Browsing by Subject "tavoitteet"

Desires are an integral part of everyday life. Many desires can be enacted without problems, but some desires are in conflict with other goals. Success in managing one’s problematic desires is influenced by many factors. This review aims to describe the role of trait self-control in managing daily desires and in achieving long-term goals. Traditionally, self-control research has assumed that trait self-control operates by resisting temptations. However, recent work has shown that avoiding temptations rather than resisting them and adaptive habits can act as moderators between trait self-control and goal attainment. An important question for future research is how trait self-control contributes to the formation and maintenance of adaptive habits. Future studies should compare different self-control strategies and measure people’s actual behavior in real-life situations. Experience sampling is a useful method for gathering empirical data on how people behave, think and feel in their natural environment.

Tämä pro gradu –tutkielma tarkastelee kuntien itselleen asettamia vaikuttavuustavoitteita lasten ja nuorten hyvinvointityössä. Kirjallisuuskatsauksessa selvitetään, mitä tulos- ja tavoiteohjaus, tuloksellisuus ja vaikuttavuus tarkoittavat kuntien lasten ja nuorten hyvinvointityössä. Julkishallinnon New Public Management-reformin pohjalta syntynyt kuntalaki painottaa organisaatioiden tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Tuloksellisuudella tarkoitetaan toimintojen taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Tällaiseen tulos- ja tavoiteohjaukseen siirtyminen on edellyttänyt arvioinnin kehittämistä. Keskeisiä käsitteitä tässä tutkimuksessa ovat: toiminta-ajatus, päämäärä, tavoite, vaikuttavuus, vaikuttavuustavoite, vaikutus ja arviointi. Teoreettista kirjallisuutta konkretisoidaan lasten ja nuorten hyvinvointityön arkipäivään liittyvin sovelluksin ja esimerkein. Tutkielman aineistona on 12 kuntien tuottamaa, vuoden 2008 alussa lakisääteiseksi tullutta lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa, joiden tehtävänä on toimia lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnissa. Aineiston kvalitatiivisen eli laadullisen analyysin menetelmänä käytetään teemoittelua. Tarkastelu paljastaa, että kunnat ovat asettaneet varsin vähän konkreettisia ja mitattavissa olevia vaikuttavuustavoitteita laatiessaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia. Kuntien asettamat tavoitteet voidaan jakaa seuraaviin teemoihin: määrälliset ja 'joko tai' –tavoitteet, ehdotusmuotoiset tavoitteet, 'kehitetään, edistetään, panostetaan, vahvistetaan' –tavoitteet, tavoitteet jatkuvana resurssitaisteluna sekä 'oikein vai väärin' –tyyppiset tavoitteet. Edellä esitetyt tavoitetyypit voidaan jakaa vielä karkeasti kahdenlaisiin kategorioihin: kunnallisen lasten ja nuorten palvelujärjestelmän kehittämiseen keskittyvät tavoitteet ja oikeaa ja väärää kuvaavat, moraalis-eettiset tavoitteet. Koko aineiston kattavana havaintona esitetään, että kunnat tuntuvat välttelevän täsmällisten, konkreettisten ja mitattavissa olevien tavoitteiden esittämistä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmissa ja ilmaisevan tavoitteiden sijaan mielellään palvelujärjestelmää kuvaavia ja kehittäviä päämääriä.

Tiivistelmä – Referat – Abstract Variable electricity production poses challenges for the electricity grid, where demand and production must be balanced at all times. Transition to variable electricity production requires new solutions for grid flexibility. Electricity consumption has traditionally been an inflexible component in the electricity system but technological development enables demand side flexibility. Demand response (DR) is demand side measure, where energy consumption is shifted due to an external incentive. DR has multiple benefits such as improving reliability with high integration of variable energy production and cutting emissions during peak production. Despite years of modelling and analysing DR, there is lack of experience with commercial end-users in real-life context. In recent years, transmission system operator Fingrid has conducted experiments with stakeholders to find new demand response resources outside the traditional industrial end-users. The market models and services have not yet matured and therefore actors experiment to find solutions to resolve demand response barriers. The difficulty of scaling up sustainable innovations is a well-known challenge in energy transition research. In strategic niche management theory experiments are seen as tools for sustainable transition. This qualitative case study examines how piloting demand response in grocery store promotes energy transition. I chose the case of Virtual Service Environment (VIRPA-B) experiment, where participants tested DR in two grocery stores. The data were gathered in eight interviews with stakeholders and experts and through literature review. With theoretical framework I analysed, how the experiment contributes to implementation of demand response through expectations, learning and the ways pilot was scaled up after the experiment. Thesis sheds light to stakeholders’ role in implementing new technology and business model in real-life context. The results indicate that DR does not disturb the functions of the grocery store. The technology is matured, but the instalment practises have not been standardized. The greatest barrier for upscaling seems to be the regulations of the electricity markets, as they do not encourage end-users to invest in DR. VIRPA-B experiment did not lead to a rapid upscaling. However, lessons scaled up through other projects that support the niche development. For actors experiments are a platform to develop expertise and influence the new business models. To overcome the barriers, more attention should be directed at the synergies between the technologies. In VIRPA-B pilot actors noted benefits with solar panels, energy efficiency and DR. Combining technologies can lead to significant electricity savings. Promoting DR as a part of intelligent building automation system could also help overcome DR barriers. The results of thesis indicate that experiments can produce capabilities that promote energy transition.

