Browsing by Subject "sädehoito"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Acuros XB -annoslaskentamalli on Varianin Eclipse-annossuunnitteluohjelmistoon kehitetty annoslaskenta-algoritmi, joka on tarkoitettu ulkoisen sädehoidon fotoniannoslaskentaan. Sen toiminta perustuu lineaaristen Boltzmannin siirtoyhtälöiden ratkaisemiseen. Acuros XB -algoritmi laskee annoksen kudoksessa, minkä johdosta se pystyy tuottamaan tarkan laskennan myös heterogeenisessa väliaineessa. Algoritmin laskentatarkkuus on verrattavissa Monte Carlo -menetelmän tarkkuuteen, mutta tarvittava laskenta-aika on lyhyempi. Tässä tutkimuksessa konfiguroitiin ja testattiin Acuros XB -algoritmi HUS Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston lineaarikiihdyttimille. Lisäksi tutkittiin kahden mittalaitteen, OCTAVIUS Detector 1000 SRS -ionisaatiokammiomatriisin ja SRS MapCHECK -puolijohdeilmaisimen, toimintaa pienillä säteilykentillä eli 2cm x 2cm ja tätä pienemmillä säteilykentillä. Acuros XB -algoritmi konfiguroitiin optimoimalla kolmea parametria: fokuspisteen kokoa, moniliuskarajoittimen dosimetrista aukkoa ja moniliuskarajoittimen läpäisykerrointa. Parametrien optimointi tehtiin vertailemalla mitattuja ja Acuros XB -algoritmilla laskettuja annosjakaumia ja säteilykentän keskiakseliannoksia. Konfigurointiprosessissa huomioitiin erilaiset kenttäkoot ja annossuunnittelutekniikat tutkimalla erikokoisia staattisia säteilykenttiä sekä IMRT (Intensity-Modulated Radiation Therapy)-, VMAT (Volumetric Modulated Arc Therapy)- ja SRS (Stereotactic Radiosurgery)-tekniikoilla toteutettuja kenttäjärjestelyjä. Mittalaitteita vertailtiin tutkimalla kolmen pienen staattisen kentän, kolmen dynaamisen kaarikentän ja kolmen VMAT-tekniikalla toteutetun kenttäjärjestelyn tuottamia annosjakaumia. Acuros XB -algoritmin konfiguroinnin tuloksena HUS Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston lineaarikiihdyttimille määritettiin fotonienergiakohtaiset arvot fokuspisteen koolle, moniliuskarajoittimen dosimetriselle aukolle ja moniliuskarajoittimen läpäisykertoimelle, ja algoritmi otettiin kliiniseen käyttöön. Mittalaitteiden vertailun tuloksena havaittiin, että SRS MapCHECK -puolijohdeilmaisin toimi pienillä säteilykentillä paremmin kuin OCTAVIUS Detector 1000 SRS -ionisaatiokammiomatriisi. Mittalaitteiden annosjakaumien analysointiohjelmat kuitenkin käsittelevät mittaustulokset eri tavoin, joten lisätutkimusta voidaan tarvita yksiselitteisen tuloksen saamiseksi.
-
(2016)Pään ja kaulan alueen syöpien palliatiivisesta hoidosta on vain vähän tutkimuksia, eikä suomalaisessa väestössä näitä ole ollenkaan. Tutkimuksessamme selvitimme Helsingin yliopistollisen keskussairaalan väestössä pään ja kaulan alueen syöpien palliatiivisen hoidon toimivuutta. Tutkimuksen aineisto koostui vuoden aikana kaikista syöpäklinikalla palliatiivisessa yksikössä käyneistä potilaista, joilla oli palliatiivinen hoitolinja. Aineisto kerättiin retrospektiivisesti potilastietoja tutkimalla. Potilaita oli 61 (50 miessukupuolista, keski-ikä 67 vuotta, jakauma 28-88 vuotta). Potilaista 34 (56 %) oli saanut palliatiivista sädehoitoa, 28:lla (46 %) oli PEG-letku ja 17:llä (28 %) trakeostomia. Viimeisellä käynnillään palliatiivisessa yksikössä 43 potilasta (70 %) käytti vahvoja, pitkävaikutteisia opioideja. 36 (59 %) potilasta lähetettiin erikoistuneeseen palliatiiviseen kotihoitoon hoidon palliatiivisessa vaiheessa. Neljällä potilaalla oli massiivinen verensyöksy ja yksi potilaista kuoli siihen. Yhdelle aineiston potilaista tehtiin hätätrakeostomia. 61 potilaasta 60 kuoli seuranta-aikana. Mediaanieloonjäämisaika palliatiivisesta hoitopäätöksestä oli kolme kuukautta (jakauma 0-16 kuukautta). Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaiden järjestelmällinen lähettäminen palliatiiviseen yksikköön Syöpäkeskukseen näyttäisi takaavan riittävän elämän loppuvaiheen hoidon yhdistettynä paikalliseen palliatiivisen hoidon hoitoketjuun.
