Browsing by Subject "syyllisyys"

Kaija Saariaho’s (b. 1952) music has been a subject of much research, but her piano works have received less attention. The subject of this research is an analysis of Kaija Saariaho’s (b. 1952) piano composition Ballade (2005). Ballade’s character is dramatic and it bases on Douleur, which deals with guilt, from Saariaho Quatre Instants (2002). This motivated Ballade’s analysis as a narrative of guilt and trauma. Parakilas’s (1992) narrative model named the ballad process, the topic of ombra and trauma theory are applied in the analysis. To consider Ballade’s narrative as a contemporary composition, Vincent Meelberg’s (2006) narrat save this ive model of contemporary music is applied. The research is semiotic and psychoanalytical and contributes to the study of Saariaho’s smaller compositions and the narrative analysis of contemporary music. The analysis used Douleur’s and Ballade’s recordings and scores as material. Following Meelberg’s model, the analysis focused on Ballade’s major changes and repeated gestures. Douleur’s lyrics and music were applied to Ballade’s analysis as intertextual pre-texts. Ballade’s narrative is shaped by its melodicity, repeated gestures and shifts between polyphonic or homophonic events. From the perspective of the ballad process, Ballade’s repeated gestures represent guilt as a recurring memory and its homophonic passages depicher a dreamlike reminiscing of a memory. The heartbeat rhythms, repetitions, glissandi and tremolandi typical of ombra represent guilt and fear. They can also represent erotic desire, reflecting the save This ambivalence apparent in Douleur's lyrics. Ballade's sudden moments and repeated gestures can also represent the fright and repetition compulsion typical of trauma, and the way Ballade’s narrativity increases over time the narrativizing process as an attempt to overcome it. The analysis demonstrates Douleur’s and Ballade’s close connection. Douleur’s inclusion to Ballade’s analysis supports Ballade’s reading as a narrative of guilt and trauma. Guilt and trauma are represented in ballade from the meaning of its singular gestures to its overall form. While being contemporary, Ballade communicates with the listener through historically established musical conventions.

Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen Laitos – Institution – Department Sosiaalitieteiden laitos Tekijä – Author - Ritva Pernanen Työn nimi – Arbetets titel – Title Aktiivinen kansalainen? Kuntouttavan työtoimintalain (L 189/2001) valmisteluprosessiin liittyvät eduskuntakeskustelut Oppiaine – Läroämne – Subject Sosiologia Työn laji – Arbetets art – Level Pro gradu -tutkielma Aika – Datum – Month and year Marraskuu 2020 Sivumäärä – Sidoantal – Number of pages 87 + Liite Tutkielman kohteena on kuntouttavaa työtoimintaa koskevaan lainvalmisteluprosessiin (L 189/2001) liittyvät eduskuntakeskustelut. Kyseessä on yksittäiseen lakiesitykseen (HE 184/2000) kohdistuva tapaustutkimus. Lain kohderyhmään kuuluvat erityisesti ne pitkäaikaistyöttömät, jotka ovat samanaikaisesti sekä työvoima- että sosiaalihallinnon asiakkaita. Työssä tarkastellaan yhtäältä sitä, mitkä lakiesityksen kannalta keskeiset aihealueet hallitsivat keskusteluja ja toisaalta sitä, millainen kuva lain kohderyhmästä välittyy keskustelujen kautta ja miten poliittiset päättäjät pyrkivät saavuttamaan lain tavoitteet. Lakialoite sijoittuu historiallisesti ajankohtaan, jolloin Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unionin