Tässä tutkimuksessa keskityttiin toiminnan eli tässä yhteistyön merkityksen ymmärtämiseen yrittäjän näkökulmasta sekä myös säännönmukaisuuksien etsimiseen harjoitetuista yhteistyömuodoista. Tavoitteena oli selvittää, millainen strateginen merkitys harjoitetulla yhteistyöllä on kullekin yrityskokonaisuudelle ja mitä kustannuksia sekä hyötyjä yhteistyöstä syntyy. Lisäksi haluttiin selvittää rehun tuotantoon ja lannan käyttöön liittyvien yhteistyömuotojen ja riskin yhteyttä yrittäjän näkökulmasta, sekä saada tietoa yrittäjien kehitysajatuksista yhteistyöhön liittyen. Tutkimuksen aineisto hankittiin teemahaastatteluilla Pohjois-Savon alueelta maalis˗syyskuussa 2015. Haastatteluita tehtiin yhteensä kahdeksan, niin että neljä haastattelua tehtiin kasvinviljelytilan yrittäjille ja neljä kotieläintilan yrittäjille. Kahdesta yhteistyösuhteesta haastateltiin sekä kasvinviljely- että kotieläintilan yrittäjää, joten aineisto käsittelee kuutta eri yhteistyösuhdetta. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin, jonka jälkeen aineistoa luokiteltiin sekä aineistolähtöiseen että ohjattuun sisällönanalyysiin perustuen. Aineistossa esiintyvä kasvinviljely- ja kotieläintilan välinen yhteistyö asettui aikaisempaan tutkimukseen pohjautuvien luokitusten perusteella löyhän verkostoitumisen ja tiiviimmän, strategisen yhteistyön välille. Yhteistyön hyödyiksi haastatellut yrittäjät nimesivät erityisesti kustannusten ja ajan säästön, mutta myös vaikeammin rahallisesti määriteltäviä hyötyjä nimettiin useita. Yhteistyö koettiin pääosin maatalousyrityksen kokonaisriskiä pienentäväksi tekijäksi. Suurin osa haastatelluista halusi syventää olemassa olevaa yhteistyösuhdetta. Osalla haastatelluista oli myös lähes valmis suunnitelma tai aikomus uuden yhteistyökuvion aloittamisesta.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten monialaiset maatilat ovat menestyneet, kun mittarina käytetään onnistumista monialayrittäjän asettamissa tavoitteissa. Tutkimuksen alatavoitteena oli kuvata eri tavalla menestyneiden monialaisten maatilojen yritystoiminnan taustalla vaikuttaneita arvoja ja muita tekijöitä. Tutkielman teoriaosassa tarkasteltiin maatilojen monialaisuutta, yrityksen menestymistä ja erityisesti menestymisen mittaamista yrittäjän asettamien tavoitteiden kautta. Tutkimusaineisto perustui MTT:n vuosina 2001, 2006 ja 2012 keräämiin postikyselyihin. Vuoden 2001 postikyselyaineisto kerättiin vuosina 2000–2002 toteutetun ”Maatilasta maaseudun pienyritykseksi”-hankkeen yhteydessä. Vuoden 2006 postikysely kerättiin vuosina 2006–2008 toteutettuun ”Muuttuva maaseutuyrittäjyys”-hankkeeseen. Vuosien 2001 ja 2006 aineistoja täydennettiin keräämällä vastaava aineisto vuonna 2012 osana ”Muuttuva ja menestyvä monialainen maatila 2000–2012”-hanketta. Kyselytutkimus kohdennettiin maaseutuyrittäjille, tässä tutkimuksessa hyödynnettiin monialaisia maatiloja koskevaa tietoa. Otoksen suuruus oli siten 176 tilaa, joista 29 oli vuoteen 2012 mennessä lopettanut. Otos kattaa ne tilat, jotka ovat vastanneet seuraavaksi tarkemmin esiteltäviin kyselytutkimuksiin jokaisena vuotena eli 2001, 2006 ja 2012. Toisin sanoen otos pysyy samana vuodesta toiseen. Tutkimusmenetelminä käytettiin kuvailevia monimuuttujamenetelmiä, faktori – ja ryhmittelyanalyysiä sekä summamuuttujia. Faktorianalyysin avulla tiivistettiin menestymisen eri näkökulmat kolmeen: yhteiskunnalliseen, liiketaloudelliseen ja perheyrittäjyydelliseen. Ryhmittelyanalyysissä hyödynnettiin muodostettuja faktoripisteitä sekä summamuuttujaa otoksen ryhmittelemiseksi eri tavoin menestyneisiin ryhmiin. Lopullinen ryhmien luku oli viisi ja ryhmien väliseen vertailuun hyödynnettiin Kruskal-Wallisin testiä ja Khiin neliö-testiä parametrittomille muuttujille. Tutkimustulosten mukaan osa monialaisista maatiloista menestyy sekä taloudellisten että ei-taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa, osa pelkästään taloudellisissa tavoitteissa, osa pelkästään ei-taloudellisissa tavoitteissa ja osa ei kummissakaan. Lisäksi tavoitteiden taustalla olevien arvojen havaittiin olevan yhteydessä menestymiseen. Sovellettaessa tutkimuksen tuloksia käytäntöön, voidaan todeta, että monialayrittäjän arvomaailma näyttäisi ohjaavan yritystoiminnan tavoitteiden asettamisessa ja sitä kautta vaikuttavan konkreettisesti myös menestymiseen.

