Browsing by Subject "terapia"
Now showing items 1-9 of 9
-
(2016)Tutkimus käsittelee katolisen sisterssiläismunkin Thomas Keatingin kehittämää Jumalan terapiaa tunteiden näkökulmasta. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä Jumalan terapialla tarkoitetaan, miten siinä käsitellään ihmiselle vaikeita tunteita ja mikä rooli myönteisillä tunteilla on. Tutkimusaineistona käytettiin Thomas Keatingin kahta kirjaa. Toinen kirja: Sisäinen eheytyminen. Ihmisen hengellinen matka, sisältää Jumalan terapian keskeisen käsitteistön. Kirja on kirjoitettu vuonna 1992 ja käännetty suomeksi vuonna 1999. Toinen aineistokirja on 20. painos vuonna 1986 julkaistusta kirjasta Open mind, open heart. Se on käytännöllinen opaskirja keskeistävään rukoukseen, joka on yksi kontemplatiivisen rukouksen muoto. Käytin aineiston analysointiin aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysimenetelmää, jonka avulla ryhmittelin aineistoa luomalla ala- ja yläkategoriota, joista tutkimuskysymyksieni kannalta päättelin loogiset neljä pääkategoriaa. Niistä muodostin tuloslukujen keskeiset otsikot. Tutkimustulosten mukaan Jumalan terapia muodostuu paranemisprosessista, jonka lähtökohta on Jumalan terapiaa tarvitsevan ihmisen sisäinen sairaus. Se määritellään Jumalan terapiassa haavoittuneisuudeksi, jolla on kaksi tasoa. Haavoittuneisuuden oireet vaikuttavat tarpeiden, tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen tasoilla. Toiseksi Jumalan terapiaan liittyy Jumalan toiminta terapeuttina, parantamismenetelmä ja käsitys paranemisen tavasta. Kolmanneksi paranemisprosessiin liittyy ihmisen vastuu ja terapiaan sitoutuminen. Neljänneksi paranemisen alkumerkit ja sisäinen tervehtyminen kertovat terapian onnistumisesta. Peilasin näitä paranemisprosessin keskeisiä aiheita erityisesti tunteiden näkökulmasta Jumalan terapian taustalla oleviin kirjoihin kuten Tietämättömyyden pilveen. Lisäksi pohdin tutkimustuloksia sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen näkökulmista. Johtopäätöksinä todetaan, että tunteet muodostavat paranemisprosessin keskeisimmän ja dynaamisimman osa-alueen. Tuskallisia tunteita käsitellään Jumalan terapiassa keskeistävässä rukouksessa pehmeillä tavoilla sietäen, irti päästäen ja hyväksyen. Myönteisillä tunteilla on moninainen rooli. Jumalan terapiassa erotellaan tarkasti, mitkä myönteiset tunteet palvelevat todellista hyvää ja mitkä ovat ihmisen suojautumismeknismeihin perustuvan valeminän toiminnan aiheuttamia. Myönteisiin tunteisiin suhtautumisessa etsitään vapautta olla pyrkimättä hyvien tunteiden kokemiseen. Jumalan antamat hengellisestä lähteestä peräisin olevat tunteet ovat voimakkaita hyvän olon kokemuksia ja ne ovat on Jumalan terapian erityispiirre. Niiden tunteiden saamiseen ihminen ei voi vaikuttaa. Arkielämään Jumalan terapia tarjoaa konkreettisia tunnetyökaluja kuten selkeän toimintastrategian omien ”valeminän onnenohjelmointien” purkamiseen. Jumalan terapian ajattelutapaa, tunteiden käsittelytapoja ja keskeistävän rukouksen menetelmää voi soveltaa sielunhoitoon ja hengelliseen ohjaukseen tutustumalla tutkimuksen kirjoihin.
-
(2020)Purpose. In today’s society we have a lot of pressure on us and have fast-paced lifestyles. In this hectic goal-oriented life, handicrafts, representing slow living, have gained popularity and attained media attention. However, handicrafts are not acknowledged in scientific fields as well as music and visual arts. The purpose of this thesis is to investigate the relationship between handicrafts and well-being, as well as how handicrafts have been implemented in rehabilitation or therapy of clinical groups comprising different mental health disorders and progressive memory disorders. Methods. The data for this thesis were collected from Google Scholar, Scopus and PubMed. The following keywords were used: knitting, handicrafts, handcrafts, well-being, wellbeing, psycholog*, therapy, stress and anxiety. The Finnish keywords käsityö, psyykkinen hyvinvointi and terapia were also used. Results and conclusions. Since most of the studies in the field are descriptive, we cannot talk about causality but only correlation. Nevertheless, it has been concluded that the handcrafters report handicrafts having many positive effects on their well-being. In addition to the direct mental health benefits, handicrafts seem to have indirect effects on well-being through different kind of cognitive and social phenomena. When it comes to different clinical samples, positive correlation between handicrafts and well-being has also been detected. These results support the hypothesis that handicrafts may have therapeutic effects. Based on the studies conducted so far, it seems justified to use handicrafts in therapy or as a part of therapy or self-care. However, more experimental studies are needed to be able to tell how we can use handicrafts more effectively and for whom it is most suitable.
