Browsing by Subject "toiseuttaminen"

Tässä tutkielmassa tarkastelen kertomusta, jossa kerrotaan syyrofoinikialaisen naisen ja Jeesuksen kohtaamisesta. Tutkin kertomusta Markuksen ja Matteuksen evankeliumeissa, sekä kahdessa modernissa kertomuksen tulkinnassa. Otan tutkimukseeni punaiseksi langaksi toiseuden ja toiseuttamisen. Tutkimuksen alussa esittelen aikaisempaa tutkimusta sekä toiseuden teoriaa. Keskeisiä termejä ovat toiseus ja toiseuttaminen. Tähän liittyy vastaparit, joita luodaan, kun määritellään ”minä” ja ”toinen”. Toiseuttamiseen liittyvät vastaparit, joita löysin antiikin aikaisesta tulkinnasta, olivat juutalaisuus vs. ei-juutalaisuus sekä puhtaus vs. epäpuhtaus. Tarkastelin kertomusta kolmessa osassa, joita olivat paikka, henkilöt ja vuoropuhelu. Näissä kolmessa osassa käytin toiseutta metodina ja tarkastelin niissä esiintyvää toiseuttamista. Tyros ja Sidon toivat esille puhdas vs. epäpuhdas vastaparin. Nainen ja Jeesus kohtasivat ”toisina” ja löysin heidän kohtaamisessaan toiseuttamista. Jeesus kutsui naista koiraksi, mikä on yksi toiseuttamisen muoto. Nainen näki Jeesuksen positiivisena ”toisena” ja uskoi, että Jeesus voi kielteisestä vastauksesta huolimatta auttaa. Heidän käymänsä keskustelu ilmensi toiseuttamista, mutta myös mahdollisuuden muutokseen. Tarkastelin kahta modernia tulkintaa kertomuksesta ja sieltä nousi esille toiseuttamiseen liittyviä vastapareja: puhdas vs. epäpuhdas, valloittaja vs. valloitettu sekä mies vs. nainen. Modernin tulkinnat saivat inspiraation naisesta, sekä Jeesuksesta, joka oli valmis muuttumaan. Tulkinnoista löytyi samanlaisia vastapareja ja toiseuttamista. Ihmisten kohtaamisiin liittyy myös ”toisen” ja ”minän” määrittely ja se näkyi Jeesuksen ja naisen kohtaamisessa.

Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Saara Marjasvaara Työn nimi: Kiitolliset, kunnioittavat ja nöyrät. Diskursiivinen näkökulma pakolaisten vastaanottoon liittyvään nettikommentointiin Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: Toukokuu 2022 Sivumäärä: 87 + 2 Avainsanat: Kriittinen diskursiivinen sosiaalipsykologia, pakolaisten vastaanotto, kotoutuminen, nettikommentointi, maahanmuuttodiskurssit, poliittinen merkityksellistäminen, assimilaatiopolitiikka, toiseuttaminen Ohjaaja tai ohjaajat: Inga Jasinskaja-Lahti Säilytyspaikka: Helda Muita tietoja: - Tiivistelmä: Maahanmuuttokeskustelu on ollut Suomessa viime vuosina vilkasta ja se jatkuu edelleen kiivaana. Euroopan Unionissa ja Suomessa on koettu viime vuosina kaksi merkittävää pakolaisaaltoa, joista viimeisimmän aikana Suomeen on saapunut ukrainalaisia pakolaisia. Ensimmäinen pakolaisaalto oli vuonna 2015, ja Suomi myönsi vuonna 2016 ennätysmäärän oleskelulupia. Kuntiin syntyi painetta vastaanottaa pakolaisia ELY-keskuksen kuntapaikkamenettelyn kautta ja asiasta syntyi keskustelua paikallislehtien kommenttipalstoilla. Tutkielman toteutettiin kriittisen diskursiivisen sosiaalipsykologian viitekehyksessä. Sen aineistona oli yhdeksän kommenttiketjua paikallislehdissä, jotka olivat virinneet vuosina 2015-2018 julkaistuista uutisista liittyen pakolaisten vastaanottoon. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisia tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita rakentuu paikallislehtien keskustelupalstoilla, kun kommentoidaan päätöksiä pakolaisten sijoittamisesta kuntaan, sekä minkälaista argumentointia ja minkälaisia merkityksellistämisen keinoja näissä repertuaareissa esiintyy. Aineistosta voitiin löytää neljä tulkintarepertuaaria ja kuusi subjektipositiota. Maahanmuuttopolitiikka välineenä ja selittäjänä pakolaiskysymyksissä -repertuaarissa oli tunnusomaista informatiivisuus ja asiakeskeisyys. Läpileikkaavana tapana puhua pakolaisten vastaanotosta oli nostaa keskusteluun vastuukysymykset kotoutumisen onnistumisesta. Jakamisen taakka rajallisten resurssien todellisuuksissa -repertuaarissa oli tyypillistä epätoivon ilmaisut rajallisista palvelu- ja asuntoresursseista. Hyväksikäyttö hyväuskoisuuden varjolla- repertuaarissa retoriikkaa yhdisti hyväksikäytetyksi tulemisen uhkakuvan rakentuminen erityisesti pakolaisten vastaanoton taloudellisiin vaikutuksiin ja virheelliseen viranomaistiedotukseen liittyen. Hyväksikäyttöretoriikka ja turvallisuudentunteen horjumiseen liittyvät merkityksellistämisen tavat mahdollistivat pakolaisvastaisen politiikan, jolla oikeutettiin ja normalisoitiin assimilaatiopyrkimyksiä. Sosiaalisten identiteettien repertuaarissa rakentui identiteettineuvotteluja suhteessa tuleviin pakolaisiin. Retoriikkaa yhdisti puhetapa, joka rakentui uskonnollis- kulttuuristen arvojen ympärille. Tulkintarepertuaareissa rakentui kuusi erilaista subjektipositiota: valpas kansalainen, elättäjä ja veronmaksaja, paikallistuntija, petetty kuntalainen, toiseuden rakentaja sekä sivistyksen ja hyveellisten arvojen edustaja. Argumentaatiota tehtiin valta-asetelmasta käsin, jossa kohde oli objektifioitu, pakolaisten oman äänen retorinen hiljaisuus kietoutui tukahdutettuun positioon. Toiseuttaminen diskursiivisena prosessina mahdollisti rakenteellista diskriminaatiota normalisoivien todellisuuksien rakentumista. Nettikommentoinnissa arkipäiväinen maahanmuuttopoliittinen vaikuttaminen mahdollistuu maahanmuuttoa vastustavana retoriikkana, joka rakentuu yleiseksi puhetavaksi ja normiksi, luoden tyhjiön maahanmuuttomyönteiselle retoriikalle. Tämän tutkimuksen myötä ymmärrys pakolaisten vastaanottoon liittyvistä viestinnällisistä vuorovaikutusprosesseista lisääntyy niin arkisessa vuoropuhelussa ja internet-välitteisessä keskustelussa, kuin rakenteellisissa pakolaisten vastaanoton monitasoisissa prosesseissa. Tulokset voivat osaltaan lisätä ymmärrystä ja vahvistaa rakentavaa, pakolaisia ja muita maahanmuuttajia osallistavaa, myönteistä keskustelukulttuuria Suomessa.

According to the National core curriculum for basic education (2014) cultural diversity is one of the core values in Finnish education. The purpose of this study was to examine cultural diversity in images of environmental studies textbooks for primary education. As visual representations provoke feelings and thoughts as well as create strong mental images it is important to study them. The aim of this study was to describe how people from different continents are represented in textbook images. Previous studies on cultural diversity in textbooks suggest that Western bias, othering representations and stereotypes are typical in textbooks, especially in images. This thesis is a mixed methods -study. 225 images, from twelve different textbooks of environmental studies for primary education, were used as data. The images were analyzed by using quantitative content analysis. The analysis was completed by qualitative analysis of selected images. The results show that different continents are represented with different kinds of images in textbooks of environmental studies. Differences in the number of images and contents in textbooks from different publishers were also found. Othering representations were found in images, but there were also images that challenged stereotypes. More research on new textbooks and the interest of publishers to use the results in textbook development is needed.

This research examines immigrant parents’ experiences of their customership in the day care services. As the empirical data of this qualitative research I have used theme interviews of three parents. Each parent was interviewed personally in cafés or their home in the late 2018 and early 2019. All three parents were active in work life and they had at least a second grade degree from vocational school. Two of them had a master’s degree. The interviews were analysed with theory directed content analysis. As the theoretical framework of this research I have used the theory of othering, social representations and prejudices. In addition, I have used the researches about immigrants at risk of facing prejudices in the Western society due some of their features. The parents who took part in this research did not have those features which is taken into consideration in the contemplation of the results. I have categorized the interviews using Heino’s (2017) model of four different positions as the result of the experiences in social services. The results of this research complied the previous research: the parents’ experiences were overlapping. They could position themselves grateful, mistreated, active or dependent depending on the situation. Most often they positioned themselves grateful, second often mistreated, third often dependent and least often active.