Aims. This study focuses on graduated class teachers’ experiences on their teacher education’s last teaching practice. The final teaching practice is mandatory and a part of the advanced studies in the class teacher education. It is recommended to do right before graduating because then it will best prepare students for the working life. Previous studies have shown that teaching practices are usually respected among teacher students and they seem to stick in one’s mind as meaningful experiences. The purpose of this study is to find out graduated class teachers’ experiences on their final teaching practice’s aims and guidance and also how they were able to connect theory and practice. The purpose is to give a retrospective analyse on what kind of meanings the teachers give to their final teacher practice experiences. Methods. The research data was collected by interviewing seven class teachers who had graduated from University of Helsinki during years 2017-2019. They had done their final teaching practice under the same degree recruitments. The research data consisted of individual interviews and the analysis was based on content analysis. Results and conclusions. This study showed that teachers value their final teaching practice. One of the main reasons was because it is arranged in a normal comprehensive school instead of training school. The more practical aims were more likely to be fulfilled during the practice. Practical guidance was highly appreciated. Teachers felt that connecting practice and theory was done during the final practice, but it depended a lot more on themselves than the practice’s basis. Teaching is still found as a practice-based profession and the final teaching practice will prepare students for that. Connecting practice and theory and its importance is acknowledged among the teachers. However, the methods trying to achieve it during teaching practices vary.

Objectives. The purpose of this study is to identify the factors that enhance or hinder meeting of the objectives, which are in this case learning in a classroom environment. In addition, we observe methods on how achieving abovementioned goals can be supported. These observations will hopefully lead to discovering a functional system for supporting students' learning. The study's theoretical section focuses on the theory of learning and executive functions. Previous studies have shown, that there is a correlation between executive functions and learning methods (e.g Gathercole, Pickering, Knight & Stegmann, 2004). Hence in this study there is an emphasis on supporting learning from an executive functions point of view. Methods. This study is a qualitative case study, with elements of action research. Action research is used through intervention, where the objective was to alter the students' actions more beneficial for learning. Data was acquired through observing and participation in the first grade primary school class. Participants consisted of 23 students and one teacher. The target of observation was the actions of these participants in the class room. Data was gathered over a span of three weeks a total of 52 hours. The material was analysed by using qualitative content analysis. Results and conclusions. The study showed that executive functions is closely tied to learning, as an enhancing and hindering factor. Guidance of the student's attention, active participating, self-direction, spontaneity, co-operation and peer support resulted in learning enhancement. The students' lack of concentration, unnecessary noise from students, inconsiderate behaviour, the lack of shifting, restlessness and students becoming passive hindered learning in the classroom. In addition, it was found that the teacher's choices of teaching methods and upbringing were important factors in promoting students' goal-oriented activity. The study shows that student executive functions, and thus learning can be influenced by the environment in which the student works in. The study's model of intervention can be applied to the teachers' practical work, either as such or, depending on the student's needs.