-
(2019)The aim of this study was to examine what kind of therapeutic effects the crafts have and how the crafts are used in therapy and as a therapeutic tool. Another aim of this study was to investigate and analyse what kind of therapeutic outcomes doing crafts may lead to. The research questions utilized in this study were: 1. How are crafts used as therapy and therapeutic activity? 2. What kind of therapeutic effects does the literature have on crafts? Previous studies have shown that crafts have a positive impact on overall well-being. Doing crafts has been stated to reduce stress and improve life management. Studies have found crafts to ease feelings of pain or grief, and therefore not letting the negative emotions dominate life of an individual. According to the studies, doing crafts allow an individual to pass all the negative emotions for a moment to be processed later during more suitable timing. Based on research on the subject, crafts have been identified as one of the tools to increase well-being and quality of life. Crafts can be used as a therapy or as a part of therapy. In this study, literature is used to describe how crafts are used in therapy and as form of a therapy and what therapeutic effects crafts have. The research was carried out as a descriptive literature review. The research material was collected in spring 2019 from the Helka library and Ethes database. Earlier studies and published articles on the subject were utilized as references. The material was reviewed, and answers were provided to the research questions. According to the literature review, crafts were used both as a therapy and as a therapeutic tool. By making crafts, the makers felt that things in life could be influenced and that crafts get to the makers a way to escape to their own world, with their own thoughts and feelings. Crafts also helped them to become aware of themselves. Crafts seemed to have an influence on the mind, emotions and cognitive skills comprehensively. A positive impact on life management and quality of life was also detected on this study.
-
(2017)Tavoitteet. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että selektiivinen mutismi on hoitamattomana usein paheneva ja pitkäaikainen häiriö. Tutkimukset osoittavat myös, että selektiivistä mutismia kannattaa hoitaa ja että erityisesti riittävän varhain aloitettu hoito on tutkitusti tehokasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa selektiivisen mutismin yleisesti käytettyjä ja tieteellisesti tutkittuja kuntoutuskäytänteitä ja pohtia eri lähestymistapojen ja menetelmien mahdollista soveltuvuutta lasten puheterapeuttiseen kuntoutukseen. Koska selektiivisen mutismin etiologia ja kuntoutuskäytänteet ovat pääosin vakiintumattomia, tarvittaisiin lisää etenkin vertailevaa tutkimusta eri menetelmien tehokkuudesta. Tutkimuksessa selvitetään yleisimpiä selektiivisen mutismin hoitokäytänteitä ja luodaan kokonaiskuvaa vallalla olevista taustateorioista sekä pyritään selvittämään käytänteitä, joita puheterapeuttikin voisi työssään mahdollisesti hyödyntää. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa aineisto koostui tieteellisistä artikkeleista, jotka haettiin hakulausekkeen avulla kahdesta alan eri elektronisesta tietokannasta. Tulokset ja johtopäätökset. Lapset, joilla on selektiivinen mutismi, hyötyivät kuntoutuksesta. Näyttöä löytyi siitä, että käyttäytymisterapeuttiset menetelmät olivat tehokkaita ja lisäsivät lasten puhetta tilanteissa, joissa he eivät aiemmin olleet puhuneet. Erityisesti nuoremmat, alle kouluikäiset lapset hyötyivät interventiosta. Puhumisen lisäksi tärkeäksi kuntoutukselliseksi tavoitteeksi nousi ahdistuksen vähentäminen. Moniammatillinen yhteistyö ja lähiympäristön ohjaaminen ovat tärkeä osa lapsen selektiivisen mutismin kuntoutusta, missä myös puheterapeutin rooli voi olla keskeinen.
