Browsing by Subject "tavarasuhde"

In my study I examine Kuinoma lending service users' experiences and views on renting and owning using qualitative research method. I have collected the data by interviewing fourteen users of the service. The interviews were personal interviews that followed the form of a theme interview. In analyzing the data I use in addition to themes the research literature dealing with renting, the functional and symbolic scope of goods, and consumer ethos. In the themes of my study I discuss the reasons, necessities, and obstacles for renting, the technical qualities and symbolic meanings of the goods, and the views of the users concerning the attitudes of different age groups towards renting and owning. The reasons for renting are occasional and temporary need, saving space and money, ecological reasons, and the opportunity to use and test goods without the troubles of ownership. Willingness to rent goods grows in proportion to how well the cost of renting and the quality and location of the goods match the needs of the user. Ecological reasons can also encourage renting. Renting has to be easy enough for it to become a realistic alternative for buying and owning, the effort and activeness needed may become an obstacle for renting. However, above all, a change in attitudes and habits is required for the spreading of renting culture. In my study, the technical qualities and symbolic meanings of the goods determine the reasons for owning. The technical qualities include the physical and functional qualities of the goods, the questions relating to hygiene, and the utilization rate of the goods. These factors define what is considered necessary to own. Even if the technical properties of an item make it suitable for renting, people don’t necessarily want to rent it out. A personal relationship may be formed towards one’s possessions, in which case the items are seen too meaningful to be placed for a rent. Items may, for example, remind the owner of certain events, places or people, or become otherwise meaningful. The effect of age on the attitudes towards renting and owning does not seem to be unambiguous. Owning is in most cases connected to the consumption behavior of the older age group and renting to the younger. Some of the interviewees consider young people also materialistic. In connection to the older age group, owning is associated to independency, safety, achievement and status as well as the experiences from the war and times of economic depression. The younger people’s positive attitude towards renting is explained with environmental consciousness. Other factors, such as attitudes and values, are also seen affecting the attitudes towards renting and owning.

Tavarakulutuksen monipuolistumisen rinnalla sen yhteiskunnallinen ja yksilöllinen merkitys on kasvanut. Tutkielmassa tarkastelen merkityksiä, joita ikääntyneet kuluttajat liittävät omistamiseen ja omistamiinsa tavaroihin. Tutkin myös, miten suhde tavaraan tulee esiin heidän omistamisen kokemuksissaan. Omistamisen merkityksiä ja niiden muuttumista sekä henkilökohtaisen tavarasuhteen kehittymistä analysoin sosio-kulttuurisesta näkökulmasta. Tavoitteeni on tutkia ikääntyneitä kuluttajia, jotka ovat kokeneet elämänsä aikana suomalaisen kulutusyhteiskunnan murroksen ja kehityksen. Tutkimuksessani käytän laadullista tutkimusotetta. Keräsin tutkimusaineiston kesän ja syksyn aikana vuonna 2020 kirjoituskutsuna, jonka lähetin kirjoitusseuroille eri puolille maata. Kutsussa pyysin yli 55-vuotiaita kirjoittajia kertomaan omistamiseen liittämistään merkityksistä ja niissä tapahtuneista muutoksista elämän aikana. Tutkimusaineistoni koostuu 18 kirjoitelmasta, jotka ovat 58–84-vuotiaiden kuluttajien tuottamia. Aineiston erittelyyn ja tulkintaan olen soveltanut lähiluvun menetelmää. Analysoinnin apuna käytin aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, joka tarkastelee kulutukseen liittyviä kulttuurisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia sekä yksilön tavarasuhteen syntymistä ja kehittymistä. Kuluttajakertomuksissa ikääntyneet kuvaavat omistamisen merkityksiä järkevyyden, nautinnollisuuden ja luopumisen kautta. Järkeväksi koettua omistamista kuvaillaan kahdella tavalla: talonpoikaisena säästäväisyytenä ja vaatimattomuutena sekä keskiluokkaisena suunnitelmallisuutena ja kohtuullisuutena. Kirjoittajien kertomuksissa omistamisen nautinnollisuus tulee ilmi kiertoilmausten kautta ja sitä pyritään myös selittelemään ja perustelemaan. Ikääntyneiden omistamissa tärkeissä tavaroissa korostuvat toiminnallisten ominaisuuksien sijaan niiden kantamat symboliset arvot, kuten muistot kirjoittajan henkilöhistoriaan liittyvistä ihmisistä ja tapahtumista. Iäkkäimmillä kirjoittajilla omistamiseen liitetyt merkitykset vaikuttavat heikkenevän ajan mittaan tuoden jopa tavaroista luopumisen ajankohtaiseksi vaihtoehdoksi.

