Browsing by Subject "tourism"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan japanilaisten animefanien tekemiä matkoja animesarjoihin ja -elokuviin liittyville paikoille. Tällaisia matkoja kutsutaan usein animepyhiinvaelluksiksi, ja niillä katsotaan olevan uskonnollisia konnotaatioita, sillä niistä käytetään japaniksi usein nimitystä “seichi junrei”, joka alun perin tarkoittaa uskonnollisia pyhiinvaelluksia. Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimii Grounded Theory ja metodina narratiivinen haastattelu. Tutkimusta varten haastateltiin viittä japanilaista henkilöä, jotka ovat tehneet animepyhiinvaelluksia. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä haastateltavia motivoi animepyhiinvaelluksille, ja millaisia vaikutuksia animepyhiinvaelluksilla on sekä henkilöihin itseensä että Japanin yhteiskuntaan. Tulokset analysoidaan narratiivisen analyysin keinoin litteroimalla ja koodaamalla haastattelut. Tutkimuksen pohjana toimivat myös tutkijan omat vierailut useilla animepaikoilla Japanissa. Tuloksia tarkastellaan lopuksi myös Pearcen Travel Career Pattern -teorian näkökulmasta, sekä kolmesta pyhiinvaellusteoreettisesta näkökulmasta. Tutkimuksessa todetaan, että motivaatio animepyhiinvaelluksille voidaan jakaa kolmeen tasoon: 1) “anime”, joka on matkan ensimmäinen ja tärkein motiivi, ja käsittää paikan, joka on kuvattuna animessa, 2) “ympäröivät alueet”, jotka ovat seuraava motiivi, ja käsittävät ympäröivät alueet, jotka eivät kuitenkaan näy itse animessa, sekä alueella asuvat ihmiset, ja 3) “muut syyt/muistot”, esimerkiksi matkakumppanit tai muut matkalla tavatut ihmiset, sekä muut paikat, joissa vierailtiin esimerkiksi matkalla animepaikoille tai niistä pois, toisin sanoen henkilökohtaiset muistot. Tutkimuksessa todetaan myös, että matka vaikuttaa muun muassa animen katselukokemukseen siten, että siinä missä ennen matkaa ja matkan aikana paikkaa katsotaan teoksen näkökulmasta leviten ympäröiviin alueisiin ja muihin paikkoihin (tasosta 1 tasoon 3), matkan jälkeen teosta aletaan usein katsoa henkilökohtaisesta näkökulmasta (tasosta 3 tasoon 1), sillä katsojalle palautuu mieleen paikat, joissa hän on itse käynyt, ja nämä henkilökohtaiset muistot sekoittuvat katselukokemukseen. Yhteiskunnallisesti animepyhiinvaellukset on alettu nähdä yhtenä matkailun muotona, ja useat alueet ovatkin alkaneet yhä enenevissä määrin käyttää animepyhiinvaelluksia matkailun edistämiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että tästä johtuen myös animefanien itsensä sisällä on tapahtunut asennemuutos, jonka ansiosta fanien itsensäkin on aiempaa helpompi tehdä tällaisia matkoja ei pelkästään sen vuoksi, että informaatiota on tarjolla aiempaa enemmän, vaan myös sen vuoksi, että he kokevat olevansa tervetulleita.

The main objective was to identify and analyze the tourism management perspective to Corporate Social Responsibility (CSR) at the luxury Fairmont Chateau Lake Louise (FCLL) Hotel and Resort in the Banff National Park (NP). It is viable for a company to conduct responsible business operations, especially in protected areas, because of a great influence of Environmental Non-Governmental Organizations (ENGO’s) and high customer awareness of environmental issues. Definitely, large chains of luxury hotels and resorts, such as the Fairmont, are greatly dependent on their reputation and engagement with the communities’ well-being and handling the environmental issues in the area of business operations. The thesis is divided into several parts, i.e. introduction, theoretical background, methodology and previous research, results of the research, and conclusions and discussions. Undoubtedly, all of the above mentioned parts are essential in order to get a complete picture of the thesis topic and its achieved objectives. As a matter of fact, the current Master’s thesis comprises various industries with hospitality, tourism, and forestry. In order to gain the stated objectives, a deep analysis of the literature related to the topic and online sources was conducted, as well as email interviews with some representatives, i.e. certain managers, of the FCLL. Obviously, not all of the respondents were able to answer in time or to answer at all due to various reasons; however, the received replies were enough to make their contribution to the current thesis. The questions were especially designed to fit the respondents and to get a better insight into the FCLL’s business activities in the Banff NP. As the results showed, the FCLL has a good reputation due to its dedication and achievements, regardless of the plans to build a conference center and previous negative impact on the environment in the area. FCLL is trying its best to become a good “citizen” by following its CSR practices and engaging stakeholders. The FCLL’s major focus is to diminish negative impacts from its business operations in the park, i.e. on its various environmental programs, engaging not only personnel of the company, but communities and customers. These results were used as a basis of a SWOT analysis to have a clearer and visible representation of the FCLL’s current position, taking all the issues into consideration. In conclusion, this research shows that the luxury Fairmont Chateau Lake Louise Hotel and Resort in the Banff National Park has a good image and reputation due to its various environmental programs, dedication to its responsible business operations, and engagement of the involved stakeholders; therefore, it is clear the company has a great potential based on its achievements and willingness to make its positive contribution.