-
(2016)Tutkimuksen tarkoitus: Tavoitteenani on koota eri syöpähoitomuotojen aiheuttamat myöhäisvaikutukset yhden tutkimuksen alle pyrkimyksenäni tarjota lukijalle mahdollisimman kompakti tietopaketti eri hoitomuotojen aiheuttamista haittavaikutuksista hampaistossa. Useat kirjallisuudesta löytyvät tutkimukset keskittyvät yksittäisiin haittavaikutuksiin eivätkä ne tarjoa yleiskäsitystä eri hoitomuotojen riskeistä aiheuttaa hammasanomalioita. Tutkielmani tarkoitus on antaa lukijalle yleiskuva siitä, mitä erilaisia hampaistossa ilmeneviä haittavaikutuksia lasten eri syöpähoitomuodot aiheuttavat ja mitkä ovat niiden taustalla vaikuttavat mekanismit. Materiaalit ja menetelmät: Aineisto pohjautuu PubMedin sisältämiin tieteellisiin julkaisuihin, joita löytyy esimerkiksi hakusanoilla "childhood cancer and dental abnormalities", "childhood cancer, treatment and tooth effects". Täydellinen lähdeluettelo löytyy tutkimussuunnitelman viimeiseltä sivulta. Päivi Höltän vuonna 2005 julkaistu väitöskirja Developmental aberrations of permanent teeth after high-dose anti-cancer therapy in childhood: a study on stem cell transplant recipients on toiminut myös tärkeänä tietolähteenä kirjallisuuskatsauksessani. Tutkielmani perustuu muiden tutkimusten avulla saatujen tutkimustulosten esittelemiseen eikä eettisen luvan hakeminen ole siten tutkimukseni kohdalla aiheellista. Tulokset: Lasten pahanlaatuisten kasvainten hoidossa käytettävien menetelmien on todettu lisäävän muun muassa hammaskarieksen sekä erilaisten hampaan kehityshäiriöiden, mikrodontian sekä hypodontian, insidenssiä syöpähoidoin hoidetuilla lapsilla. Vaikka tutkimustuloksissa on ristiriitoja, on selvää, että syöpähoidoilla on eritasoisia haittavaikutuksia hampaistoon riippuen potilaan iästä sairastumishetkellä sekä potilaan perheeseen kohdistetulla valistuksella syöpäsairauden hoidon aikana. Johtopäätökset: Sairastuneelle lapsipotilaalle sekä hänen huoltajilleen tai lähiomaisilleen tulisi kohdistaa riittävää valistusta syöpähoitojen vaikutuksista lapsen kehittyvään hampaistoon sekä kasvattaa tietoisuutta haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tehtävistä hammashoidon toimenpiteistä. Ehkäisevät hammashoidon toimenpiteet, kuten fluorilakkaukset sekä tihentyneet tarkastusvälit, ovat erityisen tärkeitä lapsen kehittyvän hampaiston kannalta, sillä niiden on todettu vähentävän hammaskarieksen insidenssiä lapsuusajan syöpää sairastaneilla potilailla. Enemmän tutkimuksia tulisi tehdä pahanlaatuisten kasvainten hoitojen vaikutuksesta lapsen kehittyvään hampaistoon, sillä monet haittavaikutusten taustalla vaikuttavat mekanismit ovat yhä selvittämättä.
-
(2020)Radioembolisaatio eli SIRT (Selective Internal Radiation Therapy) on yksi sisäisen sädehoidon hoitomuodoista, jota käytetään pääasiassa hepatosellulaarisen karsinooman ja maksametastaasien hoitoon. SIRT-hoidossa käytetään radioaktiivisia yttrium-90:tä sisältäviä mikrorakeita, jotka injektoidaan potilaan maksan verenkiertoon. Dosimetria on tärkeä osa SIRT-hoitoa. Tämän tutkimuksen päätavoite oli selvittää SIRT-hoitoihin liittyvää annosmääritystä ja kokeilla dosimetria-ketjun toteuttamista MIM:n SIRT-hoitoihin tarkoitetulla SurePlan™ LiverY90 – analysointiohjelmalla. Mittauksissa käytettiin kahta erilaista testikappaletta, joihin sijoitettiin SIRT-mikrorakeita. Näiden testikappaleiden mittauksilla oli tarkoitus tutkia SIRT-hoitoihin liittyviä ongelmia sekä selvittää aktiivisuuden ja ilmaisimen laskemien havaintojen välinen suhde. Tutkimuksessa käytettiin kahta erilaista analysointiohjelmaa, Siemensin Volumetric analysis ja MIM:n SurePlan™ LiverY90. Ensimmäisen testikappaleen mittauksissa huomattiin SIRT-hoitojen yhdeksi suurimmaksi ongelmaksi kuvausmenetelmiin liittyvän osittaistilavuusefektin vaikutus kuvien analysoimisessa. Toisen testikappaleen mittauksissa keskityttiin määrittämään aktiivisuuden ja ilmaisimen laskemien havaintojen välinen suhde (Bq/counts), joka todettiin olevan kertaluokkaa 10^2 – 10^3. Tutkimuksessa analysoitiin myös yhden potilaan anonymisoidut kuvat. MIM:n analysointiohjelmalla käytiin läpi koko dosimetria-ketju potilaan kuvia käyttäen. Analyysitulokset esimerkkipotilaasta ja testikappalemittauksista poikkesivat toisistaan, mikä havainnollistaa yttrium-90:n kvantitaatioon liittyviä haasteita. Potilaan kuvia analysoitaessa SIRThoidosta nousi esille kehityksen kohteita, muun muassa potilaan kuvausasennon pitäminen samana eri kuvauskerroilla ja paremman SIRT-hoitoa simuloivan radiolääkeen löytäminen. Annoslaskentaohjelmien kehittyminen ja tuominen osaksi kliinistä työtä auttavat kehittämään SIRT-hoitojen dosimetriaa ja mahdollistavat paremman potilaskohtaisen optimoinnin.
Now showing items 1-4 of 4