jäseneksi ja ryhtynyt toteuttamaan aktivointipolitiikkaa. Aktiivinen sosiaalipolitiikka oli yksi väline, jolla hallitus pyrki saavuttamaan tavoitteensa. Tutkimusaineisto koostuu valtiopäiväasiakirjoista, jotka koskevat kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää lainvalmisteluprosessia. Ensisijainen analyysikohde on lainvalmisteluun liittyvät eduskuntakeskustelut. Tutkielma pohjautuu tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan sosiaaliseen konstruktionismiin. Analyysimenetelmänä on kriittinen diskurssianalyysi. Lainvalmistelukeskustelujen hallitsevin teema on talous, erityisesti uusliberaalia talouspoliittista suuntausta edustava diskurssi. Eriarvoisuus on toinen hallitsevista keskusteluaiheista, sen keskiössä ovat taloudellinen – ja palvelujärjestelmien tuottama eriarvoisuus. Tulos ei ollut yllätys, koska talous ja eriarvoisuus kietoutuivat keskusteluissa monin tavoin toisiinsa. Eriarvoisuutta tuottavien tekijöiden taustalla vaikuttivat yleensä taloudelliset motiivit. Mielikuvaa kohderyhmästä konstruoivat erityisesti seuraavat diskurssit: normaali - poikkeavuus- ulottuvuudella operoiva tarkastelutapa, sitouttamisteemaan sisältynyt sopimuksellisuus ja syyllistäminen. Kohderyhmän kuvaa muokanneiden keskustelujen tuloksena ryhmästä rakentui kaksi toisistaan poikkeavaa mielikuvaa, jotka ilmentävät kahta vastakkaista suhtautumistapaa kohderyhmään: ”keppimalli” ja ”osallistava malli”. ”Keppimallin” ja ”osallistavan mallin” välinen ero tiivistyy työttömyyden syihin. ”Keppimallin” omaksuneet edustajat näkevät työttömyyden syyn olevan työttömässä, hänen ominaisuuksissaan. ”Osallistavat” edustajat katsovat työttömyyden olevan yhteiskunnan rakenteellisista tekijöistä johtuva ongelma. Keskustelijoiden enemmistö kannatti ”osallistavaa mallia”. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että itse lakiesitys tukee monessa suhteessa ”keppimallia”. Esitys sisälsi osallistavalta kannalta tarkasteltuna ”ongelmallisia” lähtökohtia, jotka vaikuttivat kohderyhmästä rakentuvaan mielikuvaan. Yksi niistä on oli lain leimaava nimi, jossa sana ”kuntouttava” medikalisoi kohderyhmän vajaakuntoiseksi. Medikalisointi tekee työttömästä poikkeavan ja työttömyydestä henkilökohtaisen, lääketieteellisen ongelman sen sijaan, että se nähtäisiin yhteiskunnan rakenteellisena ilmiönä. Toinen vastaavanlainen piirre esityksessä on aktivointisuunnitelman sopimuksellinen muoto, joka siirtää työttömyyttä koskevaa vastuuta viranomaisilta yksilöille. Vastuun mukana siirtyy myös syyllisyys työllistymisen epäonnistumisesta yksilölle. Edellä konstruoidun ”syyllisyysolettaman” perusteella lakiesitys antaa ikään kuin ”luvan” lain kohderyhmän kurittamiseen, mikä tarkoittaa käytännössä esitykseen sisältyvien sanktioiden ja vastikkeellisuusvaatimusten oikeuttamista. Aktivointipolitiikan taustalla olevat taloudelliset vaikuttimet selittävät lakiesityksen tavoitteita, ”ongelmakohtia” sekä talouden ja eriarvoisuuden samanaikaista läsnäoloa lainvalmistelukeskustelujen hallitsevina teemoina. Avainsanat – Nyckelord – Keywords

