Browsing by Subject "torjunta"

Elintarvikepetokset eivät ole uusi ilmiö, vaan niistä löydetään todisteita pitkältä ihmiskunnan historiasta. Elintarvikepetokset aiheuttavat yhteiskunnalle sekä taloudellisia että terveydellisiä haittoja ja vaikuttavat kuluttajien luottamukseen. Useat lähihistoriassa tapahtuneet tapaukset osoittavat, että elintarvikepetosten vakavuus ja mittakaava ovat kasvaneet nyky-yhteiskunnassa. Useat eri elintarvikkeet ovat alttiita elintarvikepetoksille ja elintarvikepetoksien muodot vaihtelevat. Euroopan unionin raporteissa on kerätty tietoa unionin alueen yleisimmistä elintarvikepetosten muodoista ja tyypillisistä väärennetyistä elintarvikkeista. Elintarvikepetosten todellisen laajuuden arviointi on kuitenkin haastavaa, koska kuluttaja ei usein tunnista väärennettyä elintarviketta ja väärennetyt elintarvikkeet aiheuttavat harvoin terveydellisiä ongelmia. Laajuuden arviointia vaikeuttaa myös se, että kaikkia elintarvikepetostapauksia ei havaita tai raportoida. Euroopan komissio on linjannut, että elintarvikepetoksen tulisi täyttää neljä kriteeriä, jotka ovat EU:n lainsäädännön rikkominen, teon tahallisuus, taloudellisen hyödyn tavoittelu ja asiakkaan harhaanjohtaminen. Elintarvikepetosta ei kuitenkaan tunneta Euroopan unionin tai Suomen lainsäädännössä, mutta elintarvikkeiden turvallisuutta ja sekä toimijan että viranomaisten vastuuta käsitellään sekä EU:n elintarvikelainsäädännössä että kansallisessa elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikelainsäädäntö määrittelee rikoslain kanssa viranomaisten käytössä olevat hallinnolliset pakkokeinot ja rangaistussäädökset. EU:n elintarvikelainsäädäntöön on tulossa muutoksia, joissa huomioidaan entistä paremmin elintarvikepetosten torjunta ja vastaavia muutoksia on mahdollisesti tulossa myös Suomen lainsäädäntöön. Elintarvikepetoksia torjutaan niin viranomais- kuin yritystasolla. Viranomaisten suorittamassa valvonnassa ovat sekä tarkastukset että näytteiden otot olennainen osa torjuntaa. Tässä kirjallisuuskatsauksessa ei käsitellä näytteiden ottoa ja niihin liittyviä laboratoriomenetelmiä. Viranomaiset tekevät tarkastuksia niin toimijoiden tiloihin kuin rajatarkastusten yhteydessä. Yritykset torjuvat elintarvikepetoksia omavalvontansa yhteydessä arvioimalla elintarvikeketjunsa haavoittuvuuksia. Lisäksi yrityksille on tarjolla elintarviketurvallisuusstandardeja, joissa huomioidaan myös elintarvikepetosten torjunta. Kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että nykyinen EU:n ja Suomen elintarvikelainsäädäntö antaa hyvät puitteet myös elintarvikepetosten torjuntaan ja uudistuva lainsäädäntö entisestään parantaa viranomaisten kykyä reagoida elintarvikepetoksiin. Elintarvikepetosten torjunnassa tarvitaan kuitenkin toimia sekä yrityksiltä että viranomaisilta ja torjunnassa tulee huomioida elintarvikepetosten muuttuminen petoksen tekijöiden keksiessä uusia keinoja vältellä torjuntamenetelmiä. Elintarvikepetosten torjuntaa voidaankin tulevaisuudessa kehittää ottamalla käyttöön profilointijärjestelmiä, joilla voidaan kohdentaa sekä viranomaisvalvontaa että yritysten omavalvontaa. Elintarvikepetoksia käsitellään ulkomaalaisessa tieteellisessä kirjallisuudessa ja viranomaislähteissä, mutta elintarvikepetosten torjunnan osalta tietoa on vielä rajallisesti. Suomalaista tieteellistä kirjallisuutta aiheesta löytyy vielä kauttaaltaan rajallisesti. Elintarvikepetoksien torjunta kuuluu kuitenkin suomalaisten valvontaviranomaisten toimintaan, joten kattava ja ymmärrettävä suomenkielinen kirjallisuuskatsaus aiheesta oli tarpeellinen. Tähän kirjallisuuskatsaukseen kerättyä tietoa voidaan myös hyödyntää uusien elintarvikepetoksiin liittyvien tutkimusaiheiden suunnittelussa.