Tavoitteet. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä oppimisen tavoitteita formaalin opetuksen ryhmä pyrkii saavuttamaan taidemuseovierailulla ja millä keinoilla. Lisäksi tarkastelen, millä tavoin nämä oppimisen tavoitteet rinnastuvat laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ovat osa perusopetuksen opetussuunnitelmassa määriteltyä laaja-alaista osaamista, mikä pohjaa OECD:n määrittelemiin 2000-luvun kompetensseihin. Taidemuseossa oppimista tarkastellaan suhteessa edellä mainittuun laaja-alaisen osaamisen tavoitteeseen, vaikka kokonaisuutena tutkimusartikkeleissa tarkastellaan taidemuseovierailijoina eri-ikäisiä oppijoita peruskoululaisista yliopisto-opiskelijoihin. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten taidemuseovierailuin voidaan mahdollisesti kehittää kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun osaamista. Ennakko-oletuksenani on ollut, että laaja-alainen oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Menetelmät. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen valitut kahdeksan artikkelia ovat kansainvälisiä, vertaisarvioituja sekä julkaistu 2020-luvusta eteenpäin. Artikkelit käsittelevät, mitä oppilas- tai opiskelijaryhmän toivotaan oppivan taidemuseossa ja millaisia tuloksia oppimisesta saatiin. Keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi esitellään aineistoissa vaihtelevasti, mutta teen niistä silti yhteenvetoja. Tulokset ja johtopäätökset. Aineiston mukaan kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden oppiminen taidemuseossa on mahdollista. Oppimiseen taidemuseossa pyritään keskusteluun pohjautuvilla menetelmillä, sekä multimodaalisuutta ja digitaalisuutta hyödyntävillä tavoilla. Kulttuurisen osaamisen kehittymistä taidemuseo tukee mahdollistamalla tilan eri näkökulmien havaitsemiselle ja asettumiselle toisen asemaan taiteen kautta. Vuorovaikutuksen ja ilmaisun tavoitteiden täyttymistä taidemuseossa tuetaan dialogisuuteen ja tuottamiseen pohjautuvien menetelmien avulla, kun oppijat pääsevät argumentoimaan näkemyksiään ja tuottamaan omia tulkintoja. Yllättävänä tuloksena katsauksen myötä selvisi, että taidemuseovierailua kulttuurisen osaamisen, vuorovaikutuksen ja ilmaisun kehittämiseen hyödynnetään erityisesti lääketieteen opiskelijoiden kohdalla, mutta peruskoulun oppilaiden näkökulmasta tuloksia on hatarasti. Tämä jättää tilaa jatkotutkimuskysymyksille peruskoulun oppilaiden näkökulmasta.