Tämän tutkielman tehtävänä on tutkia, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on Viktor Franklin logoterapian pääkäsitteillä ja suomalaisen evankelisluterilaisen sielunhoidon opaskirjallisuuden sielunhoitokäsityksillä. Tutkielman pääkirjallisuutena käytän Viktor Franklin teosta Logoterapia: Avain mielekkääseen elämään (2005), sillä se sisältää Franklin logoterapian pääperiaatteet tiivistetysti. Sielunhoidon pääkirjallisuutena käytän kahta viimeaikaista suomalaisen sielunhoidon opaskirjaa, Paavo Kettusen teosta Auttava kohtaaminen 1: Sielunhoidon perusteet ja teologia (2013) sekä Raili Gothónin teosta Auttava kohtaaminen 2: Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö (2014). Valitsin nämä teokset, sillä niissä esitetään kattavasti suomalaisen sielunhoidon historiaa, teoriaa, teologiaa, käytänteitä ja menetelmiä. Käytän myös tärkeänä ja tukevana kirjallisuutena kahta muuta viimeaikaista sielunhoidon yleisesitystä, jotka ovat Sielunhoidon teologia (2021) sekä Sielunhoidon käsikirja (1997). Tarkastelen aluksi sielunhoidon historiaa ja kehitystä Suomessa vanhaluterilaisesta ja pietistisestä sielunhoitomallista kohti nykypäivän terapiakeskeisempää suuntausta. Lisäksi analysoin tarkemmin sielunhoidon käsitettä. Tämän jälkeen esittelen Franklin logoterapian tutkielman kannalta riittävän kattavasti. Erittelen siitä tärkeimmät käsitteet ja kategoriat, joihin vertaan sielunhoitoon liittyvää aineistoa. Käyn läpi evankelisluterilaisen sielunhoidon ja logoterapian ihmiskäsityksen kappaleen kodalla logoterapian ihmiskäsityksen kolme peruspilaria. Tämän jälkeen vertailu siirtyy logoterapian kolmeen arvoryhmään, joista viimeinen, asennearvot, on jaettu vielä kolmeen osaan (syyllisyys, kärsimys ja kuolema). Seuraava luku käsittelee logoterapian ja evankelisluterilaisen sielunhoidon eroavaisuuksia. Esittelen vielä eroavaisuuksien jälkeen paradoksaalisen intention tekniikan, joka on logoterapian tunnetuin käytännön menetelmä. Logoterapiasta ja evankelisluterilaisesta sielunhoitokirjallisuudesta löytyy paljon samankaltaisuuksia, eikä niiden välillä ole merkittäviä ristiriitoja, vaikka joitakin eroavaisuuksia löytyy. Eroavaisuudet niiden välillä liittyvät lähinnä sielunhoidon erityisosaamisen alueelle. Yhdistämällä logoterapia evankelisluterilaiseen sielunhoitoon voidaan nähdäkseni saavuttaa suuri positiivinen ja hyödyllinen potentiaali ihmisen henkilökohtaiseen elämän tarkoitukseen sekä perimmäiseen tarkoitukseen liittyvissä kysymyksissä.

Tässä työssä tutkin Katja Ketun romaanin Yöperhosen naispäähenkilöä, Irga Malista ja analysoin hänen identiteettiään sekä sen muutoksia. Romaani seuraa Irgan elämää eri vuosikymmeninä nuorena vankileirillä vietetyistä vuosista aina vanhuuteen saakka. Käytän työssäni Pertti Karkaman teoriaa, jonka hän esittelee teoksessaan Kirjallisuus ja nykyaika (1994). Karkama jakaa henkilöhahmon identiteetin kolmeen eri osa-alueeseen: yhteiskunnalliseen identiteettiin, sosiaaliseen identiteettiin ja itseidentiteettiin. Karkaman teoriaa hyödyntäen pyrin hahmottamaan Irgan identiteetin eri osa-alueiden muutoksia suhteessa ympäristöön ja ihmissuhteisiin. Romaanista löytyy myös johtomotiiveja, joiden merkitysten avaaminen mahdollistaa Irgan identiteetin tiiviimmän tarkastelun. Motiiveja tutkiessani käytän apuna Iiris Kuusisen väitöskirjaa Naisen yksilöityminen suomalaisessa kirjallisuudessa 1950-luvulta lähtien (2008). Työni etenee siten, että analysoin ensin Irgan nuoruutta ja siirryn analyysiluvuissani Irgan elämänvaiheita seuraten kohti Irgan vanhuutta. Pohdin syyllisyyden ja häpeän vaikutusta Irgan identiteetin eri osa-alueisiin sekä hänen haluaan luopua omasta, tuskaa aiheuttaneesta identiteetistään. Miesten ja naisten välinen epätasa-arvo on tärkeä teema Yöperhosessa ja nimenomaan vuorovaikutus miesten kanssa on Irgan identiteetin pirstoutumisen takana. Myös valtasuhteet ja ihmisen halu säilyä hengissä nousevat merkityksellisiksi niin Irgan identiteetin kuin romaanin teemojenkin kannalta.