Through intercultural education, it is possible to learn how to face diversity and otherness in a globalizing world, depending on the kind of intercultural understanding it is based on. Through the solid and Janusian understandings of interculturality, culture and identity can be seen as essentialistic constructions that explain people’s actions. Unquestioned stereotypes and assumptions of the other can lead to othering. From a critical point of view, liquid interculturality emphasizes the flexible and interactional nature of both culture and identity. Liquid interculturality is also associated with an intersectional perspective, which takes into account individuals’ multiple identities and their intersections. Diversity includes, for example, gender, socio-economic status or age, and culture is not seen as the sole determinant of identity or action. The aim of this thesis was to examine the role of intersectionality in the field of intercultural education. The literature review was based on critical educational research, which is built on post-structuralist and post-colonialist traditions. The perspective of intersectionality was examined through questions about to whom intercultural education is directed, what it pursues and how it is implemented. Different ways of understanding interculturality were used in the analysis. Intersectionality can be implemented through critical intercultural education which is directed to all students and recognizes diversity within all individuals. In teaching and educational practices, intersectional intercultural education takes into account both the individual ways of identification and the underlying structures and power relations. It is challenging to integrate intersectionality into an intercultural education that is based on a solid or Janusian view of interculturality.

Tutkielmassa käsitellään terroristijärjestö Islamilaisen valtion propagandaa ja erityisesti internetissä levitettyä Rumiyah-propagandalehteä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Islamilainen valtio esittää propagandassaan erityisesti länsimaat, naisen toimijuuden sekä väkivaltaa suhteessa inhimillisyyteen. Tutkielmassa pohditaan myös, miten toiseuttamisen prosessi näkyy analysoitavissa kategorioissa. Tutkielman metodologisen viitekehyksen muodostaa sisällönerittely- sekä analyysi. Aineistona toimii Rumiyah-propagandalehti, jota on julkaistu 13 numeroa vuosien 2016 ja 2017 välillä. Tutkimus sijoittuu kulttuurisen terrorismintutkimuksen poikkitieteelliselle kentälle. Islamilainen valtio nousi ilmiöksi erityisesti vuosina 2014, jolloin se julistautui kalifaatiksi. Järjestön onnistui luoda itsestään paikallinen, alueellinen ja globaali uhkatekijä. Järjestön saamaan huomioon on ollut vaikuttamassa myös Islamilaisen valtion mediastrategia ja laajalle levinnyt propagandamateriaali. Korkein tuotantoarvoin valmistettu propaganda levisi laajalle, myös ei-arabiankieliselle, yleisölle erityisesti sosiaalisen media välityksellä. Propagandan ja itse järjestön saaman huomioarvon takia on olennaista analysoida propagandajulkaisujen esitystapoja, sillä propagandalla on mahdollista vaikuttaa vastaanottavan yleisön käsityksiin. Tutkimuksen perusteella länsimaat esitetään vääräoppisina ja pahoina paikkoina, joiden strategisella demonisoinnilla, toiseuttamisella, luodaan legitimiteettiä Islamilaiselle valtiolle. Naisen toimijuus esitetään aineistossa normatiivisia ohjeistuksia noudattavana roolina mutta myös toisaalta aktiivisempana subjektina. Molempia esitystapoja kuitenkin lävistää äänetön, toiseutettu esitys naisen toivotusta toimijuudesta, minkä voidaan nähdä olevan Islamilaisen valtion strateginen valinta. Väkivallan eri esittämistavoilla toiseutetaan väkivaltatilanteen kauhua, uhrien inhimillisyyttä sekä näiden puolustuskyvyttömyyttä, minkä viestinnällisyyttä Islamilainen valtio hyödyntää järjestön strategisiin tarpeisiin.

