Browsing by Subject "symboliikka"
Now showing items 1-13 of 13
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten surua käsittelevissä lastensaduissa näkyy kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa. Tutkimustehtävänä oli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tarkastella surua käsittelevissä lastensaduissa käytettyä symboliikkaa ja tuoda esille symboliikan mahdollisia kristillisiä merkityksiä. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä suomenkielisestä lastensadusta, jotka käsittelevät isovanhemman kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua. Lastensaduista nousevalla symboliikalla tarkoitetaan satujen teksteissä esiintyviä vertauskuvia ja symboleja, jotka yhdistyivät isovanhemman kuolemaan ja sen käsittelemiseen tai ymmärtämiseen. Kristilliseksi tulkittava symboliikka määriteltiin vertauskuviksi ja symboleiksi, joille on olemassa myös kristillisiä merkityksiä. Tutkimuksen analyysissa nousi esille kolme kontekstia, joissa lastensatujen symboliikkaa esiintyi isovanhemman kuoleman ja sen aiheuttaman surun käsittelyssä. Nämä olivat isovanhemman kuoleman ja menetyksen konkreettinen ymmärtäminen, lapsen ja isovanhemman suhteen jatkuminen mielikuvien tasolla ja käsitys jälleennäkemisestä edesmenneen isovanhemman kanssa. Analyysissa lastensaduista noussutta symboliikkaa tarkasteltiin kyseisistä konteksteista käsin. Tutkimus osoittaa, että surua käsittelevistä lastensaduista on löydettävissä jonkin verran kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa. Selkeästi kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa löytyi kahdesta lastensadusta, joissa symboliikkaan oli yhdistetty Jumala tai/ja Jeesus. Kristillistä symboliikkaa näkyi myös melko selkeästi lastensaduissa, joissa oli mainittu hautajaiset tai kuvattu niitä yksityiskohtaisesti. Yhdestä lastensadusta löytyi piilevää kristillistä symboliikkaa siinä esiintyvän hallava hevosen myötä. Useissa lastensaduissa oli käytetty symboliikkaa, jolle on myös kristillisiä merkityksiä, mutta nämä kristilliset merkitykset eivät tulleet satujen konteksteissa esille. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että surua käsittelevissä lastensaduissa on käytetty kristillisestä perinteestä tuttuja vertauskuvia ja symboleita, mutta niille on annettu saduissa omia sisäisiä merkityksiä kristillisten merkitysten sijaan. Tutkimustulokset osoittavat, että kristilliset käsitykset voivat nousta kuoleman yhteydessä esille, mutta niitä käytetään suomenkielisessä surua käsittelevässä lastenkirjallisuudessa melko vähän. Tutkimus antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksille koskien muuta lastenkulttuuria ja kristinuskon tai muiden uskontojen näkymistä siinä.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten surua käsittelevissä lastensaduissa näkyy kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa. Tutkimustehtävänä oli aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla tarkastella surua käsittelevissä lastensaduissa käytettyä symboliikkaa ja tuoda esille symboliikan mahdollisia kristillisiä merkityksiä. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä suomenkielisestä lastensadusta, jotka käsittelevät isovanhemman kuolemaa ja sen aiheuttamaa surua. Lastensaduista nousevalla symboliikalla tarkoitetaan satujen teksteissä esiintyviä vertauskuvia ja symboleja, jotka yhdistyivät isovanhemman kuolemaan ja sen käsittelemiseen tai ymmärtämiseen. Kristilliseksi tulkittava symboliikka määriteltiin vertauskuviksi ja symboleiksi, joille on olemassa myös kristillisiä merkityksiä. Tutkimuksen analyysissa nousi esille kolme kontekstia, joissa lastensatujen symboliikkaa esiintyi isovanhemman kuoleman ja sen aiheuttaman surun käsittelyssä. Nämä olivat isovanhemman kuoleman ja menetyksen konkreettinen ymmärtäminen, lapsen ja isovanhemman suhteen jatkuminen mielikuvien tasolla ja käsitys jälleennäkemisestä edesmenneen isovanhemman kanssa. Analyysissa lastensaduista noussutta symboliikkaa tarkasteltiin