Tämä pro gradu-tutkielma käsittelee osattomuudesta vapautumista kuuden vakavasta päihderiippuvuudesta kärsineen henkilön elämäntarinan kautta. Tutkimuksen tehtävänä oli tutkia kielen ja kulttuurin merkitystä tässä prosessissa. Tavoitteena oli kerätä hiljaista tietoa niistä kieleen ja kulttuuriin liittyvistä tekijöistä, jotka ovat olleet merkittäviä osattomuuteen kasvuun vaikuttaneita tekijöitä. Osallisuus ja siihen liittyvä hiljainen tieto liittyy erityisesti häpeästä ja syyllisyydestä vapautumisen kokemuksista ja niiden keskinäisestä suhteesta. Tutkimus aineisto muodostuu kuudesta elämänkerrallisesta kertomuksesta. Tutkimukseen osallistuneita pyydettiin kertomaan sairastumisestaan päihderiippuvuuteen ja siitä toipumisesta. Aineistossa on kolmen naisen ja kolmen miehen kuvaus omasta elämästään tästä näkökulmasta katsottuna. Kaikilla haastatelluilla henkilöillä oli haastattelu hetkellä takanaan useiden vuosien päihteetön elämäntapa. Kriteerinä haastateltavien valinnassa oli vakava päihdeongelma ja vähintään viiden vuoden raittius. Lähtökohtana raittiuden pituuden asettamisessa on ajatus elämäntavan pysyvästä muutoksesta. Osattomuudesta vapautumisen näkökulmasta kahden henkilön yli 30 vuoden ja muiden yli 10 vuoden päihteettömällä elämäntavalla oli keskeinen merkitys. Lisäksi se, että aineistossa oli tasapuolisesti naisten ja miesten kertomuksia oli tulosten kannalta merkittävää Tutkimustulosten pohjalta voidaan päätellä, että toipuminen on osallisuuden näkökulmasta useita vuosia kestävä prosessi. Toipumiseen liittyen häpeän ja syyllisyyden kokemuksilla on ratkaiseva merkitys. Yksi tutkimuksen havainnoista on laajentaa osattomuuden kokemusta hengellisen osattomuuden kokemukseen. Kaikkia haastateltavia yhdistää hengelliseen toipumisohjelmaan tukeutuminen. Hengellisyys käsitetään tässä tutkimuksena laajasti eikä sitä sidota uskontoon liittyväksi käsitteeksi. Tutkimuksen aikana aineistoa analysoitiin kategoria analyysin menetelmillä. Menetelmän avulla aineistosta nousi esiin merkittäviä hiljaiseen tietoon perustuvia tekijöitä päihderiippuvuuteen sairastumiseen ja siitä vapautumiseen liittyen. Erilaiset jäsenyydet ja niissä tapahtuvat muutokset auttoivat havainnoimaan toipumisen mahdollistavia tekijöitä sekä niiden esteitä. Hengellinen osattomuus nousi yhdeksi jäsenkategoriaan liittyväksi kysymykseksi. Hengellinen osallisuus ja osattomuus jäävät usein vaille huomiota päihderiippuvuutta koskevassa tutkimuksessa. Lähtökohta tarkastella päihderiippuvuutta tunne- ja sielunelämän sairautena avaa teologisen tutkimuksen tärkeyden tutkittaessa riippuvuuksia. Erityisesti häpeään ja syyllisyyteen liittyvät kysymykset anteeksi antamisen ja anteeksi saamisen merkityksestä osallisuuden kokemuksissa, kytkeytyvät hengellisyyteen ja sen kokemiseen.