Tiivistelmä/Referat – Abstract Tutkielman tavoitteena on kuvata 2010-luvun lopulla Suomessa trendikkääksi nousseen KonMari-järjestyssiivouksen merkitystä menetelmästä kiinnostuneiden näkökulmasta tarjoten ilmiölle yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti. Tutkielma vastaa kysymyksiin, miten kodin esineistön arvoa määritellään uudelleen ja miksi kodin järjestäminen nähdään mielekkäänä. Tutkimuksen kohteena on affektinen ja tunnepitoinen suhde esineisiin, sekä tavaran järjestäminen elämänhallinnallisena toimintana. Työn teoreettisena taustana on keskustelu tavaran merkityksen muodostumisesta sekä muuttumisesta. Haastateltavien KonMari-prosessin myötä muuttuneita kulutustottumuksia tarkastellaan eettisen kuluttamisen näkökulmasta. Tutkielman aineisto muodostuu 11 puolistrukturoidusta haastattelusta sekä tukittavien kotona tehdystä havainnoinnista. Kenttätyö toteutettiin vuonna 2018 Suomessa haastatellen pääosin suurissa suomalaisissa kaupungeissa asuvia ihmisiä. Työssä esitetään etnografinen kuvaus järjestelmäprosessista sekä siihen liittyvistä motiiveista ja tunteista. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua. Tutkielma osoittaa, kuinka tavaran karsiminen henkilökohtaisten mieltymysten mukaiseksi, värittää positiivisesti kokemusta paitsi ympäristöstä, mutta auttaa myös elämään arvojensa mukaista elämää. KonMari-projekti auttaa ja rohkaisee pohtimaan itselle tärkeitä arvoja sekä muuttamaan elämäntyyliään niiden mukaiseksi. KonMari-metodia tulkittiin omien henkilökohtaisen sekä laajemmin sosiaalisesti hyväksyttyjen ideaalien mukaisesti. Ekologisuuden ja eettisyyden ihanteet kuluttamisen suhteen motivoivat suomalaisia järjestelmäsiivouksen pariin. Tavarasuhde muodostuu niin henkilökohtaisista mieltymyksistä kuin sosiaalisista vaatimuksista. Tämän päivän suomalaisten KonMari-innostusta leimaa vastuuntunto omia valintoja kohtaan sekä halu vaikuttaa laajemmin hyvin henkilökohtaisessa tilassa eli omassa kodissaan. KonMari-järjestäminen näyttäytyy tämän päivän suomalaisen elämäntyylin ihanteiden mukaisena toimintana tähdätessään tehokkaaseen, ekologiseen ja eettiseen elämäntyyliin. Samanaikaisesti sen toteuttajat näkevät valintansa vastakulttuurisena, vastustaessaan kulutusyhteiskunnan normeja.

Tutkielma tarjoaa etnografisen analyysiin sosiaalisiin suhteisiin, joita kierrätys tuottaa ja tekee näkyväksi Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksessa. Tutkielman kontekstia leimaa viimevuosina pinnalle noussut kiertotalouden trendi. Näin ollen tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymyksiin, minkälaista työtä ja minkälaisia vaihtosuhteita käytettyjen tavaroiden muuntaminen kiertotalouden resursseiksi sisältää ja toisaalta, minkälaista kuvittelua kiertotalous herättää ja vieraannuttaako ajatus kiertotaloudesta ja materiaalien loputtomasta kierrosta ihmiset kierrätykseen tuoduista tavaroista ja niiden prosessoinnista. Esitetyt johtopäätökset perustuvat etnografiseen aineistoon, joka koostuu kahden kuukauden osallistuvasta havainnoinnista Kierrätyskeskuksella ja sen aikana tehdyistä kenttämuistiinpanoista, sekä yhteensä neljästätoista haastattelusta keskuksen työntekijöiden ja kierrätykseen tavaraa tuovien ihmisten kanssa. Tutkielma osoittaa kiertotalouden käsitteen suhteellisuuden ja tarjoaa kulttuurisen, vuorovaikutussuhteisiin keskittyvän näkökulman kiertotaloudeksi kutsuttuun talousmalliin. Etnografisen kuvailun kautta hahmottuu prosesseja, jotka osoittavat miten esineiden kierto kiertotaloudessa edustaa sosiokulttuurista voimaa, jonka taustalla vaikuttaa inhimillinen työ ja joukko ihmisiä, jotka merkityksellistävät omaa toimintaansa kukin omaan henkilökohtaiseen maailmansa nojaten ja kulttuurisesti omaksuttujen käsitystensä valossa. Lopulta kiertotalous näyttäytyy teknishallinnollisen talouden lisäksi relationaalisena, sotkuisena ja ihmisten henkilökohtaisista tavoitteista motivoituneena.

