Browsing by Subject "toimitusjohtaja"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2012)Tarkastelen tutkielmassani sitä, millainen menettely liiketoimintapäätöksiä tehtäessä synnyttää voimassa olevan oikeuden mukaan osakeyhtiön toimivalle johdolle yhtiöoikeudellisen vahingonkorvausvastuun. Mielenkiinto ei kohdistu toimivan johdon vahingonkorvausvastuuseen sinänsä, vaan pelkästään sen tuottamusedellytykseen. Tavoitteenani on selvittää, mikä on tuottamusta ja kuinka tuottamusta arvioidaan liiketoimintapäätösten yhteydessä. Tarkastelen erityisesti johdon huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuuksia, tuottamusarvioinnin objektiivisia ja subjektiivisia tekijöitä sekä normien ja riskien merkitystä liiketoimintapäätöksiin liittyvässä tuottamusarvioinnissa. Osakeyhtiön toimivan johdon huolellisuusvaatimus saa sisältönsä johdon fidusiaarisista velvollisuuksista. Yhtiöön kohdistuvaa lojaaliutta voidaan pitää huolellisuuden perusedellytyksenä. Yhtiölle vieraat intressit eivät saa vaikuttaa johdon päätöksentekoon. Lojaaliuden lisäksi johdon on toimittava huolellisesti liiketoimintapäätöksiä tehdessään. Tuottamuksen kannalta ratkaisevaa on, onko päätös tehty huolellisen selvityksen ja harkinnan perusteella, joten johdolta vaadittua huolellisuutta voidaan kuvata menettelylliseksi. Päätöksen osoittautuminen kannattamattomaksi ei ole itsessään osoitus tuottamuksesta. Päätöksen sisällön osalta riittää, että johto on voinut päätöksentekohetkellä perustellusti pitää päätöstä yhtiön edun mukaisena. Toimivan johdon tuottamusta arvioidaan sekä objektiivisen että subjektiivisen huolellisuuden mittapuun mukaan. Objektiivisen mittapuun lisäksi johtajalta vaaditaan sellaista huolellisuutta, jonka johtajan erityinen osaaminen mahdollistaa. Joissakin tilanteissa tuottamus voi konkreettisesti ilmetä johtoa velvoittavan normin vastaisena menettelynä. Jos johdolta yksittäistapauksessa vaadittavaa huolellisuutta ei voida täsmentää nimenomaisen käyttäytymisohjeita sisältävän normin avulla, johdon tuottamusta on arvioitava riskiperusteisesti. Koska taloudelliseen toimintaan liittyy aina tappion vaara ja koska johto joutuu välttämättä toimimaan epävarmoissa olosuhteissa, suuriakin taloudellisia riskejä voidaan pitää hyväksyttävinä. Riskien on kuitenkin oltava yhtiön edun mukaisia, mikä tarkoittaa, että riskitaso on määritettävä yhtiön voitontuottamistarkoitusta vastaavaksi.
