Browsing by Subject "toiminnallisuus"

Tutkimuksessa selvitettiin ISOBUS-työkonemarkkinoiden nykytilaa. Tutkimuksen pääkysymyksinä olivat yhteensopivuusongelmien yleisyys, ISOBUS-teknologian ja ominaisuuksien tunnettavuus, sekä tulevaisuudennäkymät ISOBUS-työkoneiden osalta. Tunnettavuuden osalta keskityttiin erityisesti työkoneen käyttäjän ja myyjän myyjä-asiakassuhteeseen sekä asiantuntijamyyjän palvelukykyyn uuden teknologian osalta. Tutkimus toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena haastattelemalla työkoneiden käyttäjiä, myyjiä sekä työkonealan asiantuntijoita. Käyttäjien, eli työkonekaupan asiakkaiden osalta keskityttiin erityisesti keskikokoa suurempiin asiakkaisiin. ISOBUS-väylää hyödyntäviä työkoneita on ollut markkinoilla jo melko pitkään, mutta aihealue on vielä kohtuullisen tuntematon laajemmin työkonesektorilla. Tietoisuus väylän toimintatavasta, tai varsinkin sen eri toiminnallisuuksista ja niiden luomista mahdollisuuksista on vasta kehittymässä, jolloin ristiriitoja voi syntyä helposti. Myös markkinoilla olevat, eri vuotiset ja eri ISOBUS-toiminnallisuuksia tukevat työkoneet aiheuttavat haasteita erityisesti käytettyjen työkoneiden kauppiaille. Eri versioiden yhteensovittamisessa esiin nousseista yhteensopivuusongelmista voi myös helposti nousta koko ohjausväylää koskeva epäluotettavuuden leima, vaikka ongelmalle olisikin selkeä syy. ISOBUS-väylää hyödyntävien työkoneiden määrä on kuitenkin jatkuvasti kasvussa, ja samalla myös täsmäviljelyn lisääntyessä laajaa tietomäärää kerääville ja käsitteleville työkoneille on selkeä kysyntä, joka puoltaa ISOBUS-väylän paikkaa ja mahdollisuuksia työkonealalla. ISOBUS-väylä rakentuu tarkasti standardisoidun rakenteen lisäksi myös standardisoituihin toiminnallisuuksiin. Näitä toiminnallisuuksia ovat esimerkiksi työkoneen hallintaan käytetty universaaliterminaali, tai työsuoritteen tietojen keräämiseen ja hallitsemiseen liittyvä tehtäväohjain. Työsuoritteen tietojen keräämisen lisäksi tehtäväohjain on myös oleellisessa roolissa täsmäviljelyssä, sillä esimerkiksi paikkakohtainen määränsäätö rakentuu sen ympärille. Vaikka tuloksissa nousi esille useampia yhteensopivuusongelmia ISOBUS-traktoreiden ja työkoneiden välillä, ei niiden koettu kuitenkaan leimaavan järjestelmää. Useilla loppuasiakkaille nousi tuloksissa esille aiheen vieraus työkonemyyjille, mutta toisaalta myös vaihtelu koettiin suureksi. Vastaavasti kokonaisuudessaan ISOBUS-ominaisuuksia painottavia asiakkaita koettiin olevan vielä vähän kokonaisuuteen nähden. Joka tapauksessa väyläominaisuuksien merkityksen koettiin kasvavan tulevaisuudessa huomattavasti, niin työkoneiden käyttäjien kuin myös myyjien mielestä.