-
(2020)Tutkimuksessa tarkastellaan Vivamon Rikotusta eheä terapeuttisen sielunhoidon koulutuksessa ilmenevää ihmiskäsitystä vuosina 2010-2012. Tutkimusmateriaali sisältää koulutuksen opetussuunnitelman luentomateriaaleineen samoilta vuosilta. Lisäksi tutkimuksen lähdemateriaaliin sisältyy RE -sielunhoitoterapiamallin kehittäjän Seppo Jokisen kirja, Rikotusta eheä, vuodelta 2011 jossa hän esittelee sielunhoitoterapiamallinsa. Jokisen formaatti on Vivamon opetuksen perustana, jonka ympärille on kehitetty lisäkoulutusta. Tutkimuksessa selvitetään koulutuksen oppimateriaalissa ilmenevää ihmiskäsitystä ja sitä minkälaiseen teologiseen ja psykologiseen oppipohjaan koulutusmateriaali perustuu. Keskiössä on teologisen ja psykologisen ihmiskuvan suhde. Tarkastelen lähdemateriaalia sekä systemaattisen teologian dogmatiikan että käytännöllisen teologian sielunhoidon perinteiden valossa. Lähdemateriaalini monimuotoisuuden vuoksi olen käyttänyt systemaattisen analyysin ja sisällönanalyysin yhdistelmää. Tutkimukseni rakenne etenee koulutusteemojen mukaisesti. Ihmiskäsityksen sekä teologisen ja psykologisen ajattelun selvittämiseksi tarkastellaan kutakin koulutusteemaa erikseen. Koska aihealueesta ei ole aikaisempaa akateemista tutkimusta, pyrkimykseni on ollut selvittää tutkimuskysymysteni ja tutkimusnäkökulmani lisäksi myös laajemmin sitä, mistä RE -sielunhoitoterapiassa on kysymys. Tutkimuksen tuloksena on, että lähdemateriaalissa esiintyy monia psykologisia ihmiskuvia. Koulutusmateriaalista ilmeni useita psykologian ja psykoterapian teorioita ja metodeja. Teologinen ja kristillinen ihmiskuva vaihteli Jokisen luomisteologisesti painottuneesta ihmiskuvasta lunastusteologiseen ja kristologiseen ihmiskuvaan lunastusteologinen ihmiskuvan ollen keskiössä. Jokisen terapeuttissielunhoidollinen päämäärä on ihmisen palauttaminen luomiskertomuksen tilaan, jossa ihminen on Jumalan kuva. Täydellisimmin ihminen on Jumalan kuva miehen ja naisen rakkaudellisessa ja kommunikatiivisessa yhteydessä. Jumala on rakkaus, siksi imago Dei tulee miehen ja naisen rakkaudellisessa parisuhteessa parhaiten esiin. Koska mies ja nainen on luotu erilaisiksi ja toisiaan täydentäviksi, pelkkä mies tai nainen ei voi olla kokonainen Jumalan kuva, kuten eivät samaa sukupuolta olevat pariskunnat. Eksplisiittisesti ilmaistaan koulutuksen psykologisen ihmiskuvan olevan teologiselle ihmiskuvalle alisteinen. Implisiittisesti materiaalista nousi useita psykologisia ihmiskuvia, joiden voi ajatella olevan poleemisia Raamatun ihmiskuvien kanssa.
-
(2017)Several recent studies have suggested that the commonalities between mental disorders outweigh their differences. A transdiagnostic approach has been proposed, which refers to a point of view that exceeds current psychiatric classifications, focusing instead on the shared properties of mental disorders. In this literature review, a brief overlook of the literature on transdiagnostic therapy in the treatment of anxiety disorders is presented, focusing especially on one transdiagnostic therapy, the Unified Protocol (UP) by David Barlow et al. (2011). The UP is an emotion-based, transdiagnostic cognitive-behavioral therapy and it is one of the most studied transdiagnostic therapies to date. So far, several studies preliminarily support the use of the UP in the treatment of anxiety disorders. However, little research has been done on this topic and the existing studies are modest in quality, and therefore strong conclusions should not be drawn yet. Further research that is methodologically more sound, with bigger sample sizes and longer follow-ups needs to be done. In the future, it is especially important to compare the UP with a diagnosis-specific therapy, so that its efficacy can be evaluated more competently. If the UP turns out to be as efficacious as the diagnosis-specific interventions already in use, but in addition offers significant practical advantages, the wide use of UP should be seriously considered. In the future, it might be beneficial to move toward integrating both transdiagnostic and diagnosis-specific therapy methods in clinical practice, while taking into account the individuality of patients’ pathology.
-
(2019)There is only few research available on the treatment of supportive care and supportive measures. Previous research has shown that therapy is the only effective treatment. The purpose of my study was to find out what forms of support can be used with a child with op-positional defiant disorder and their effects on their behavior at home, at school, or in early childhood education. A child with ODD disorder is extremely challenging, especially for school children and kindergarten, for adults and other children. The aim of the study was to find in the earlier literature ways of working with these children in a school or kindergarten environment. The research has been carried out as a systematic literature review and has selected four different peer-reviewed scientific articles on the basis of which the research results have been reported. Qualitative content analysis has been used to analyze the content of Artikels. According to the study, there is still very little research information available on the treat-ment of obesity and supportive measures. Particularly at school and in kindergarten, the support measures used are almost non-existent.
Now showing items 1-9 of 9