Browsing by Subject "toimeenpano"

Tutkielman tavoitteena on tarkastella uintiseurojen valmennusorganisaatioita liikunta- ja urheilupolitiikan toimeenpanijoina. Taustalla on liikunnan ja urheilun kansainvälisessä yhteiskunnallisessa teoreettisessa keskustelussa esiin noussut vastakkainasettelu kilpa- ja huippu-urheilun kehittämisen ja mahdollisimman monille kansalaisille liikunta- ja urheilumahdollisuuksien tarjoamisen välillä. Jälkiperustahakuisen tutkimusotteen avulla on tarkoituksena analysoida tämän vastakkainasettelun tuottamisprosessia liikunnan ja urheilun keskusjärjestötason rakenneuudistuksesta (1993) tähän päivään. Toinen keskeinen taustatekijä on tällä hetkellä käynnissä oleva Suomen Olympiakomitean koordinoima huippu-urheilun muutostyö. Tämän tarkoituksena on tuottaa huippu-urheilun suomalainen malli, joka on eettisiltä periaatteiltaan kestävä ja mahdollistaa suomalaisten urheilijoiden menestymisen kansainvälisissä arvokilpailuissa. Valmennusorganisaatioiden diskursiivista toimintaympäristöä tarkastellaan Ernesto Laclaun kehittämän ideologia- ja diskurssianalyysin avulla. Tätä käytetään myös tutkielman analyysimenetelmänä, tarkasteltaessa kelluvien merkitsijöiden kiinnittymistä diskursseihin. Diskursiivista toimintaympäristöä analysoidaan liikunnan ja urheilun yhteiskunnallisella toimintakentällä tuotetun liikuntaa ja urheilua kaikille -diskurssin ja kilpa- ja huippu-urheiludiskurssin vastakkain asettelun avulla. Liikuntaa ja urheilua -diskurssin vaikutusta valmennusorganisaatioihin tutkitaan kulttuuris-kognitiivisen institutionalismin mukaisen institutionalisaation avulla, jossa keskeistä on jaettujen uskomusten objektifikaation kasvu. Huippu-urheilun muutostyön toimeenpanoa analysoidaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan John Campbellin translation -toimeenpanomallin avulla. Tässä mallissa keskeistä on, että politiikan toimeenpanossa olemassa olevilla rakenteilla, käytännöillä ja merkityksillä on aina väliä.Tutkimuksessa hahmotetaan huippu-urheilun muutostyön toimeenpanoa uinnissa tämän prosessin kannalta keskeisen Huipulle tähtäävän uimarin urapolun avulla. Vertaan valmennusorganisaatioiden paikallista kiinnittymistä diskursseihin urapolun kriteereihin ja analysoin tämän vaikutusta toimeenpanoon. Tutkielman keskeisiä tuloksia olivat, että kahtiajaottelun takia valmennusorganisaatioissa on käynnissä jatkuva kamppailu merkityksenannoista. Jatkuva kamppailu on johtanut siihen, että kummankaan diskurssin merkityksenannot eivät ole täysin institutionalisoituneet valmennusorganisaatioiden toimijoiden asenteisiin, eikä toimintatapojen merkityksenantoihin. Ne näyttäytyvät limittäisinä diskursseina paikallisesti valmennusorganisaatioissa. Tällä tutkimuksessa nähdään olevan väliä huippu-urheilun toimeenpanon kannalta, joissain valmennusorganisaatioissa mahdollistavasti ja joissain tuoden toimeenpanolle merkittäviä haasteita.

Finland is committed to sustainable development work, which is guided by the global UN sustainable development action program Agenda2030. The program aims in broad sustainable development work and recognizes cities as key actors in achieving the goals. In Finland, the Commitment2050 online database serves as a tool for achieving the goals of sustainable development. In the website, different actors, including cities and municipalities, commits to operational commitments which require concrete action that promotes sustainability. The purpose of this work is to examine what kind of sustainable development commitments cities and municipalities have made on the “Commitment2050” -website. The thesis aims to create an overall picture of the operational commitments of cities and municipalities. In addition, the thesis highlights what kind of follow-up has been done regarding the commitments and how the actors have evaluated the implementation of the goals of their commitments. The study examined a total of 209 commitments made by cities and municipalities from between the years 2013 and 2022. Monitoring commitments is important so assessment of sustainability implementation can be made. Surprisingly, the study found that a significant proportion of commitments had done no follow-up at all. The actors who had done the monitoring had assessed the fulfillment of the objectives in a very diverse way, which made it difficult to draw conclusions. Thus, deeper knowledge is needed on the commitments implementation.