Browsing by Subject "toimiala"

The purpose of the study was to identify the differences between forest machine enter-prises’ operational environments in Finland and Sweden and to find out what kind of rela-tionships and contracts these enterprises have with their clients. The purpose was also to identify what kind of growth strategies are implemented and what sort of financing op-portunities are offered in forest machine industry. The aim of this study was also to con-duct an evaluation of financial potential of the forest machine industry in both countries. This study uses qualitative methods. The material was gathered through five interviews conducted in Finland and five in Sweden during the summer and autumn of 2015. The material was analyzed through thematizing. The interviews hold four main themes which included operational environment, relationships and contracts, growth and success and finance. The operational environment was considered more positive in Finland, due to the future large investments targeted to the country`s forest industry. The main difference between the two countries is that most of the clients use key contractor model in Finland which is not commonly applied in Sweden and this had clear effects on the results of this study. Also, contractors in Finland often have more clients than in Sweden. The service contracts contained the same basic conditions in both countries except the duration of the contract, which was longer in Finland. Contractors generally used internal growth and corporate acquisition as their growth strategy in both countries. Contractors were more expansionary and open to growth in Finland than in Sweden. They also used the same kind of financial products in both countries. According to the results, the forest machine industry has the same financial potential in both countries, since the urge of financing will not disappear in the future.

Osakeyhtiön yhtiöjärjestykseen OYL 2:3.1:n mukaisesti otettava toimialamääräys tulee hahmottaa ennen muuta osakkeenomistajien määräenemmistön yhtiön johdolle antamaksi tahdonilmaisuksi siitä, minkälaisella riskitasolla he haluavat yhtiön liiketoimintaa harjoitettavan. Toimialamääräyksen tarkoituksena ei ole toimia informatiivisena luettelona yhtiön eri liiketoimintakokonaisuuksista, vaan määrittää ennemmin ne tavat ja keinot, joiden mukaisesti johdolla on mahdollisuus liiketoiminnallista riskiä ottaa toiminnan tarkoituksen toteuttamiseksi. Tätä toimialamääräyksen keskeistä logiikkaa vasten tässä pro gradu -tutkielmassa on tavoitteena selvittää, miten toimialamääräyksen tulisi katsoa eri sidosryhmien eduksi vaikuttavan, miten sitä tulisi yhtiön käytännön toiminnassa tulkita ja mikä on sen suhde yhtiön toiminnan tarkoitukseen. OYL 5:27:n tarjotessa osakkeenomistajien määräenemmistölle mahdollisuuden muuttaa yhtiön toiminnan laatua sen toiminnan aikana varsin merkittävästikin toimialamääräystä muuttamalla, on toimialamääräys ymmärrettävä keskeisimmin osakkeenomistajien määräenemmistön osakesijoitukselleen asettamia intressejä ilmaisevaksi riskienhallintavälineeksi. Osakkeenomistajilla on toimiala määrittämällä mahdollisuus rajoittaa yhtiön toiminnan aikainen riskinotto omia riskipreferenssejään vastaavaksi. Tämä riski- ja tuottotason määrittäminen toimii taas välittömästi kaikkien osakkeenomistajien ja myös välillisesti velkojien eduksi ensinnäkin rajoittaen ex ante johdon toimintamahdollisuuksia. Toiseksi toimialamääräyksen ylittävillä liiketoimilla voi olla vaikutusta oikeustoimen sitovuuteen ja johdon vahingonkorvausvastuuseen ex post. Toimialamääräyksen keskeistä funktiota ja sen roolia yhtiön eri sidosryhmien suojasäännöksenä käsiteltyä tarkastellaan tutkielmassa tämän jälkeen toimialamääräyksen johdolle asettamien toimivaltarajojen tulkintaa. Toimialamääräyksen tulkinta kulminoituu siihen rajanvetoon, minkälaisia liiketoimia johdolla voidaan katsoa olevan toimivalta toteuttaa ilman, että yhtiöjärjestystä tulisi muuttaa. Rajanveto on monesta syystä hankalaa. Ensinnäkin toimialamääräyksien joustavaan tulkintaan on perinteisesti suhtauduttu myönteisesti. Toiseksi suunnitellun liiketoimintapäätöksen ominaisuuksien ja vaikutuksien arviointi toimialan kontekstissa ei ole yksiselitteistä. Toimialanmukaisuusarvioinnissa joudutaankin usein painottamaan erilaisia reaalisia argumentteja, kuten liiketoimintapäätöksen tarkoitusta ja liityntää, osakesijoituksen riskin tasoa sekä yhtiön ansaintalogiikkaa toimivaltarajojen selvittämiseksi. Tämä tekee toimialanmukaisuusarvioinnista myös hyvin yhtiökohtaista. Tutkielman viimeisessä pääluvussa on tarkoitus selvittää, miten toiminnan tarkoitus yhtiön johdon primäärisenä tavoitenormina vaikuttaa toimialamääräyksen rooliin yhtiön toimintaa rajoittavana sisäisenä toimintaohjeena. Tutkielmassa toiminnan tarkoituksen ja toimialamääräyksen suhteen vaikutusta yhtiön johdon toiminnassa tarkastellaan ennen kaikkea yhtiön edun toteuttamisvaatimuksen kautta.