Tutkielman tarkoituksena on selvittää miten suomalaiset englannin opettajat käyttävät draamaa opetuksessaan ja millaisia hyötyjä tai haittoja he kokevat draamametodin käytöstä olevan. Tutkimukseen haastateltiin kymmentä opettajaa, jotka kaikki kertoivat käyttävänsä draamaa metodina. Haastateltavista osa opetti alakoulussa, osa yläkoulussa ja osa lukiossa. Yksi haastateltava opetti ammattikoulussa. Kaksi haastattelua pidettiin kasvotusten ja muut etänä videopuhelun välityksellä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja haastattelut äänitettiin sekä litteroitiin. Tämän jälkeen aineisto analysointiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Kaikkien haastateltavien mielestä draamaan kielten opetuksessa kuului roolin ottaminen ja vuorovaikutus. Draamalle annettiin myös muita merkityksiä. Osalle draama oli erityisesti toiminnallisuutta, viestintää tai empatiataitojen harjoittelemista. Eniten draaman avulla opetettiin suullista kielitaitoa. Kielitaidon lisäksi haastateltavat opettivat draaman avulla myös muita taitoja kuten taitoa toimia tosielämän tilanteissa, vuorovaikutusta sekä ongelman ratkaisua. Haastateltavien eniten käyttämä harjoitustyyppi oli tosielämän tilanteen simulaatio, mutta opettajat käyttivät useita erilaisia harjoitustyyppejä. Oli myös tekijöitä, jotka saattoivat rajoittaa haastateltavien draaman käyttöä. Tällaisia tekijöitä olivat esimerkiksi opettajan taito käyttää draamaa, oppilaiden persoonallisuus, ryhmädynamiikka, oppilaiden taidot, oppilaiden kokemus, ryhmäkoko tai tilat. Haastateltavat kokivat yleisesti draaman hyödylliseksi metodiksi. Suurin osa opettajista kertoi draaman rohkaisevan oppilaita puhumaan. Draaman nähtiin myös vaikuttavan myönteisesti oppimiseen sekä oppilaiden ja opettajan hyvinvointiin. Draama metodin käytöstä ei koettu olevan erityisesti haittaa. Mahdollisina haittoina mainittiin esimerkiksi kiusaaminen, oppilaiden pelot ja stereotypioiden vahvistaminen.

Tiivistelmä - Referat – Abstract Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää kuinka paljon ja millaisissa tilanteissa matematiikkaa toteutetaan alle kolmivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksenryhmissä. Alle kolmivuotiaiden lasten lapsiryhmissä arkea ohjaavat suuresti arjen rutiinit, perushoitotilanteet. Nämä päivittäin toistuvat perushoitotilanteet antavat mahdollisuuden harjoitella matemaattisia taitoja. Jotta lasten matemaattiset taidot pääsevät kehittymään, tarvitaan päivittäin toimintaa, joka tukee varhaisten matemaattisten taitojen kehittymistä. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että alle kolmivuotiaiden matematiikka tulisi nähdä leikkisenä matematiikkana tai matematiikan leikillistämisenä. Molemmissa tapauksissa matematiikan oppiminen kietoutuu vahvasti lasten omiin kokemuksiin ja niiden hyödyntämiseen. Tutkimuksessa tullaan tarkastelemaan matematiikan toteutumisen määrää, siitä näkökulmasta, että millaisissa tilanteissa matematiikkaa toteutetaan. Tarkastelussa ovat myös kasvattajien kokemukset ja näkemykset matematiikan toteuttamisesta ja toteutumisesta ryhmissään. Menetelmät. Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon vastasi 55 alle kolmivuotiaiden kanssa työskentelevää kasvattajaa. Kyselylomake sisälsi 8 eri osiota, joista osa oli määrällisiä ja osa laadullisia kysymyksiä. Aineiston analysointi tapahtui sekä laadullisin että määrällisin menetelmin. Kyselylomakkeen määrällisiä vastauksia analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja kyselyn avoimia vastauksia aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksessa todettiin, että matematiikkaa toteutettiin pääsääntöisesti toiminnallisesti, arjen tilanteissa. Jokainen vastaaja kertoi toteuttavansa matematiikkaa päivittäin. Matematiikan toteutuminen painottui spontaaneihin, ennalta suunnittelemattomiin tilanteisiin. Vain kolme vastaaja kertoivat toteuttavansa tuokiomuotoista toimintaa päivittäin. Kasvattajat pitivät matemaattisten taitojen harjoittelemista tärkeänä. Vaikka Varhaiskasvatuksen perusteet eivät kerro suoraan, minkälaista matematiikkaa alle 3-vuotiaiden kanssa voisi toteuttaa, olivat kasvattajien näkemykset ja toteuttamisen tavat todella samansuuntaisia. Kaikki kyseen vastanneet kasvattajat kuvailivat ryhmänsä matematiikkaa positiivisesti lukuun ottamatta yhtä, jossa vastaaja nosti esille monikulttuurisuuden tuomat haasteet matematiikan toteuttamisen näkökulmasta