HELSINGIN YLIOPISTO  HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto  Fakultet/Sektion Teologinen tiedekunta Laitos  Institution Systemaattinen teologia TekijäFörfattare Tero Moilanen Työn nimi Arbetets ti Piilotajunnan relationaalinen luonne uskonnollisessa uskossa Oppiaine  Läroämne Uskonnonfilosofia Työn laji Arbetets art pro gradu -tutkielma Aika Datum 2020 Sivumäärä Sidoantal 92 Tiivistelmä Referat Hyrckin mukaan uskonnollisen kokemisen taustalla ovat tiedostamattomat tunnetasoiset mielikuvat piilotajunnassa, jotka antavat merkityksiä ihmisen tietoisessa mielen tasossa. Kristillinen jumalakuva sisältää tunne- ja kehitystasoltaan erilaisia ja ristiriitaisia elementtejä. Tiedostamattomien sisäisten objektisuhteiden maailma on monimutkainen ja sisältää primitiiviset osavietit, jotka tuottavat rajattoman tyydytyksen, että totaalisen tuhon mielikuvia Kokoan ja avaan Matti Hyrckin ajattelua piilotajunnan merkityksestä uskonnollisessa uskossa kristinuskon kontekstissa. Kysyn mitä ristiriitaisuuksia subjektiivisen kärsimyksen kokeminen on mielikuvamaailmassa suhteessa teodikea-ongelmaan, joka on taustalla kristinuskon perinteessä. Teismissä, kuinka kaikkivaltias, kaikki tietävä ja hyvä Jumala sallii kärsimyksen. Jumala on pyhä, hyvä ja oikeudenmukainen, kuinka tämä ristiriita ihmisen kärsimyksessä voi avautua tai voiko sitä ymmärtää. Suhteessa olon perusmielikuvien teoria uskonnollisessa kontekstissa, joka on Hyrckin rakentama psykoanalyyttinen uskontoteoria eli psykoanalyysi on työväline uskonnollisessa uskossa kristinuskon kontekstissa. Jumalakuvat Kantin antiteodikea ajattelun valossa Immanuel Kantin kriittinen filosofia on lähtökohta Radikaali paha käsitteen muotoilulle. Jussi Kotkavirta Hyvä ja pahan lähteellä kirjoituksessa avaa psykoanalyysin näkökulmasta Kantin Radikaali paha käsitettä. Näkökulmia pahaan ja ihmisen taipumuksesta pahaan Näkökulmia kärsimyksen ymmärtämisessä Psykoanalyyttinen ajattelu välineenä avata subjektiivista kärsimyksen kokemusta. Psykoanalyyttinen tieto Psykoanalyysi ja filosofia Avainsanat – Nyckelord objektisuhdeteoria, mielikuvamaailma, jumalasuhde, kärsimys, syyllisyys, paha, kristillinen usko, syvyyspsykologia, Kantilainen näkökulma teodikea-ongelmaan, Suhteessa olon perusmielikuvien teoria (SPT). Radikaali paha, psykoanalyysi. Säilytyspaikka – Förvaringställe Helsingin yliopiston kirjasto, Keskustakampuksen kirjasto, Teologia

Tutkielman tavoitteena on tarkastella kulttuurin vaikutusta syyllisyyden ja häpeän tunteisiin Suomessa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Syyllisyyden ja häpeän kokemuksissa on usein ajateltu olevan suuriakin kulttuurisia eroja ja perinteisesti Yhdysvallat ja Japani ovat erotettu toisistaan syyllisyys- ja häpeäkulttuureina. Toisaalta myös suomalaisiin on toisinaan liitetty stereotypia häpeäherkkyydestä. Todellisuudessa syyllisyyden ja häpeän kulttuurienvälisistä eroista tiedetään kuitenkin vielä hyvin vähän. Tutkielmassa hyödynnettävä aineisto on osa laajempaa kulttuurienvälistä tutkimushanketta. Työssä tarkastellaan faktorianalyysin avulla vastaajien raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyvien syyllisyys- ja häpeäkokemuksien sisältämiä emootiokomponentteja. Lisäksi tutkielmassa vertaillaan syyllisyyden ja häpeän tunteiden yleisyyttä yhdysvaltalaisten, suomalaisten ja japanilaisten tilannekuvauksien välillä sekä analysoidaan sukupuolen vaikutusta syyllisyys- ja häpeäkokemuksiin kaksisuuntaisen varianssianalyysin avulla. Tulokset osoittavat, että syyllisyys ja häpeä käsitetään samankaltaisesti eri maiden välillä. Häpeäkokemukset muodostavat kaksi erilaista faktoria, nolostumisen kaltaisen häpeän ja negatiivisen itsearvioinnin kaltaisen häpeän. Japanilaisten raportoimissa