Browsing by Subject "terveydenhuoltoala"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2012)Integration of immigrants into the receiving societies has already long ago been acknowledged as fundamental for both the well-being of the immigrants and the welfare of the receiving states. While much of researchers’ attention is dedicated to immigrants’ acculturation, labour market integration of immigrants is less focused on, especially when it concerns immigrant professionals. Although successful labour market integration depends partially on immigrants themselves, it is nevertheless, a bilateral process and members of the receiving societies may either facilitate it or interfere with it. This study, anchored in the context of the European Union and its eastward expansion in 2004, approaches the problem of immigrants’ labour market integration by investigating the attitudes of the Finnish national majority towards employment of dentists trained in other EU member states (the EU15 vs. the A8 group). The study is based on data from 99 dentistry students; the data was collected during a field experiment conducted throughout 2011. The theoretical framework of this study is based on the SIT paradigm, but it also accommodates findings on the labour market outcomes of the A8 immigrants in the EU15 member states, and the ethnic hierarchies in Finland. There are two foci of interest: (1) whether national in-group identification of participants has an effect on their willingness to employ an applicant (the national in-group or out-group member), and (2) whether a specific EU nationality of an applicant (the EU15 vs. the A8 nationality) affects participants’ recruitment choices. The assumptions of SIT are partly supported by the results. It was found that the participants in general did not favour their national in-group applicant over the foreign applicants. This effect, however, depended on the specific EU nationality of an applicant and whereas the national in-group applicant was not favoured over the EU15 applicant, he was favoured over the A8 group applicant. Contrary to the expectations, national in-group identification did not have an effect on the participants’ willingness to employ either a national in-group or out-group applicant. Specific EU nationality, as expected, was an important factor affecting the participants’ recruitment decision: When juxtaposed with each other, the EU15 applicant was favoured over the A8 group applicant. The findings of this study, identifying nationality of EU immigrant professionals to be an important factor in recruitment and, therefore, in the process of immigrants’ labour market integration in another EU member state, have revealed a vivid problem of the contemporary EU which nevertheless, has so far not been addressed. In this thesis it is argued that A8 citizens are not regarded by EU15 citizens as in-group members on any supra-national level, including the supra-national level of the EU and, therefore, they are discriminated against as out-group members.
-
(2022)Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin, mutta sen vaikutukset ovat vielä osin tuntemattomia ja aihe tutkimuskohteena uusi. Alan nykytilan sekä tulevaisuuden kannalta on tärkeää selvittää, millainen vaikutus koronapandemialla on terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin, sillä useat hoitajat harkitsevat alanvaihtoa ja samaan aikaan hoitajista on pulaa sekä tulevaisuudessa kasvava tarve. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista terveydenhuoltoalan työstä käytävä verkkokeskustelu oli koronapandemian aikana. Tutkimuksessa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia terveydenhuoltoalan työhön sekä hoitajiin ja opiskelijoihin. Aihetta lähestyttiin siitä näkökulmasta mitä koronapandemiaan ja terveydenhuoltoalan työhön liittyviä asioita hoitajat ja alan opiskelijat itse nostivat esiin verkkokeskusteluissa. Tutkimuksen kohteena olivat verkkokeskustelut terveydenhuoltoalan työntekijöille ja opiskelijoille suunnatulla keskustelufoorumilla. Aineisto on kerätty koronapandemian aikana maaliskuun 2020 ja joulukuun 2020 väliseltä ajalta. Aineistoon sisältyi neljäkymmentä keskustelua ja keskusteluihin osallistui yhteensä 111 hoitajaa ja alan opiskelijaa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja aineisto on analysoitu käyttäen induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Tulosten mukaan koronapandemian vaikutukset terveydenhuoltoalan työhön, hoitajiin ja opiskelijoihin ovat olleet laajoja sekä pääosin negatiivisia. Keskusteluiden aiheet ja koronapandemian vaikutukset koskivat työoloja, työhyvinvointia ja alan yhteiskunnallisia asioita. Työ on koronapandemian myötä muuttunut entistä raskaammaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti ja työoloissa sekä työhyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia huonompaan. Työssäjaksaminen on heikentynyt ja useat hoitajat sekä alan opiskelijat ovat harkinneet alanvaihtoa. Tulokset vahvistavat monelta osin muiden tutkimusten tuloksia koronapandemian negatiivisista vaikutuksista terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin. Toimia tilanteen parantamiseksi tarvitaan, mutta kaikkien toimenpiteiden ei tarvitse olla isoja ja kalliita vaan positiivista muutosta voidaan saada aikaan myös pienillä teoilla työn arjessa.
-
(2022)Koronapandemia on vaikuttanut merkittävästi terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin, mutta sen vaikutukset ovat vielä osin tuntemattomia ja aihe tutkimuskohteena uusi. Alan nykytilan sekä tulevaisuuden kannalta on tärkeää selvittää, millainen vaikutus koronapandemialla on terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin, sillä useat hoitajat harkitsevat alanvaihtoa ja samaan aikaan hoitajista on pulaa sekä tulevaisuudessa kasvava tarve. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista terveydenhuoltoalan työstä käytävä verkkokeskustelu oli koronapandemian aikana. Tutkimuksessa selvitettiin koronapandemian vaikutuksia terveydenhuoltoalan työhön sekä hoitajiin ja opiskelijoihin. Aihetta lähestyttiin siitä näkökulmasta mitä koronapandemiaan ja terveydenhuoltoalan työhön liittyviä asioita hoitajat ja alan opiskelijat itse nostivat esiin verkkokeskusteluissa. Tutkimuksen kohteena olivat verkkokeskustelut terveydenhuoltoalan työntekijöille ja opiskelijoille suunnatulla keskustelufoorumilla. Aineisto on kerätty koronapandemian aikana maaliskuun 2020 ja joulukuun 2020 väliseltä ajalta. Aineistoon sisältyi neljäkymmentä keskustelua ja keskusteluihin osallistui yhteensä 111 hoitajaa ja alan opiskelijaa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja aineisto on analysoitu käyttäen induktiivista sisällönanalyysimenetelmää. Tulosten mukaan koronapandemian vaikutukset terveydenhuoltoalan työhön, hoitajiin ja opiskelijoihin ovat olleet laajoja sekä pääosin negatiivisia. Keskusteluiden aiheet ja koronapandemian vaikutukset koskivat työoloja, työhyvinvointia ja alan yhteiskunnallisia asioita. Työ on koronapandemian myötä muuttunut entistä raskaammaksi sekä fyysisesti että psyykkisesti ja työoloissa sekä työhyvinvoinnissa on tapahtunut muutoksia huonompaan. Työssäjaksaminen on heikentynyt ja useat hoitajat sekä alan opiskelijat ovat harkinneet alanvaihtoa. Tulokset vahvistavat monelta osin muiden tutkimusten tuloksia koronapandemian negatiivisista vaikutuksista terveydenhuoltoalan työhön ja työntekijöihin. Toimia tilanteen parantamiseksi tarvitaan, mutta kaikkien toimenpiteiden ei tarvitse olla isoja ja kalliita vaan positiivista muutosta voidaan saada aikaan myös pienillä teoilla työn arjessa.
Now showing items 1-4 of 4