kyseisistä konteksteista käsin. Tutkimus osoittaa, että surua käsittelevistä lastensaduista on löydettävissä jonkin verran kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa. Selkeästi kristilliseksi tulkittavaa symboliikkaa löytyi kahdesta lastensadusta, joissa symboliikkaan oli yhdistetty Jumala tai/ja Jeesus. Kristillistä symboliikkaa näkyi myös melko selkeästi lastensaduissa, joissa oli mainittu hautajaiset tai kuvattu niitä yksityiskohtaisesti. Yhdestä lastensadusta löytyi piilevää kristillistä symboliikkaa siinä esiintyvän hallava hevosen myötä. Useissa lastensaduissa oli käytetty symboliikkaa, jolle on myös kristillisiä merkityksiä, mutta nämä kristilliset merkitykset eivät tulleet satujen konteksteissa esille. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että surua käsittelevissä lastensaduissa on käytetty kristillisestä perinteestä tuttuja vertauskuvia ja symboleita, mutta niille on annettu saduissa omia sisäisiä merkityksiä kristillisten merkitysten sijaan. Tutkimustulokset osoittavat, että kristilliset käsitykset voivat nousta kuoleman yhteydessä esille, mutta niitä käytetään suomenkielisessä surua käsittelevässä lastenkirjallisuudessa melko vähän. Tutkimus antaa mahdollisuuden jatkotutkimuksille koskien muuta lastenkulttuuria ja kristinuskon tai muiden uskontojen näkymistä siinä.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Amerikan intiaanien tarinankerrontaperinteeseen ja sykliseen (kehämäiseen) aikakäsitykseen liittyviä symbolisia kehiä ja niiden merkitystä Thomas Kingin romaanissa Green Grass, Running Water (1993). Tutkimusmenetelmäksi valittiin romaanin lähiluku, ja analyysin pohjana on käytetty Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureista tehtyä antropologista tutkimusta sekä intiaanien kirjallisuudesta tehtyä kirjallisuudentutkimusta, erityisesti sellaista, joka käsittelee Thomas Kingin teoksia. Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään romaanin lisäksi erilaisia kehiä ja niiden symboliikkaa Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureissa. Tämä toimii pohjana romaanin analyysille seuraavissa luvuissa. Toisessa luvussa käsitellään intiaanien tarinankerrontaperinnettä ja analysoidaan sitä, millaisia tarinankerrontaan liittyviä kehiä romaanista löytyy ja millainen merkitys niillä romaanissa on. Tutkielman tässä luvussa osoitetaan, että kaikki romaanin sisältämät kertomukset muodostavat osittain sisäkkäisiä kehiä, joita voidaan tarkastella rakenteen, motiivien, sanavalintojen ja teemojen kautta. Tämän lisäksi luvussa kuvataan sitä, millainen yhteys tarinankerronnalla ja siinä esiintyvillä kehillä on identiteetin rakentamiseen ja kotiin palaamiseen romaanin kuvaamassa intiaaniyhteisössä. Tutkielman kolmannessa luvussa tarkastellaan romaanissa esiintyvää syklistä aikakäsitystä ja sen ymmärtämisen merkitystä. Syklinen aikakäsitys muodostaa perustan romaanin keskeisille tapahtumille, kuten luomismyytin toistuvan kerronnan vaikutuksille, ja myyttisten olentojen mahdollisuus liikkua ajan ja avaruuden halki ilman lineaarisen aikakäsityksen rajoitteita on syklisen aikakäsityksen seurausta. Tässä luvussa näytetään myös, miten syklinen aikakäsitys ohjaa huomion ihmisten ja tapahtumien välisiin suhteisiin ja miten tämä kaikki liittyy aikaisemmin tarkasteltuun kehän symboliikkaan romaanissa. Neljännessä luvussa esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja sen aikana tehdyistä havainnoista, minkä lisäksi siinä pohditaan tämän kaltaisen tutkimuksen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Lisäksi viisi kaavakuvaa (liitteenä) havainnollistavat erilaisia romaanissa esiintyviä kehiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tutkielmani täydentää aiempaa tutkimusta Thomas Kingin teoksista osoittaessaan, miten romaanissa esiintyvät intiaanien tarinankerronnan kehät ja syklisen aikakäsityksen kehät liittyvät toisiinsa. Tämän lisäksi tutkielmani korostaa kehien merkitystä romaanin tärkeiden teemojen ja kokonaisuuden ymmärtämisen tukena.