Objectives. The main task of the study was to find out what kind of pedagogical knowledge, methods, practices and models does a teacher take advantage of when building a class into a well-functioning group. This study investigated primary school teachers' use of pedagogical theories and practices in creating a communal and supportive classroom atmosphere. The research problem was formulated into two research questions: What kind of pedagogical knowledge does a teacher use in grouping a class? What kind of methods, practices and models does a teacher use in building a cooperative attitude in a class and a safe and positive learning atmosphere? Methods. The research strategy was based on a qualitative study. The data collection strategy was based on reminiscence and reports methods. The data was collection by requesting essays from experienced teachers. The call for essays was published in the Teacher-journal and in Facebook. Also other methods were used in the data collection. Eight essays were received. The teaching experience of the surveyed teachers ranged from 3 to 38 years. The teachers were all women and they lived in different parts of Finland. The essays were analyzed through a data based content method in which the results were constructed based on the essays. The data was grouped and classified into themes and the results were reported based on the research questions and the used theory. Results and conclusions. The essays revealed the teachers' pedagogical knowledge and common methods in creating a class into a well-functioning group. The key concepts of teacher's pedagogical knowing were e.g. encouragement, positive feedback, building trust, teacher's own role, enticing students into trying, and noticing an individual student as a person. The used methods were e.g. common rules, responsibility and involvement of students, cooperation in the class, emphasizing belonging into a group and active participation. Group formation of a class was considered as an important part in teachers' work. However, not all teachers in the teacher profession see the class formation process so important.

Tiivistelmä - Referat - Abstract The research aims to examine class teachers’ experiences of the Hungarian-based Varga–Neményi method in first grade mathematics teaching. According to the Finnish education curriculum (2014), the task of mathematics in grades 1–2 is to develop students’ logical, precise and creative mathematical thinking. In response to these goals, the Varga–Neményi method offers an experimental and student-centered approach to the teaching of mathematics. Exploring the advantages of the method can provide an understanding of the significance of the method as well as encourage new teachers to use the method. On the other hand, examining the challenges of the method can help in developing the method and addressing the possible problem areas. The research was conducted using qualitative research methods. The data was collected using thematic interviews with five class teachers. The interviews were recorded and transcribed. The data was analysed following the principles of thematic analysis. The Varga–Neményi method was seen as a useful teaching method in the first grade. The main advantages of the method turned out to be the student-centeredness, students’ positive mathematical image and factors related to learning and teacher’s work. On the other hand, the challenges were initiating with the method, subject didactics, arduousness of the method and factors related to the learning materials. The results were in line with the results of previous studies. However, the research increases the understanding of the overall advantages of the method for the learning mathematics and also the challenges that the teacher may face when using the method.

Toiminnallisen opetuksen tarkoituksena on aktivoida oppilaita oppimisprosessissa. Itse tekemällä oppilaat saavat opittavasta vahvemman kokemuksen, jolloin opittava asia konkretisoituu ja sen merkitys ymmärretään. Lisäksi toiminnallisuus motivoi ja tuo vuorovaikutuksellisuutta opetukseen. Oppilaan aktiivista roolia korostetaan perusopetuksen opetussuunnitelmassa yhä enemmän, joten sitä tukevien opetusmenetelmien tutkiminen on perustelua. Tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten ensinäkin oppilasta ja oppimista kuvaillaan toiminnallisuuden yhteydessä sekä miten toiminnallisuudella voidaan tukea toimijuuden kehittymistä, joka on keskeinen käsite puhuttaessa oppilaan aktiivisuudesta ja yksilöllisyydestä. Tutkielmassa tuodaan myös esiin oppilaiden ääni selvittääkseni heidän kokemuksiaan toiminnallisesta opetuksesta. Tutkielma on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu neljästä tutkimuksesta, joissa opetusmenetelmät ovat oppilaita aktivoivia, ja tutkimuksen raportoinnissa on esitelty myös oppilaiden kokemuksia. Analyysivaiheessa luin aineiston huolellisesti läpi sekä kokosin muistiinpanot tutkimuskysymysteni kannalta olennaisista asioista. Tutkielman tulokset osoittivat, että toiminnallisuudella voidaan lisätä oppilaan aktiivisuutta sekä osallisuutta oppimisprosessissa ja näin tukea toimijuuden kehittymistä. Toiminnallisuuden keskeisiksi ominaisuuksiksi osoittautui muun muassa oppimisen oppilaslähtöisyys, ajattelun ja oppimisen taitojen kehitys sekä toiminnan vuorovaikutuksellisuus. Toiminnalliset työtavat edellyttivät oppilailta toimijuutta, minkä lisäksi ne myös todettiin sitä kehittäviksi. Esimerkiksi oppilaiden vastuun ja valinnan vapauden lisääminen olivat tapoja tukea toimijuutta. Oppilaat kokivat toiminnalliset työtavat mielekkäiksi ja tehokkaiksi tavoiksi oppia. Perusteluina olivat muun muassa aktivoivat työskentelyntavat, mahdollisuus osallistumiseen sekä käytännönläheinen oppiminen.