Browsing by Subject "tiedotusvälineet"

Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka Krimin liittäminen Venäjän Federaatioon esitettiin vuoden 2014 keväällä venäläisissä lehdissä ”Izvestija” ja ”Novaja gazeta”. ”Izvestija” on yhteiskunnallispoliittinen sanomalehti, joka kuuluu valtamediaan, kun taas ”Novaja gazeta” on edellistä vastaava sanomalehti, joka toimii opposition äänenkannattajana. Tutkielman tavoitteena on paljastaa representaatiot ja diskurssit, jotka nämä venäläislehdet omien poliittisten suuntauksiensa mukaisesti rakensivat Krimin tapahtumien ympärille. Tässä työssä käytetään teoreettisia käsitteitä diskurssi, representaatio ja kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen päämenetelmä on yhdistelmä korpuslingvistisestä kollokaatioanalyysista ja kriittisestä diskurssianalyysistä. Tässä työssä tutkitaan Krim-lemmaan liittyviä kollokaatioita. Näiden kollokaatioiden ympäristöstä etsitään myös retorisia keinoja. Retorinen analyysi on rinnakkaismenetelmä tässä tutkimuksessa. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta eri artikkelikorpuksesta, Izvestija- ja Novaja Gazeta -korpuksista. Tutkimusaineisto rajoittuu ajallisesti 21.2.2014 ja 28.3.2014 väliin ”Krimin kevään” tapahtumien mukaan. Tutkimustulokset osoittavat ”Izvestijalle” kuusi tyypillistä diskurssia, kun taas ”Novaja gazetalle” kaksi. ”Izvestijalle” tyypilliset diskurssit ovat Venäjän toimia ja Krimin liittämistä tukevia. ”Izvestija” -aineistosta löytyi seuraavat diskurssit: historialliskulttuurinen yhteys Venäjän ja Krimin välillä, etnisten venäläisten suojeleminen Krimillä, Venäjän intressien turvaaminen, oma-aloitteiset toimet Krimin puolelta sekä Venäjä-myönteiset mielipiteet Krimillä, Krimin liittymisen tuki Venäjän väestöltä ja Krimin positiivinen kehitys osana Venäjää. ”Novaja gazetalle” tyypilliset diskurssit kritisoivat Venäjän toimintaa ja Krimin liittämistä Venäjään. ”Novaja gazetan” diskurssit keskittyvät sekä laittomaan liittämiseen että sen kielteisiin seurauksiin. Jotkin yllämainituista diskursseista kuitenkin esiintyvät molemmissa lehdissä. Tällaisten diskurssien sisällä kummankin lehden argumentit vastustavat toisiaan tai keskittyvät eri kohteisiin tukeakseen lehden omaa agendaa. Analyysin tulokset myös osoittavat, että ”Izvestijan” diskurssien enemmistö on poliittisia myyttejä, joiden tarkoitus on vahvistaa venäläistä dominoivaa poliittista ideologiaa. Toisaalta taas ”Novaja gazetan” liittämisenvastaiset argumentit osittain sivuavat läntisten samanhenkisten lehtien argumentointia. Kaiken kaikkiaan, ”Izvestijan” ja ”Novaja gazetan” diskurssien suhteen voidaan sanoa olevan taistelu dominoivan ja dominoitavan diskurssin välillä. Kummankin lehden representaatiot eroavat toisistaan radikaalisti suhteessa Krimin liittämisen arviointiin. Tutkimus myös osoittaa joitakin retorisia keinoja, joita lehdet käyttävät vakuuttaakseen lukijoitaan, esimerkiksi metafora, retorinen kysymys, konsensuksella tai asiantuntijan lausunnolla vahvistaminen ja puhujakategorioilla oikeuttaminen.