-
(2018)Tutkielmassa tarkastellaan Pohjois-Amerikan intiaanien tarinankerrontaperinteeseen ja sykliseen (kehämäiseen) aikakäsitykseen liittyviä symbolisia kehiä ja niiden merkitystä Thomas Kingin romaanissa Green Grass, Running Water (1993). Tutkimusmenetelmäksi valittiin romaanin lähiluku, ja analyysin pohjana on käytetty Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureista tehtyä antropologista tutkimusta sekä intiaanien kirjallisuudesta tehtyä kirjallisuudentutkimusta, erityisesti sellaista, joka käsittelee Thomas Kingin teoksia. Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään romaanin lisäksi erilaisia kehiä ja niiden symboliikkaa Pohjois-Amerikan intiaanikulttuureissa. Tämä toimii pohjana romaanin analyysille seuraavissa luvuissa. Toisessa luvussa käsitellään intiaanien tarinankerrontaperinnettä ja analysoidaan sitä, millaisia tarinankerrontaan liittyviä kehiä romaanista löytyy ja millainen merkitys niillä romaanissa on. Tutkielman tässä luvussa osoitetaan, että kaikki romaanin sisältämät kertomukset muodostavat osittain sisäkkäisiä kehiä, joita voidaan tarkastella rakenteen, motiivien, sanavalintojen ja teemojen kautta. Tämän lisäksi luvussa kuvataan sitä, millainen yhteys tarinankerronnalla ja siinä esiintyvillä kehillä on identiteetin rakentamiseen ja kotiin palaamiseen romaanin kuvaamassa intiaaniyhteisössä. Tutkielman kolmannessa luvussa tarkastellaan romaanissa esiintyvää syklistä aikakäsitystä ja sen ymmärtämisen merkitystä. Syklinen aikakäsitys muodostaa perustan romaanin keskeisille tapahtumille, kuten luomismyytin toistuvan kerronnan vaikutuksille, ja myyttisten olentojen mahdollisuus liikkua ajan ja avaruuden halki ilman lineaarisen aikakäsityksen rajoitteita on syklisen aikakäsityksen seurausta. Tässä luvussa näytetään myös, miten syklinen aikakäsitys ohjaa huomion ihmisten ja tapahtumien välisiin suhteisiin ja miten tämä kaikki liittyy aikaisemmin tarkasteltuun kehän symboliikkaan romaanissa. Neljännessä luvussa esitetään yhteenveto tutkimuksen tuloksista ja sen aikana tehdyistä havainnoista, minkä lisäksi siinä pohditaan tämän kaltaisen tutkimuksen merkitystä niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta. Lisäksi viisi kaavakuvaa (liitteenä) havainnollistavat erilaisia romaanissa esiintyviä kehiä ja niiden keskinäisiä suhteita. Tutkielmani täydentää aiempaa tutkimusta Thomas Kingin teoksista osoittaessaan, miten romaanissa esiintyvät intiaanien tarinankerronnan kehät ja syklisen aikakäsityksen kehät liittyvät toisiinsa. Tämän lisäksi tutkielmani korostaa kehien merkitystä romaanin tärkeiden teemojen ja kokonaisuuden ymmärtämisen tukena.