Tutkimuksen tavoitteena oli tulkita ja analysoida sitä, millä tavoin minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneet suomalaiset bloginkirjoittajat kuvailevat blogikirjoituksissaan kuluttamista. Tarkasteluun valittiin bloginkirjoittajien näkemyksiä kuluttamisesta yleisesti, sekä heidän henkilökohtaisesta kuluttamisestaan kirjoittamiaan kuvailuja. Tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, miten kiinnostus minimalistisesta elämäntavasta näkyy suhtautumisessa kuluttamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin julkisesti internetissä saatavilla olevista blogeista. Blogit valikoituivat aineistoksi, mikäli blogissa joko käsiteltiin minimalismia pääteemana, tai blogitekstin tunnisteeksi oli merkitty hakusana “minimalismi”. Blogeja tutkimuksessa oli mukana yhteensä 18, kun taas blogikirjoituksia aineistossa oli yhteensä 28. Aineiston koko oli lopulta 86 tekstisivua, ja se analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Kuluttaminen koettiin yleisesti kulttuuriimme vahvasti juurtuneena käytäntönä, jonka mahdollistamiseksi ollaan valmiita tekemään paljon töitä ja kuluttamaan runsaasti henkilökohtaisia resursseja, kuten aikaa ja rahaa. Kuttuuriimme juurtuneen kuluttamisen tavan kuvailtiin edustavan kertakäyttökulttuuria ja materialistisuutta. Kuluttaminen koettiin myös sitoumuksena kuluttaa resursseja tuotteen hankintahetkellä ja tulevaisuudessa. Kuluttaminen nykyisellä tasollaan ymmärrettiin kohtuuttomana ja maapallon resursseja uhkaavana. Halun ja tarpeen välille koettiin tarvittavan selkeämpää erontekoa, jotta ylikuluttaminen voisi loppua. Kuluttamisen kerrottiin liian usein olevan identiteettimme rakennuspalikka ja ajatus siitä, että olemme mitä omistamme, koettiin tarpeelliseksi hylätä. Bloginkirjoittajat kuvailivat omaa kuluttamistaan vahvasti kulttuurisidonnaiseksi. Kulutuskulttuurista poikkeamisen määriteltiin rikkovan sosiaalisia normeja, ja omia valintoja koettiin jouduttavan perustelemaan niin itselleen kuin myös muille. Oma kuluttaminen oli kokeilevaa ja rajoja rikkovaa, jopa äärimmäiseen minimiin vietyä ostolakkoilemalla. Minimalistisesta elämäntavasta kiinnostuneisuus näkyi kulutusvalintoja tehtäessä harkitsevuutena ja niukkuuteen pyrkimisenä, joskin ostamisella leikiteltiin ajatuksen tasolla enemmän. Arvoissa ja tavarasuhteessa koettiin tapahtuneen muutoksia, jonka myötä materian asema oli heikentynyt ja muut arvot olivat tulleet tärkeämmiksi. Kuluttamalla haettiin toisinaan hallinnan tunnetta, ja toisaalta taas uuden ostamisen pystyi välillä korvaamaan luovilla ratkaisuilla. Kuluttamisen kerrottiin olevan myös sidoksissa kulloiseenkin elämänvaiheeseen, eikä se tästä johtuen ole aina täysin omien halujen sanelemaa. Minimalismin myötä kuluttamiseen liittyvien määrävaatimuksien kerrottiin vaihtuneen laatuvaatimuksiin.

The purpose of my thesis was to portray the contemporary flea markets as a phenomenon. I examined flea markets by using three themes, relationship to products, cleanliness and the flea market tourism. The emipirical part of the thesis consisted of 11 interviews that covered all three themes and of observations made at flea markets. Interviewees were found through an ad posted at flea market Valtteri at the Vallila storehouses. Furthermore, I also found intervieewes when I had my own stall at flea market Valtteri on 15th November 2008. I wrote summaries of the interviews and analysed the information by themes. The relation to used goods and clothing is not unambiguous. At flea markets, products evoke personal memories. Sometimes the buyer does not even want to know the history of the item. Associating background information with the item can hinder the creation of personal connection with the item and thus complicate custody. Old or used products also create a sense of nostalgia. The most important thing is not necessarily the product itself or its history, but rather a personal nostalgic memory that is created. Cleaning used goods and clothes is a ritual-like procedure, through which custody of the product is taken. The aim of the cleaning ritual is to cut the bond between the product and its previous owners. According to my findings, especially the elderly may be suspicious about the cleanliness of flea markets. However, feelings of disgust, previously associated with flea markets, do no longer exist. It is very difficult to define and measure cleanliness despite civilization and public standardsystem. According to my findings, people gladly browse through flea markets in their spare time. A flea market tourist perceives the environment, the people and the flea market culture, which may differ from the conventional culture. At flea markets, the flea market tourist also meets his or her fellowmen. Although conversing and socialising at flea markets is often relaxed, the throng can aggravate tourists spending time at the flea market. In addition, spending time at flea markets meets the criterion of shopping, hence it can be difficult to leave without a “souvenir”.