Browsing by Subject "toinen"

Tutkielmani lähtökohtana oli Levinasin käsitys filosofiasta eettisenä metafysiikkana. Tutkimuksessani vertasin Levinasin käsitystä eettisestä toisen ihmisen kasvojen kohtaamisesta hänen käsitykseensä eroottisesta kohtaamisesta. Tutkielmani metodina oli systemaattinen analyysi. Tutkin Levinasin ajattelua erityisesti tarkastelemalla käsitteiden ja niiden suhteiden kehitystä teoksessa Totaliteetti ja Äärettömyys. Levinas asettaa teoksessaan ihmisen olemassaolon perustaksi Toisen ihmisen eli Äärettömän Idean kohtaamisen. Subjektin olemassaolon perusta on metafyysinen Halu, joka suuntautuu äärettömästi Toiseen. Sekä eettinen että eroottinen suhde edellyttävät, että on olemassa erillinen subjekti, joka kohtaa Toisen. Subjektilla on oma sisäinen maailma, johon hän voi toivottaa toisen tervetulleeksi ja joka mahdollistaa subjektin vastuullisuuden. Subjektin sisäinen maailma perustuu siihen, että hän elää jostakin eli nauttii maailman objekteista. Nautinto eli eläminen jostakin kuvastaa intentionaalisuutta, jossa olemuksellisesti toiset eli objektit muuttuvat samaksi eli osaksi minää. Maailma samassa muodostuu subjektin kielellisistä käsitteistä. Erillinen subjekti voi kohdata Toisen ihmisen ja kasvot. Eettisessä suhteessa kasvot ilmaisevat subjektille äärettömän eettisen velvoitteen. Kasvot ovat suhteessa subjektiin täysin ulkopuoliset ja transsendentit. Eroottinen suhde suuntautuu feminiineihin kasvoihin. Subjekti nauttii eroksessa immanentisti kasvoista, mutta toisaalta subjektin eroksessa kohtaamat feminiinit kasvot kuvastavat aina transsendenssia ei-vielä-olevaa. Tutkielman keskeinen tulos oli, että toisen ihmisen kasvot saavat eettisen merkityksensä hedelmällisyyden kautta. Eettinen suhde ei kuvasta subjektin täyttä transsendenssia, mutta eroksen avulla syntyvä hedelmällisyys kuvastaa. Hedelmällisyydessä syntyy lapsi, jossa isä on sekä itsensä että toinen. Isä valitsee lapsen, ja isällinen valinta tekee lapsesta uniikin. Tämä on perusta veljeydelle ja tasa-arvolle. Poika kuvastaa isän näkökulmasta äärettömyyttä ja vastuuta. Kasvot saavat merkityksen veljeydessä, ja kasvot merkitsevät oikeudenmukaisuutta. Hedelmällisyys mahdollistaa veljeyden, sillä ihmiskunta on tasa-arvoisten veljien yhteisö. Tutkielmassani todettiin myös, että eettinen ja eroottinen suhde liittyvät yhteen ja täydentävät toisiaan Levinasin ajattelussa. Subjektin ja Toisen kasvojen eettinen kohtaaminen on Levinasin mukaan yhteiskunnallisen järjestyksen perusta. Sukupolvien jatkumo mahdollistaa sen, että isä voi olla lapsessaan äärettömästi. Myös pojalla on mahdollisuus hedelmällisyyteen. On mahdollista ajatella, että subjekti on olemuksellisesti vastuullisuutta. Levinasin mukaan isä asettaa pojan vastuulliseksi. Subjekti saa tällöin olemassaolonsa Toiselta, joka asettaa subjektin vapauden kyseenalaiseksi. Toinen voisi olla hedelmällisyydessä isä tai eettisessä kohtaamisessa veli, joka on tasa-arvoinen, sillä hänkin on sekä isänsä että toinen samaan tapaan kuin subjekti. Levinasin mukaan Äärettömän Idea on filosofisesti ensisijainen, ja subjektin olemassaolo perustuu Äärettömän Ideaan. Jokaisen ihmisen olemassaolo perustuu Äärettömän ideaan, mikä on myös veljeyden perusta.

Mahdollisuuksien tasa-arvosta puhutaan, kun kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet menestyä yhteiskunnassa asuinpaikkaan, sukupuoleen, vanhempien varallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Tasa-arvoisten mahdollisuuksien näkökulmasta yhteiskunta ei kuitenkaan takaa kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia opiskeluedellytyksiin. Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani yhteiskunnan tarjoamia opiskelumahdollisuuksia sekä erilaisten epäsymmetristen suhteiden aiheuttamaa toiseutta ja eriarvoisuutta. Pyrin selvittämään, minkälaisia rakenteellisia eriarvoisuutta aiheuttavia käytäntöjä koulutusjärjestelmässämme on. Aiemmassa tutkimuksessa on huomattu, ettei työ- ja opiskelupaikkojen jako toimi meritokraattisesti, vaan korkeakoulutus sekä huono-osaisuus ovat tahoillaan periytyviä ominaisuuksia. Toteutan tutkielmani kirjallisuuskatsauksena. Sovellan mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumista aiemmassa tutkimuksessa esitettyjen epäsymmetristen suhteiden toimijoiden eli subjektin ja toisen -käsitteiden avulla. Tarkastelen aihetta kriittisesti analysoimalla yhteiskunnan eriarvoistavia rakenteita ja niiden vaikutuksia koululaisiin. Perustelen väitteitäni antamalla esimerkkejä sekä koulussa että muualla yhteiskunnassa esiintyvistä arkipäivän epäoikeudenmukaisuuksista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella mahdollisuuksien tasa-arvo ei näytä toteutuvan, vaan rakenteissa on järjestelmällisesti epäsymmetrisiä asetelmia. Koulussa opettajan valitsema opetustapa voi luoda diskursiivisen epäsymmetrisen suhteen opettajan ja oppilaiden välille. Etninen tausta taas luo epäsymmetrisen suhteen niin epistemologisesti, diskursiivisesti, sosiaalisesti kuin materiaalisestikin. Uusliberalistisen koulutuspolitiikan ajamasta peruskoulujen kouluvalinnoista hyötyvät eniten paremmasta sosioekonomisesta taustasta tulevat nuoret. Koulumenestyksen periytyvyydestä johtuen, tämä aiheuttaa niiden oppilaiden kasaantumista epäsymmetrisesti eri asuinalueiden kouluihin, joilla on paremmat oppimisedellytykset. Positiivisen diskriminaation keinoin on saatu huomattavia tuloksia heikommassa asemassa olevien koulutusmahdollisuuksien parantamiseen. Vaikka eroja pyritäänkin tasoittamaan tulonsiirroin, ei se silti riitä luomaan sosiaalista liikkuvuutta yksilöllisyyttä painottavassa kapitalistisessa yhteiskunnassa.