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsä-motiivin asemaa, vaihtelua ja siihen kytkeytyvää symboliikkaa brittiläisessä kirjallisuudessa. Analyysin pohjana toimivat konseptit ”erämaa” (wilderness), ”utopia” ja ”hämy” (twilight), joita hyödyntäen tarkasteluun valitut brittiläisessä kirjallisuudessa esiintyvät metsät voidaan kategorisoida, sekä Carl Jungin teoria arkkityypeistä, joihin metsä itsessään kuuluu. Edellä lueteltujen konseptien avulla tutkielmassa tarkastellaan metsä-arkkityypin eri aspekteja brittiläisessä kirjallisuudessa ja pyritään osoittamaan konseptien hyödyllisyys kaunokirjallisten metsien kategorioinnissa. Tutkielmassa esitellään ja eritellään kunkin konseptin erityispiirteitä sekä analysoidaan ja verrataan kuutta kaunokirjallista tekstiä, joissa metsä-motiivia on kuvattu mainittujen konseptien mukaisesti. Konseptia ”erämaa” havainnollistavat keskiaikainen ritariromaani Sir Gawain ja vihreä ritari sekä Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. ”Utopia”- konseptin mukaisia metsiä havainnollistavat keskiaikainen teksti A Gest Of Robyn Hode sekä J.M. Barrien Peter Pan. Viimeistä konseptia, ”hämyä”, havainnollistavat William Shakespearen Kesäyön unelma sekä J.R.R. Tolkienin Hobitti. Tutkielmaa tehdessä havaittiin, että hyödynnetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisten kaunokirjallisten metsien analysointiin ja kategoriointiin. Monet fiktionaaliset metsät toki sisältävät samanaikaisesti piirteitä useammasta kuin yhdestä konseptista, mutta pääasiallisesti konseptien avulla kaunokirjalliset metsät, ainakin brittiläisessä kirjallisuudessa, on mahdollista jakaa esitettyihin konseptuaalisiin kategorioihin.
-
(2017)Tässä tutkielmassa tarkastellaan metsä-motiivin asemaa, vaihtelua ja siihen kytkeytyvää symboliikkaa brittiläisessä kirjallisuudessa. Analyysin pohjana toimivat konseptit ”erämaa” (wilderness), ”utopia” ja ”hämy” (twilight), joita hyödyntäen tarkasteluun valitut brittiläisessä kirjallisuudessa esiintyvät metsät voidaan kategorisoida, sekä Carl Jungin teoria arkkityypeistä, joihin metsä itsessään kuuluu. Edellä lueteltujen konseptien avulla tutkielmassa tarkastellaan metsä-arkkityypin eri aspekteja brittiläisessä kirjallisuudessa ja pyritään osoittamaan konseptien hyödyllisyys kaunokirjallisten metsien kategorioinnissa. Tutkielmassa esitellään ja eritellään kunkin konseptin erityispiirteitä sekä analysoidaan ja verrataan kuutta kaunokirjallista tekstiä, joissa metsä-motiivia on kuvattu mainittujen konseptien mukaisesti. Konseptia ”erämaa” havainnollistavat keskiaikainen ritariromaani Sir Gawain ja vihreä ritari sekä Kenneth Grahamen Kaislikossa suhisee. ”Utopia”- konseptin mukaisia metsiä havainnollistavat keskiaikainen teksti A Gest Of Robyn Hode sekä J.M. Barrien Peter Pan. Viimeistä konseptia, ”hämyä”, havainnollistavat William Shakespearen Kesäyön unelma sekä J.R.R. Tolkienin Hobitti. Tutkielmaa tehdessä havaittiin, että hyödynnetty teoreettinen viitekehys tarjoaa hyvän lähtökohdan erilaisten kaunokirjallisten metsien analysointiin ja kategoriointiin. Monet fiktionaaliset metsät toki sisältävät samanaikaisesti piirteitä useammasta kuin yhdestä konseptista, mutta pääasiallisesti konseptien avulla kaunokirjalliset metsät, ainakin brittiläisessä kirjallisuudessa, on mahdollista jakaa esitettyihin konseptuaalisiin kategorioihin.
