Browsing by Subject "texel"
Now showing items 1-2 of 2
-
Suomenlampaiden ja texel-rotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut (2009)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli laskea perinnöllisiä tunnuslukuja suomenlampaan ja texelrotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksille. Ominaisuudet olivat syntymävuonuekoko, 2vkvuonuekoko, karitsointi-ikä ensimmäistä kertaa karitsoidessa sekä karitsointivälien pituudet. Lisäksi tutkittiin lampaiden sukusiitosasteen muutosta. Vuonuekoko ja 2vk-vuonuekoko olivat suomenlampailla keskimäärin 2,34 (±0,93) karitsaa ja 2,05 (±0,92) karitsaa sekä texel-rotuisilla 1,53 (±0,58) karitsaa ja 1,44 (±0,60) karitsaa. Keskimääräinen karitsointi-ikä oli suomenlammasensikoilla 670 (±438) päivää ja texel-ensikoilla 503 (±229) päivää. Keskimääräinen karitsointiväli oli suomenlampailla 392 (±172) päivää ja texel-uuhilla 371 (±91) päivää. Suomenlampailla sukusiitosaste oli keskimäärin 3,29 ja texel-lampailla 2,23. Syntymävuonuekoon periytymisasteen arvioksi saatiin suomenlampailla 0,08 ja texel-rotuisilla lampailla 0,11. 2vk-vuonuekoon periytymisasteen arviot olivat vastaavasti 0,05 ja 0,07. Uuhen ikä ensimmäistä kertaa karitsoidessa oli myös keskinkertaisesti periytyvä ominaisuus, sen periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,27–0,53. Karitsointivälin periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,00-0,21. Suomalaisten lampaiden sukusiitosasteet osoittautuivat alhaisiksi. Suomenlampailla keskimääräinen sukusiitosaste oli 1,13 ja texel-rotuisilla 0,93. Sukusiitettyjen eläinten keskimääräiset sukusiitosasteet eivät ole muuttuneet suuresti viimeisen 15 vuoden ajanjaksolla. Kaikkien eläinten sukusiitosasteiden lievä kohoaminen johtuu todennäköisesti kasvaneista eläinmääristä sukulaisuusaineistossa. Sukusiitettyjen eläinten (F>0) keskimääräiset sukusiitosasteet olivat välillä 2,66-3,01. Tämän tutkimuksen pohjalta voitiin todeta, että suomalaisesta aineistosta saadut tulokset vastasivat kohtalaisen hyvin aiemmin kirjallisuudessa esitettyjä tuloksia. Hedelmällisyysominaisuuksien periytymisasteet ovat alhaisia, samoin niiden väliset korrelaatiot. Tuloksia voidaan kuitenkin hyödyntää jalostuksessa. Suomalaisten suomenlampaiden ja texel-lampaiden sukusiitosasteet olivat kohtuullisen alhaisia.
-
(2009)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia suomenlampaiden sekä texel-rotuisten karitsoiden kasvuominaisuuksia, eläviltä eläimiltä arvioituja teuraslaatua kuvaavia ominaisuuksia sekä teuras-ominaisuuksia ja selvittää näiden ominaisuuksien perinnöllisiä tunnuslukuja sekä erityisesti ominaisuusryhmien välisiä perinnöllisiä yhteyksiä. Tutkimuksessa käytetyt aineistot saatiin ProAgrian yhtymän luvalla ProAgria Maatalouden Laskentakeskuksen ylläpitämästä lampaiden tuotosseurantarekisteristä. Havainnot punnituksista sekä teurasominaisuuksista poimittiin eläimille, jotka olivat syntyneet vuosina 1995–2009. Aineiston esikäsittelyyn, rajauksiin, alustaviin analyyseihin sekä kiinteiden tekijöiden vaikutusten testaamiseen käytettiin WSYS- ja WSYS-L-ohjelmistoja ja LS-analyysimenetelmää. Varianssikomponenttien laskemiseen käytettiin REML-menetelmää ja VCE6-ohjelmistoa. Suomenlampaiden kasvu- ja teurasominaisuuksien periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,16–0,38. Korkeimmat periytymisasteiden arviot saatiin elopainoille (0,32–0,38) sekä teuraspainolle (0,32). Alhaisimmat arviot olivat elävä europ -arvostelun, ultraäänimitatun rasvakudoksen paksuuden ja ruhon EUROP-luokituksen periytymisasteilla. Texel-rotuisten karitsojen periytymisasteiden arviot vaihtelivat välillä 0,10–0,29. Korkeimmat periytymisasteet olivat teurasprosentilla (0,27) ja neljän kuukauden ja teurastuksen välisellä päiväkasvulla (0,29). Kaikkien periytymisasteiden keskivirheet olivat alhaisia. Suomenlampaiden kasvu- ja teurasominaisuuksien geneettiset korrelaatiot olivat lähes kaikki positiivisia. Korrelaatiot vaihtelivat melko alhaisesta korkeaan. Korkeimpia geneettisiä korrelaatioita olivat teuraspainon korrelaatiot ruhonpainon (0,88) ja neljän kuukauden painon (0,76) kanssa sekä neljän kuukauden painon korrelaatio kuuden viikon painon (0,65) kanssa. Texel-rotuisten karitsojen geneettisten korrelaatioiden arviot olivat suomenlampaiden vastaavia arvioita useammin negatiivisia. Negatiiviset korrelaatiot olivat kuitenkin melko alhaisia, ja monilla niistä oli korkea keskivirhe. Positiiviset geneettiset korrelaatiot vaihtelivat alhaisesta korkeaan. Korkeimpia geneettisiä korrelaatioita olivat teuraspainon korrelaatiot ruhonpainon (0,78) ja neljän kuukauden painon (0,78) kanssa ja neljän kuukauden painon sekä kuuden viikon painon välinen korrelaatio (0,76). Geneettisistä korrelaatioista voidaan todeta, että kasvu- ja teurasominaisuuksien taustalla on samoja geneettisiä vaikutuksia. Valitsemalla eläimiä, joilla on parempi kasvukyky, saadaan jalostuseläimiä, jotka periyttävät myös korkeampia teuras- ja ruhonpainoja. Teurasluokituk-siin elopainoilla ei näytä olevan selviä geneettisiä yhteyksiä. Tällä hetkellä ultraäänimittauksia tehdään vain pienelle osalle karitsoja, ja myös tiedot teuraspainoista sekä -luokituksista jäävät saamatta suurelta osalta teurastetuista eläimistä. Elopainojen positiiviset geneettiset yhteydet teuras- ja ruhonpainon kanssa kuten myös ultraäänimittausten geneettiset yhteydet teurasluokitusten kanssa ovat siksi hyödyllisiä jalostusvalinnoissa. Olisi kuitenkin tärkeää saada yhä useammilta eläimiltä teurastiedot talteen.
Now showing items 1-2 of 2