Browsing by Subject "tienvarsihaketus"

Tarvetta tienvarsihaketuksen tutkimukseen luo kasvanut energiapuukysyntä. Varsinkin pienläpimittaisen energiapuun kustannustehokkuutta tulee kasvattaa, jotta saavutetaan energiapuun käytölle asetetut tavoitteet. Pieniläpimittaista energiapuuta on saatavissa runsaasti ensiharvennuskohteilta, varsinkin sellaisilla, joilla taimikonhoito on jäänyt tekemättä. Lisäksi ensiharvennuksilta talteen otettava energiapuu ei ole lisäksi riippuvainen teollisuuden ainespuukysynnästä niin kuin hakkuutähde. Tienvarsihaketuksessa paalit haketetaan suoraan kaukokuljetusauton hakekonttiin, josta se on valmis suoraan voimalaitokselle käytettäväksi. Fixteri Oy on keski-suomalainen yritys, joka on kehittänyt kokopuupaalaimen erityisesti nuorten hoitamattomien metsien puunkorjuun tehokkuuden parantamiseen. Paalain toimii automaattisesti yhdessä harvesterin kanssa ja siihen voidaan kerätä puita yksin puin tai joukkomenetelmällä. Paalaus helpottaa ja tehostaa erityisesti metsäkuljetusta. Paalien massa on keskimäärin puoli tonnia ja pituus 2,5?2,7 m. Kaksi Fixterillä tuotettua paalia vastaa energiasisällöltään yhtä öljytynnyriä. Pro gradu työssäni tutkin tienvarsihaketuksen tuottavuutta ja ajanmenekin jakaantumista eri työvaiheisiin. Tutkimuksen aikatutkimuksen videoaineisto kerättiin Padasjoelta viidestä haketustestistä sekä yhdestä murskaustestistä. Kerätty aineisto analysoitiin ajanmenekin suhteen sovelletulla aikatutkimuksella. Tutkimuksessa joudun tyytymään kuorman keskimääräiseen paalikokoon, koska paaleja on noin tuhat varastolla, eikä jokaiseen haketukseen otettuja paaleja pystytty erikseen punnitsemaan. Jokaisen kuorman massa ja tilavuus sekä siihen kerätty paalimäärä on tiedossa, jolloin saadaan haketuksen työn tuotos ja taakanmassa. Panos oli tarkastellessani tehoaika, joka on myös yleisesti metsätyön tutkimuksessa käytetty tehdyn työn määre. Aikatutkimuksen tarkastelun kohteena oli sekä hakkurin kouran työskentelyn jakautuminen eri työvaiheisiin että hakkurin tyhjänä pyöriminen. Lisäksi vertailtiin saatuja hakkeen palakokojakaumia ja niiden suhteutumista tavoiteltuun hakkeen palakokoon. Taakan koolla tai hakkeen kosteudella ja palokoolla ei ole merkittävää vaikutusta haketuksen tuottavuuteen. Taakan kokonaisvientiajalla ja sen vaihtelulla on tilastollisesti merkittävä vaikutus tuottavuuteen.