympäristön välistä eroa ruotsin kielen opiskelumotivaatiossa. Teoreettisena taustana tutkielmalle toimii toisen kielen oppimiseen, lukion keskipitkän ruotsin opiskeluun ja motivaatioon liittyvä kirjallisuus. Tutkimukseni on toteutettu ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille kahdessa lukiossa Suomessa, joista toinen sijaitsee Pirkanmaalla ja toinen Pohjanmaalla. Kaikki tutkimukseen osallistuneet opiskelevat ruotsia B1-kielenä. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake, joka sisälsi monivalinta- ja avoimia kysymyksiä, ja aineisto kerättiin loppuvuodesta 2020. Kyselyyn vastasi yhteensä 40 opiskelijaa, joista 16 opiskelee Pirkanmaalla ja 24 Pohjanmaalla. Kaikista vastaajista 25 oli tyttöjä ja 15 poikia. Aineiston avoimet kysymykset on analysoitu käyttäen laadullista sisällönanalyysia, mutta tutkimuksen tuloksia esitetään myös määrällisen analyysin mukaan prosenttimuodoissa. Tutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tekijät, joita tutkin, ovat vahvassa yhteydessä opiskelijan motivaatioon opiskella ruotsin kieltä. Motivaatiota nostavia tekijöitä ovat opettajan miellyttävä persoona ja häneltä saatu kannustava palaute sekä opiskelijan oma hyvä asenne ruotsia kohtaan. Tulosten perusteella myös sukupuolten välisillä asenteilla ja motivaatiolla on eroja, sillä vastausten mukaan tytöt ovat avoimempia ja positiivisempia ruotsia kohtaan kuin pojat. 76 % tytöistä pitää ruotsista, kun taas 60 %:lla pojista on negatiivisia mielleyhtymiä ruotsin kieleen. Tulokset osoittavat lisäksi, että yli puolet vastaajista opiskelisivat ruotsia, vaikka se olisi vapaaehtoinen kieli lukiossa. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että ympäristön vaikutus motivaatioon on suuri – opiskelijat Pohjanmaalla käyttävät ruotsia myös koulun ulkopuolella ja asennoituvat kieleen positiivisemmin. Tämä oli ainoa poikkeava tulos lukioiden välillä. Tästä tutkimuksesta ei voida kuitenkaan vetää suuria johtopäätöksiä vastaajien vähyyden takia. Lisäksi tutkimukseni koskee vain kahta suomalaista lukiota, joten ei voida päätellä, että ruotsin kielen opiskelumotivaatio olisi samanlaista kaikkialla Suomessa. Lisäksi suurempi osa vastaajista oli tyttöjä, mikä voi vääristää tuloksia. Aihe kaipaakin lisää tutkimusta esimerkiksi sukupuolten välisistä motivaatioeroista.