Tutkimuksen tarkoitus on piirtää kuva suomalaisesta uskonnollisesta vihapuheesta kristillisessä, luterilaisessa kontekstissa Suomessa. Tutkimuksen lähdeaineistona on piispa Irja Askolan saama vihaposti, jota Askola sai siunattuaan homoseksuaalin miesparin lähetystehtäviin kesällä 2013. Kyseessä on näin ollen yhden tapauksen piirtämä kuva uskonnollisesta vihapuheesta. Taustoitin tutkimusta aiemmalla vihaan ja vihapuheeseen sekä sananvapauteen liittyvällä yleiseurooppalaisella ja Yhdysvalloissa tehdyllä tutkimuksella. Niissä käsitellään vihaa ja vihapuhetta useista eri näkökulmista. Samalla sananvapaus ja laillisuuskysymykset nousevat esiin. Lähestyn tutkimusaineistoa toiseuden näkökulmasta. Kathleen Taylorin esittämä toiseuden tulkinta on tärkeä osa näkökulmaani. Metodina käytin teoriasidonnaista systemaattista analyysia. Käytössäni ollut lähdeaineisto koostuu erilaisista teksteistä: kirjeistä, postikorteista ja sähköposteista. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: Mitä provokaatioita on uskonnollisen vihapuheen taustalla? Mitä erityispiirteitä on uskonnollisessa luterilaisessa kontekstissa esiintyvässä vihapuheessa Suomessa? Tutkimusaineistosta paljastui analyysissä ärsykkeitä, jotka laukaisevat uskonnollista vihapuhetta. Olen luokitellut nämä provokaatiot kolmeen ryhmään: jumalallisen järjestyksen rikkominen, kirkon järjestyksen rikkominen ja puhtauden rikkominen. Jumalan sanasta ja Raamatusta luopuminen toimii provokaationa. Tähän jumalallisen järjestyksen rikkomiseen liittyvät aineiston mukaan olennaisesti kysymykset Raamatun tulkinnasta, seksuaalisuudesta ja sukupuolesta. Toiseen provokaatioon, kirkon järjestyksen rikkomiseen, liittyvät kysymykset kirkon ykseyden rikkomisesta, opista ja perinteestä. Puhtauden rikkominen on kolmas provokaatio. Siihen liittyvät puhtauden ja saastaisuuden käsitteet symbolisella -, fyysisellä - ja patogeenisella tasolla. Näiden eri järjestysten rikkomisilla on myös seurauksensa. Väärintekijää kohtaa rangaistus. Jumalan koston tai tuomion uhkakuvilla maalailu ja jopa suoranainen uhkailu on yleisestä uskonnollisessa vihapuheessa. Uskonnollisen vihapuheen erityispiirteiksi paljastuu sen yliluonnollinen motivoituminen. Vihapuhetta perustellaan Jumalalla ja ollaan ikään kuin Jumalan puhemiehiä. Tästä syystä myös uskonnollista vihapuhetta tuotetaan useammin omalla nimellä kuin anonyymisti. Kun ollaan Jumalan asialla, voidaan tulla julki omalla nimellä. Vihapuheen leimaa ei kuitenkaan mielellään liitetä omaan (viha)puheeseen, vaan tästä leimasta pyritään pois. Se tapahtuu siirtämällä vastuuta puheesta Jumalalle. Uskonnollista vihapuhetta voidaan myös tuottaa käyttämällä uskontoa hyväksi tuottamalla vihapuhetta, joka perustuu muihin kuin uskonnollisiin motiiveihin. Uskonto toimii näin muun vihapuheen areenana ja keppihevosena. Uskonnolliseen vihapuheeseen on sekoittuneena myös muita vihan muotoja kuten esimerkiksi naisvihaa, ulkomaalaisvihaa, herravihaa ja homofobiaa. Vihapuheessa on kyse vallasta. Siksi vallan rakenteiden paljastaminen on vihapuheen torjunnassa tärkeää. Myös lainsäädännön keinoin tulee rajoittaa loukkaavaa puhetta. Lainsäädännön määritelmää vihapuheesta olisi kuitenkin hyvä täsmentää. Julkista keskustelua tulisi käydä enemmän siitä mikä on sopivaa ja sallittua. Koulutuksessa tulisi huomioida uudet keskustelutavat ja niihin sopivan keskustelukulttuurin opetus tehokkaammin. Syytä olisi lisätä myös vähemmistöjen puhetta uskontojen sisällä. Antaa sorretuille yksilölliset kasvot, identiteetti ja moraalinen ääni. Saada heidät osaksi arkipäivää. Taistelussa vihapuhetta vastaan sananvapautta ja sen merkitystä ei saa unohtaa.