tilannekuvauksissa esiintyy enemmän syyllisyyttä ja molempia häpeän muotoja muihin vertailtaviin ryhmiin nähden. Myös suomalaisten keskuudessa korostuu negatiivisen itsearvioinnin kaltainen häpeä, mutta syyllisyyttä ja nolostumista he raportoivat kokeneensa vähemmän kuin muut ryhmät. Puolestaan yhdysvaltalaisten tilannekuvauksissa painottuvat nolostumisen ja syyllisyyden kokemukset. Lisäksi Yhdysvalloissa ja Suomessa naisten tilannekuvauksissa korostuvat häpeän ja syyllisyyden kokemukset miehiin nähden, mutta Japanin osalta tulokset ovat päinvastaisia. Tutkielmassa ei saatu näyttöä perinteiselle erottelulle syyllisyys- ja häpeäkulttuurien välillä. Häpeän jakautuminen kahdeksi erilaiseksi häpeän muodoksi voi osittain selittää ristiriitaisia tuloksia aiemmissa tutkimuksissa. Niinpä häpeän eri muotoja olisi hyvä tutkia tarkemmin tulevaisuudessa. Tulokset myös korostavat sitä, kuinka syyllisyys- ja häpeäkokemuksia olisi hyödyllistä tutkia emootioiden komponenttien avulla, usein tutkimuksissa hyödynnettyjen erikielisten ja usein myös merkitykseltään hieman erilaisten emootiotermien sijasta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin yhdeksän päihderiippuvuudesta kristinuskon avulla toipuneen häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä. Tutkimuskysymys oli: Miten kristinusko on auttanut kristinuskon avulla päihderiippuvuudesta toipuneita häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyssä? Aiempaa tutkimusta juuri tästä aiheesta ja näkökulmasta ei ole tehty. Tutkimusta häpeästä, syyllisyydestä ja päihderiippuvuudesta on tehty. Kuitenkin tiedossa on, että päihderiippuvaisia raitistuu uskon avulla, joten oli perusteltua tutkia asiaa myös tästä kristinuskon näkökulmasta. Tutkimusten mukaan häpeän ja syyllisyyden tunteet ovat hyvin olennaisia päihderiippuvaisilla, ja voivat olla myös aiheuttamassa ja ylläpitämässä riippuvuuksia. Kristinuskossa on aiemmin keskitytty enemmän syyllisyyden kysymyksiin ja teologisessa kirjallisuudessa syyllisyys on häpeää enemmän esillä. Kuitenkin 2000-luvulla myös häpeän tematiikkaa on alettu nostamaan enemmän esiin teologian alalla, erityisesti Malisen ja Kettusen toimesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2013 teemahaastattelua käyttäen. Haastateltavia oli yhdeksän ja heitä oli neljältä eri paikkakunnalta. Haastateltavat saatiin ev.lut. kirkon diakonien kautta, sekä kaksi haastateltavaa oli vapaakirkon kautta saatuja. Haastattelut nauhoitettiin, sekä litteroitiin. Analyysin metodina käytettiin sisällönanalyysia. Tämän tutkimuksen alkuperäinen tarkoitus oli tutkia yleisesti häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyä haastateltavilla ja kristinuskon osuutta siihen, mutta aineistossa tuli esiin vahvasti haastateltavien kohtaamiset kirkon työntekijöiden kanssa, ja näiden kohtaamisten merkittävyys heidän syyllisyyden ja häpeän tunteiden käsittelyssä, joten tässä tutkimuksessa armolliset kohtaamiset nousivat keskiöön. Tämä näkyi tutkimustuloksissa. Haastateltavia auttoi häpeän ja syyllisyyden tunteiden käsittelyssä se hyväksyntä ja armo, joka oli välittynyt heille kirkon työntekijöiden kautta. Kristinusko liittyy tähän siten, että haastateltaville oli merkittävää, se että kohtaamiset tapahtuvat juuri kirkon työntekijöiden kanssa, eikä vaikka psykologin tai sosiaalityöntekijän. Kirkon työntekijä edustaa korkeampaa voimaa, ja näin ollen kohtaamisissa ei ollut kyse vain kahden ihmisen kohtaamisesta vaan mukana oli myös hengellinen ulottuvuus, Jumala, jota kirkontyöntekijät ikään kuin edustivat. Kristinuskossa on ajatus syntien anteeksiannosta, sekä ihmisestä Jumalan kuvana, arvokkaana teoista riippumatta. Nämä asiat välittyivät haastateltaville kohtaamisissa kirkon työntekijöiden kanssa.