-
(2017)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaation toimitusjohtajat viestintäjohtajansa näkevät ja millaisia odotuksia toimitusjohtajat viestintäjohtajaan kohdistavat. Tutkimuksen avulla pyrittiin myös hahmottamaan viestintäjohtajan roolia organisaatiossa strategisen viestinnän lähtökohdista tarkasteltuna. Tässä tutkimuksessa on vahva strateginen näkökulma, sillä viestinnästä on tulossa yhä strategisempi osa organisaatioiden toimintaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää viestintäjohtajan työn, siihen vaadittavan osaamisen sekä yleisesti viestinnän tärkeyden laajempaan hahmottamiseen. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu organisaatioiden viestinnän eri osa-alueista, strategisesta viestinnästä ulottuvuuksineen sekä johtamisesta ja strategisesta johtamisesta. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltyjä teemoja yhdistää niiden linkittyminen viestintäjohtajan strategiseen rooliin organisaatiossa. Strategisen viestinnän muodostaessa tutkielman punaisen langan, liittyy organisaatioiden johtaminen ja viestintä oleellisesti viestintäjohtajan rooliin organisaatiossa. Tutkielma edustaa laadullista tutkimusta ja sen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä suomalaisen yrityksen toimitusjohtajaa. Heidän edustamiensa organisaatioiden joukossa oli niin Helsingin pörssissä noteerattuja kuin noteeraamattomia yrityksiä. Tutkimuksen tulosten perusteella toimitusjohtajat näkevät viestinnän ja viestintäjohtajansa elimellisenä osana organisaatiotaan. Vaikka viestintä lukeutuu organisaatioiden tukitoiminnoksi, on sillä tärkeä rooli organisaation menestyksen kannalta. Tukitoiminnossa toimiessaan viestintä auttaa organisaatioita toimimaan, sillä ilman hyvin toimivaa tukea ei organisaation menestyminen olisi mahdollista. Viestintää arvostetaan ja sen arvo organisaatioille tunnistetaan. Viestinnän ja viestintäjohtajan rooli organisaatiossa näyttäytyi tulosten perustella hyvin strategisena, sillä viestinnän rooliksi nähtiin organisaation suunnan näyttäminen ja toimintaympäristön luotaaminen. Toisaalta toimitusjohtajat odottivat viestintäjohtajien olevan strategisia partnereitaan ja haastajiaan. Viestintäjohtajasta piirtyi tutkimuksen aikana hyvin moninainen kuva. Toimitusjohtajat odottavat viestintäjohtajansa olevan monitahoisia strategisia toimijoita. Viestintäjohtajalta odotetaan viestinnällisen osaamisen ohella niin liiketoiminnallista kuin johtamiseen liittyvää osaamista.
-
(2020)Yrityksen arvot ohjaavat kaikkea sen toimintaa. Arvot voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja. Useat yritykset ilmoittavat arvonsa virallisesti verkkosivuillaan, mutta konkreettisemmin yrityksen tosiasialliset arvot välittyvät sen johdon viestinnässä. Tässä maisterin tutkielmassa tutkitaan neljän eri toimialan yrityksen arvoja, näiden yritysten toimitusjohtajien twiittien sisältöä ja analysoidaan miten arvot ilmenevät näissä twiiteissä. Yritykset ovat Yle, PwC, Tamro ja Elo sekä näiden toimitusjohtajat Merja Ylä-Anttila, Mikko Nieminen, Kai Kaasalainen ja Satu Huber. Tutkielman aineisto koostuu yritysten ilmoittamista arvoista, arvoja avaavista yritysten kirjauksista sekä toimitusjohtajien twiiteistä. Tutkielmassa perehdytään yritysten strategiaan, yritysvastuuseen ja eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Strategiset kirjaukset avaavat yrityksen tarkoittamaa arvojen toteutumista liiketoiminnassaan. Tutkielmassa kirjauksista ryhmitellään arvojen toimintaperiaatteita sekä abstrahoidaan kirjausten kielellisestä sisällöstä arvosidonnaisia ilmauksia. Toimitusjohtajien julkaisemia alkuperäisiä twiittejä tutkitaan yhteensä 41 kappaletta. Kaikki twiitit on julkaistu lokakuussa 2019. Tutkimusmenetelmä on laadullinen induktiivinen sisällönanalyysi. Menetelmää käytetään niin yritysten arvojen kuin myös twiittien tutkimiseen. Tutkimus on aineistolähtöistä myös tutkimuksessa käytettävän käsitteistön osalta. Keskeisimmät käsitteet ovat Twitter, yritys, toimitusjohtaja ja arvo. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat toimitusjohtajien twiittaavan johtamiensa yritysten arvojen mukaisesti. Twiittien ja arvojen välisiä ristiriitoja ei tutkielmassa ilmene. Yritysten arvot ilmenevät toimitusjohtajien Twitter-käyttäytymisessä monipuolisesti. Arvot ilmenevät twiittien aiheissa, käytetyssä kielessä sekä oman yrityksen ja toimialan esittelyssä. Toimitusjohtajat eivät käytä Twitteriä yksityishenkilöinä vaan aina yritystensä toimitusjohtajina. Twitterissä toimitusjohtajat antavat yritykselleen kasvot ja edustavat yritystään koko persoonallaan. Heidän viestinnässään yrityksen arvoja voidaan tarkastella ikään kuin yksilön arvoina. Tässä tutkimuksessa tutkitaan vain mainittujen neljän yrityksen arvoja ja näiden yritysten toimitusjohtajien twiittejä, joten tutkimustulos ei ole yleistettävissä muihin yrityksiin tai toimitusjohtajiin. Tutkimustulokset vahvistavat yritysten arvoviestinnän olevan monipuolista ja toimivaa. Yrityksen arvot eivät ole irrallisia sen johdon arvoista, joten arvojen tosiasiallista ilmenemistä voisi seuraavaksi tutkia johdon vaihtumistilanteissa.