-
(2015)Tutkimuksessani selvitän millaisia kielikuvia eli kuvallisesti käytettyjä ilmaisuja Lars Levi Laestadius käytti eläimiin liittyen ja selvitän niiden tarkoituksen. Tutkimuksen perustaksi, aineistoksi valitsin Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnat Matteuksen evankeliumista. Tutkimusmateriaalin luonteen vuoksi valitsin kvalitatiivisen menetelmän. Luokittelun avulla sain myös kvantitatiivisen tuloksen, joka osaltaan tuki tulkintaa. Menetelmä tutkimukseen oli saarnojen analysointi. Rovasti Lars Levi Laestadiuksen postilloissa I-II oli 28 kirkkopostilla-saarnaa. Matteuksen evankeliumista. Niistä 21:ssä oli käytetty eläinkielikuva-ilmaisuja. Tutkimus oli aineistosidonnaista ja systemaattista. Analysoin saarnat ja tein Excel-taulukon eläimistä, jotka Laestadius yksilöidysti mainitsee. Tein tekstitulkintaa paneutuen myös kielelliseen puoleen ja retoriikkaan. Ryhmittelin eläimet sen mukaan mitä ne ilmensivät. Jatkoin luokittelua aineistostani nousevien teemojen perusteella kunnes päädyin kahteen pääluokkaan eläinkielikuvissa, pahuus ja hyvyys. Edellisten kohtien alla käsittelin sitten nämä 29 eläintä erikseen. Lars Levi Laestadiuksen Kirkkopostillan tekstisaarnoissa Matteuksen evankeliumista esiintyi 29 eläintä kielikuvia. Niistä 20 ilmensi pahaa ja hyvää yhdeksän eläintä. Laestadius oli käyttänyt eniten saarnoissaan lammas-symbolia, peräti 70 kertaa. Toiseksi eniten esiintyi kana 41 kertaa. Nämä eläimet ilmentävät hyvää ja korostavat voimakkaasti seurakuntayhteyttä. Laestadiuksen mukaan vanhurskauttavaa Jumalan sanaa on vain julistettu Jumalan sana. Täten on erityisen tärkeää, että käytetyt kielikuvat avautuvat ja muuttuvat ”Jumalan eläväksi sanaksi”, jota on julistettava sydämellä niin kuin Laestadius asian ilmaisee.
-
(2016)Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten evankelis-luterilaisten kirkkojen 1800- ja 1900-lukujen vaihteen epätyypillisiä ja aikakauden kuva-aiheiden valtavirrasta erottuvia alttarimaalauksia. Alttarimaalauksissa selkeästi käytetyin kuva-aihe on perinteisesti ollut Kristus joka on esitetty jossakin raamatuntekstien kuvailemassa tilanteessa. Marginaalisena ryhmänä alttarimaalauksissa esiintyy kuitenkin myös muitakin kuva-aiheita. Tästä harvinaisemmasta aineistosta käsin tutkimuksessa pyritään selvittämään indikoivatko löydetyt kuva-aiheet tai niiden toteutustapa varsinaisesti vasta 1920-luvulta eteenpäin alkanutta kristillisen taiteen modernisoitumista. Aineistona tutkimuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kirkkotaiteen ja –arkkitehtuurin tutkimusinstituutin ylläpitämä kirkkotaiteen rekisteri ja sen tiedot vuosien 1890 ja 1919 välisenä aikana valmistuneista alttarimaalauksista. Tutkimusote on kontekstualisoiva ja tutkimusmenetelmänä toimii Erwin Panofskyn 1930-luvulla kehittämä kuva-aiheiden vertaileva tutkimus eli ikonografinen analyysi sekä tätä syventävä ikonologinen analyysi. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Millaisia Kristusta kuvaavasta valtavirrasta erottuvia kuva-aiheita ja toteutustapoja suomalaisesta 1800- ja 1900-luvun vaihteen alttarimaalaustraditiosta on löydettävissä? Millä tavoin näissä aikakauden epätyypillisissä aihevalinnoissa näkyy vuosisadan vaihteen laajempi taiteen murros kohti modernismia sekä uusia näkökulmia ja toteutustapoja? Tutkimusajanjakson aikana Suomessa valmistui tietokannan mukaan kaikkiaan 173 alttarimaalausta. Näistä tutkimuksen kohteeksi valikoitui 13 maalausta sekä yksi tietokannan ulkopuolinen teos. Kuva-aiheista yhdeksän