Tutkimus käsittelee mielenterveyskuntoutujille suunnatussa klubitalossa toimivia tavoitetoreiksi kutsuttuja ryhmätapaamisia. Tapaamisissa keskustellaan niihin osallistuvien mielenterveyskuntoutujien ja ryhmänohjaajien tavoitteista. Tutkimuksessa selvitetään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta tapaamisessa konstruoidaan. Klubitalon toimintaa ohjaavat toipumisorientaation arvot, jotka vertautuvat osittain motivaatioteorioihin kuuluvan itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin. Näitä peilataan Michel Foucault’n hallintateorialle rakentuviin Nikolas Rosen ajatuksiin itsehallinnasta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa toimii sosiaalinen konstruktionismi ja diskursiivinen psykologia sekä hallintateoria. Aineisto koostuu videoiduista tavoitetoriksi kutsutuista tapaamisista. Tunnin mittaisia tapaamisia on yhteensä kuusi. Tapaamiset ovat vapaaehtoisia. Niihin osallistuu vaihtelevasti 2–3 klubitalon henkilökuntaan kuuluvaa ohjaajaa sekä 4–8 jäsentä. Tapaamisilla sekä ohjaajat että jäsenet täyttävät tavoitteita koskevaa kysymyslomaketta ja keskustelevat tavoitteistaan. Tutkimuksessa kysytään, millaista tavoitteellisuuden ihannetta ja tavoitteiden asettamisen ja toteuttamisen prosessia klubitalon työntekijät konstruoivat puheessa ja puhetekojen kautta esitellessään omia tavoitteitaan ja kommentoidessaan mielenterveyskuntoutujien eli klubitalon jäsenten tavoitteita tavoitetoritapaamisissa. Analyysimetodina toimii keskustelunanalyysi ja näkökulmana analyysissa diskursiivinen psykologia. Analyysissa hyödynnetään ammatillista vuorovaikutusta ja ryhmänohjausta koskevaa kirjallisuutta. Aineiston perusteella todetaan, että klubitalon jäseniä kannustetaan muotoilemaan tavoitteita itse omien arvojen tai motivaation pohjalta. Ohjaajat korostavat tavoitteiden henkilökohtaisuutta ja asemoivat tavoitteet yksilön oman asiantuntijuuden ja vastuun alueelle. Ohjaajat korostavat vapaaehtoisuutta ja tavoitteiden henkilökohtaisuutta, mutta saattavat ohjata sekä välitavoitteiden että pitkän aikavälin tavoitteiden asettamisessa. Jäseniä ohjataan kohti konkreettisia toimia. Ohjaaminen on hienovaraista ja tapahtuu esimerkiksi kysymysten tai uudelleentulkintojen kautta. Ohjaajat luovat myös malleja jäsenille kertomalla omista tavoitteistaan. Tavoitteiden ei tarvitse koskea työllistymistä, eikä tavoitteissa edistymiselle aseteta odotuksia. Vaikka tavoitetori perustuu vapaaehtoisuuteen, jäseniltä odotetaan halua asettaa itselleen tavoitteita ja osallistumista tavoitteita koskevaan keskusteluun. Jäseniä autetaan sisäistämään tavoitteellisuuden tekniikoita erilaisin vuorovaikutuksellisin keinoin sekä tavoitelomakkeen kysymyksenasettelun kautta. Ohjaajat eivät pyri muokkaamaan jäsenten tavoitteiden tai unelmien kohdetta vaan tapoja, joilla he pyrkivät saavuttamaan niitä. Tavoitteellisuuden ihanne, joka tavoitetorilla rakentuu, vertautuu itseohjautuvuusteorian painottamiin inhimillisiin tarpeisiin, omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksiin. Itseohjautuvuusteoria voidaan nähdä uusliberaalin itsehallinnan työkaluna, joka tuottaa tavoitteellisia subjekteja.

Motivation and personal goals play an important role in the ways in which people direct their behavior. Personal goals are closely connected with well-being but they also relate to how people perform in different achievement domains. Many studies show that evaluating study-related goals as important, easy to attain and non stressful, predict better academic achievements than evaluating them as non attainable and stressful (Salmela-Aro & Nurmi, 1997b). The aim of this study was to describe motivational factors among theology students. They form an interesting group in terms of exploring connections between motivation, spiritual goals and academic achievements. The average duration of graduation at the Faculty of Theology is among the highest at the University of Helsinki. On the other hand, it may be assumed that many theology students have spiritual goals which affect their studies. A special focus was paid on the different evaluations of study-related personal projects and how they are related to academic achievement. A methodology of personal projects (Little, 1983) was used to study what kind of personal goals theology students are engaged in during their studies. In the first part of the questionnaire the subjects (N=133) were asked to describe important personal projects. They were given four numbered lines for their written responses. In the second part the subjects were asked to rate projects concerning their studies according to 13 dimensions using a 7-point Likert-scale. Three subgroups were formed on a K-Means Cluster Analysis on the basis of evaluations of the study-related projects. The groups were named committed, self-fulfillers and non-committed according to their evaluations of their study related projects. Academic achievements among the different groups varied substantially. After two years of studying the students who were in the committed group had completed on an average twenty study credits more than those who were in the non-committed group. Self-fulfillers placed in the middle of the three groups. Committed and self-fulfiller students also reported higher levels of intrinsic reasons for striving towards study-related goals. The results indicate that goals reported at the beginning of studies predicted academic achievement later on. The results also showed that different evaluations of goals have long lasting connections to progress in studying. Implications for student well-being and how these results can be utilized for student counseling are discussed.