The purpose of this thesis is illustrate, analyse and construe how children think about their own actions when their strive for playing together with peer have been rejected. This thesis find out associations between action strategies both age and gender. The associations between action strategies and child -specific evaluation made by kindergarten teachers are also subject of the review. There are only few previous research of children`s own thoughts about their actions in rejection situations altough injurious impacts of rejection and signification of positive peer relationships is known a lot. The aim of this study is add knowledge about thoughts of rejection in equal peer relationships by children under school age and stimulate conversation of how to prevent rejection and what good peer relationships significance to every children. The data used in this thesis is part of the large and international ”Orientaatio projekti” research project material. The data has been collected in 2010 from different kinds of day care centres and 8 Councils of Central Uusimaa. The material has been collected by interviewing children and having the teachers evaluate the children´s different skills on a five point scale. There was total 411 answers by children the age of 1-7. This thesis was a mixed methods research where qualitative research was complemented by quantitative data and quantitative analysis methods. Research results were obtained by data -driven content analysis, cross tabulation, Chi-Square- and Cramer`s V tests. The SPSS software was used resource of analysis. According to this thesis most popular action strategy was adaptive (48,8%). Other action strategies in rejection situations were retiring (15,8%), resourting to adults (7,1%), interactive (9%), emotional (2,6%), dominant (4,5%) and uncertain (5,6%). The eight category was composed of the non-respondents (4,1%). The impact of gender was slight. Only resourting to adults were considerably more common in girls. The association of age was statistically significant between adaptive, retiring, uncertain and non-respondents. Several claims in child -specific evaluation and action strategies based on children`s answers has statistically significant association. However there was no association between categories and claims that directly descriptive them. According to this children`s own estimates doesn`t correspond to kindergarten teachers` evaluation of children`s abilities. Based on the results children should be supported in the development of social skills whereupon interactive action strategy become more common. In this way experiences of continual rejection stay more likely occasional.

Pohjois-Euroopassa hanhet ovat nykyään yleisimpiä kaupungeissa asuvia kasvinsyöjiä. Valkoposkihanhi Branta leucopsis on alkujaan arktinen hanhilaji, jota on tavattu Suomessa 1910-luvulta lähtien muuttoaikoina. Rauhoittamisen myötä 1980-luvun lopulta valkoposkihanhikanta on kasvanut runsaasti levittäytyen pesimään uusille alueille. Pääkaupunki seudun rantanurmet tarjoavat paremmat olosuhteet turvalliseen ruokailuun ja pesintään kuin valkoposkihanhien luonnolliset elinympäristöt. Valkoposkihanhet poikueineen viihtyvät kesäaikaan samoilla rantanurmilla ihmisten kanssa. Tästä on seurannut voimakasta keskustelu hanhien aiheuttamista haitoista nurmialueiden virkistyskäytölle. Aikaisemmat tutkimukset ovat pääsääntöisesti keskittyneet estämään hanhien ruokailua viljelyskasveilla. Kaupunkiolosuhteisiin sopivien menetelmien tehokkuudesta on vielä vähän tietoa. Tärkeää olisi löytää menetelmä, mikä olisi kustannustehokas ja sosiaalisesti hyväksyttävä. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää näkö- ja kulkuesteenä toimivien aitojen vaikutus valkoposkihanhipoikueiden ruokailualueen valintaan. Tutkimus toteutettiin vuosina 2016 ja 2017 kesäaikaan, kun valkoposkihanhipoikueet saapuivat rantanurmille ja lopetettiin poikueiden saavutettua lentokyvyn. Tutkimusalueina olivat Arabianranta, Töölönlahti ja Kaivopuisto. Tutkimusalueille sijoitettiin koe-kontrollialuepareja. Aidatut alueet muodostivat U-kirjaimen muotoisen alueen. Koealueet sijoitettiin 5 metrin tai 25 metrin päähän rannasta. Valkoposkihanhien laidunnusta koe-kontrollialuepareilla indikoivat hanhien ulosteet. Koe-kontrollialueparit siivottiin ennen tarkastelujakson aloittamista sekä jokaisen laskentakerran jälkeen. Tulokset osoittivat, että valkoposkihanhien laidunnukseen ja ruokailualueen valintaan voidaan vaikuttaa aitojen avulla. Valkoposkihanhet välttivät ruokailua aitojen takana. Kontrollialueille kertyi enemmän ulostetta kuin aidatuille koealueille. Laidunnuspaine oli suurinta lähellä rantaa olevilla koealueilla. Tutkimustulokset olivat molempina vuosina yhteneväiset. Tilastollisesti merkitsevimmät tekijät ulosteiden määrää koealuilla selittivät koealue ja etäisyys. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää puistosuunnittelussa mietittäessä ratkaisuja hanhien ja ihmisten välisiin konflikteihin rantanurmilla. Yksistään aidat eivät kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Aitojen lisäksi valkoposkihanhien laidunnusalueen valintaa vaikuttivat rannan ominaisuudet. Ratkaisua etsittäessä tärkeää on ottaa huomioon paikallisten ihmisten asenteet ja suhtautuminen hanhia kohtaan. Lisäksi on tärkeätä pyrkiä löytämään ratkaisu, mikä pohjautuu olemassa olevaan tieteelliseen tietoon. Parhaimman lopputuloksen saa, kun pystyy yhdistämään erilaisia torjuntamenetelmiä.