on ristiaiheisia ja viisi muuta aihetta esittäviä figuurimaalauksia. Ristiaiheisista maalauksista suurin osa edustaa vielä vuosisadan vaihteen aikaan melko runsaasti käytössä ollutta käsityöläismaalariperinnettä eikä niiden toteutus ja symboliikka ole yhtä hienostunutta kuin koulutettujen ammattimaalareiden teoksissa. Joitakin moderneja ominaispiirteitä on mahdollista löytää mutta niiden tarkoituksellisuudesta ei aina ole varmuutta. Maalausten hankinnassa ja toteutuksessa heijastuvat monessa tapauksessa esimerkiksi seurakunnan rajalliset taloudelliset toimintamahdollisuudet sekä maalausten väliaikaisratkaisuksi koettu luonne. Figuurimaalausten ryhmässä suurin osa teoksista on koulutettujen kuvataiteilijoiden maalaamia ja niiden toteutus on selkeästi harkitumpi ja viimeistellympi kuin suurimmassa osassa ristiaiheisia teoksia. Raamatunkertomuksiin perustuvat kuva-aiheet ovat kristillisessä ikonografiassa käytettyjä jo jopa 300-400-luvuilta lähtien. Viimeiseen tuomioon liittyvää aihetta lukuunottamatta kuva-aiheet ovat kuitenkin oman aikakautensa ulkopuolellakin erittäin harvoin suomalaisissa alttarimaalauksissa käytettyjä. Toteutusten osalta hajonta on maalauksissa suuri. Tutkimusaineiston suppeus näiden teosten osalta vaikeuttaa muuta aikakauden alttarimaalausaineistoa koskevien yleistysten tekoa.
-
(1995)Tutkielmassa tarkastellaan Suomen alueelta löytyneitä esi- ja varhaishistoriallisia lukkoja ja avaimia sekä jälkimmäisiin läheisesti liittyviä koristeavaimia/avaimenmuotoisia riipuksia. Koska kyseessä on arkeologinen esineryhmä, jota ei ole aiemmin juurikaan tutkittu, on tutkimuksen ensisijaisena lähtökohtana aineiston typologinen luokitus ja ajoittaminen. Tarkastelun kohteena ovat myös esineiden löytökontekstit, joilla saattaa olla merkitystä mm. esineiden funktion ja ajoituksen suhteen. Koska arkeologiset esineet eivät ole ympäristöstään irrallinen ilmiö, tarkastellaan tutkimuksessa myös lukkoihin ja avaimiin liittyviä sosiaalisia aspekteja. Niin ikään esineiden funktioihin ja symboliikkaan liittyviin kysymyksiin etsitään vastauksia, mihin liittyy läheisesti myös koristeavainproblematiikka. Tutkimusaineisto jakautuu kolmeen kategoriaan, joista suurimman muodostavat riippulukkoihin luettavat esineet (lukot, niiden fragmentit sekä avaimet). Näistä on tehty varsinainen, esineiden keskinäiset suhteet huomioon ottava typologia sekä relatiivinen kronologia. Toiseen kategoriaan kuuluvat lähinnä kiinteisiin lukkoihin kuuluneet avaimet, joista osa on liitettävissä tietynlaisiin lukkotyyppeihin skandinaavisten vastineidensa perusteella. Kolmas kategoria sisältää koristeavaimiksi tai avaimenmuotoisiksi riipuksiksi luettavat esineet, joissa on havaittavissa erilaisia variantteja. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Suomen varhaisimmat ajoitettavat lukot - sekä kiinteät että riippulukot - ovat merovingiaikaisia. Tähän aikaan saattavat ajoittua myös käyttöavaimia imitoivat koristeavaimet, joiden merkitystä ei tarkkaan tiedetä. Myös käyttöesineiksi luokiteltaviin lukkoihin ja avaimiin liittyy monivivahteista symboliikkaa, joka on yhdistetty esim. kotitalouteen, hedelmällisyyskulttiin tai uskontoon. Kotitaloudessa etenkin avainten on katsottu kuvastavan naisen taloudellista tai sosiaalista vapautta. Hautoihin pantujen esineiden voisi arvella kuvastavan vainajan sosiaalista statusta. Lukko- ja avainsymboliikka on universaali ilmiö - sillä on ollut vaikutusta sekä pakanallisissa kulttuureissa että kristinuskon piirissä.
Now showing items 1-13 of 13