-
(2020)Yrityksen arvot ohjaavat kaikkea sen toimintaa. Arvot voivat olla tiedostamattomia tai tiedostettuja. Useat yritykset ilmoittavat arvonsa virallisesti verkkosivuillaan, mutta konkreettisemmin yrityksen tosiasialliset arvot välittyvät sen johdon viestinnässä. Tässä maisterin tutkielmassa tutkitaan neljän eri toimialan yrityksen arvoja, näiden yritysten toimitusjohtajien twiittien sisältöä ja analysoidaan miten arvot ilmenevät näissä twiiteissä. Yritykset ovat Yle, PwC, Tamro ja Elo sekä näiden toimitusjohtajat Merja Ylä-Anttila, Mikko Nieminen, Kai Kaasalainen ja Satu Huber. Tutkielman aineisto koostuu yritysten ilmoittamista arvoista, arvoja avaavista yritysten kirjauksista sekä toimitusjohtajien twiiteistä. Tutkielmassa perehdytään yritysten strategiaan, yritysvastuuseen ja eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Strategiset kirjaukset avaavat yrityksen tarkoittamaa arvojen toteutumista liiketoiminnassaan. Tutkielmassa kirjauksista ryhmitellään arvojen toimintaperiaatteita sekä abstrahoidaan kirjausten kielellisestä sisällöstä arvosidonnaisia ilmauksia. Toimitusjohtajien julkaisemia alkuperäisiä twiittejä tutkitaan yhteensä 41 kappaletta. Kaikki twiitit on julkaistu lokakuussa 2019. Tutkimusmenetelmä on laadullinen induktiivinen sisällönanalyysi. Menetelmää käytetään niin yritysten arvojen kuin myös twiittien tutkimiseen. Tutkimus on aineistolähtöistä myös tutkimuksessa käytettävän käsitteistön osalta. Keskeisimmät käsitteet ovat Twitter, yritys, toimitusjohtaja ja arvo. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat toimitusjohtajien twiittaavan johtamiensa yritysten arvojen mukaisesti. Twiittien ja arvojen välisiä ristiriitoja ei tutkielmassa ilmene. Yritysten arvot ilmenevät toimitusjohtajien Twitter-käyttäytymisessä monipuolisesti. Arvot ilmenevät twiittien aiheissa, käytetyssä kielessä sekä oman yrityksen ja toimialan esittelyssä. Toimitusjohtajat eivät käytä Twitteriä yksityishenkilöinä vaan aina yritystensä toimitusjohtajina. Twitterissä toimitusjohtajat antavat yritykselleen kasvot ja edustavat yritystään koko persoonallaan. Heidän viestinnässään yrityksen arvoja voidaan tarkastella ikään kuin yksilön arvoina. Tässä tutkimuksessa tutkitaan vain mainittujen neljän yrityksen arvoja ja näiden yritysten toimitusjohtajien twiittejä, joten tutkimustulos ei ole yleistettävissä muihin yrityksiin tai toimitusjohtajiin. Tutkimustulokset vahvistavat yritysten arvoviestinnän olevan monipuolista ja toimivaa. Yrityksen arvot eivät ole irrallisia sen johdon arvoista, joten arvojen tosiasiallista ilmenemistä voisi seuraavaksi tutkia johdon vaihtumistilanteissa.
Now showing items 1-5 of 5