Turismi ei ole Kiinassa kehittynyt vielä täyteen potentiaalinsa. Vain noin viidellä prosentilla kiinalaisista on passi, mutta jo nyt kiinalaiset käyttävät eniten rahaa turismiin maailmassa. Viimeisen vuosikymmenen aikana myös kiinalaisten turistien määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi. Viime aikoina suomalaiset yritykset ovat huomanneet, että Suomessa on tarvetta kiinalaisen kulttuurin ja kiinan kielen osaajille. Suomalainen lehdistö on kiinnittänyt paljon huomiota tilastoihin, joissa kerrotaan kiinalaisten Suomessa viettämistä öistä. Sen sijaan kiinalaisten asiakastyytyväisyyteen hotelleissa ei ole vielä kiinnitetty merkittävästi huomiota. Tästä johtuen tämä tutkimus käsittelee kiinalaisten asiakastyytyväisyyttä suomalaisissa hotelleissa. Tässä tutkimuksessa keskitytään siihen, onko suomalaisissa hotelleissa tarvetta palveluiden parantamiselle kiinalaisten asiakkaiden houkuttelemiseksi ja palvelemiseksi sekä sitä, että jos tarvetta on, millaisia parannuksia hotellien tulisi tehdä palveluilleen. Tämän työn teoreettinen tausta nojaa turismin markkinoinnin teoriaan. Teoria osoittaa, kuinka asiakkaan erikoistarpeiden huomiointi ja asiakastyytyväisyys vaikuttavat asiakkaan uskollisuuteen, asiakkaan todennäköisyyteen suositella palvelua ja asiakassuhteen säilyttämiseen. Tässä tutkielmassa tietoa on kerätty eri lähteistä. Lähteinä on käytetty aikaisempaa tutkimusta sekä suomalaisissa uutisissa julkaistuja artikkeleita. Lisäksi työtä varten on haastateltu viittä kiinalaisten turistien opasta. Tämän vuoksi tutkimus on niin empiirinen kuin teoreettinen, koska työhön on käytetty niin tutkimusta kuin haastatteluita, joissa yksilöt pääsevät ääneen. Tämä työ on kvalitatiivinen etenkin johtuen kiinalaisten oppaiden haastatteluista. Työssä huomattiin, että suomalaisissa hotelleissa on asioita, joita voisi kehittää kiinalaisten turistien asiakastyytyväisyyden parantamiseksi. Kehityskohteet vaihtelivat pienistä, helposti toteutettavista asioista suuriin, merkittävämpiä investointeja vaativiin muutoksiin. Useimmiten toivottuja muutoksia oli kuuman veden tarjoaminen hotelleissa sekä aamupalan muuttaminen enemmän kiinalaista makua vastaavaksi. Lisäksi kirjallisissa lähteissä mainittiin usein asiakkaiden toive saada palvelua sekä informaatiota kohteesta kiinaksi. Tämän tutkimuksen tulokset ovat varsin samanlaisia ulkomailla tehtyjen tutkimusten kanssa. Haasteet ja ratkaisut kiinalaisten ymmärtämisessä ympäri länsimaita näyttävät olevan varsin samanlaisia.

Koronaviruspandemia vaikutti koko yhteiskuntaan vuonna 2020. Myös Suomi sulki valtionrajansa muulta kuin välttämättömältä liikenteeltä. Tästä johtuen kesällä 2020 ulkomaanmatkailijat hävisivät Helsingistä lähes täysin. Matkailijoihin keskittyvät yritykset joutuivat suuntaamaan markkinointinsa uudelleen kotimaisiin asiakkaisiin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten markkinoiden uudelleensuuntautuminen on vaikuttanut matkailijoihin keskittyvien yritysten kielenkäyttöön ja kielimaisemaan. Tavoitteena on selvittää paitsi muutokset, myös perustelut niiden takana, samoin kuin syyt sille, että muutosta ei olekaan tapahtunut. Tutkielma keskittyy yritysten kieliasioiden päättäjiin, heidän ratkaisuihinsa sekä heidän tyytyväisyyteensä omiin ratkaisuihinsa. Kielimaisema on sosiolingvistiikan tutkimussuunta, jossa tarkastellaan kielten esillepanoa tietyssä paikassa. Tutkimuksen kohteena ovat usein esimerkiksi katukyltit, mainosjulisteet ja infotaulut, niin julkisten kuin yksityisten tahojen tekemät. Kirjallisuuden mukaan keskeisiä ongelmia alalla on mm. tutkimusmenetelmien kehittymättömyys sekä dynaamisen näkökulman vähäisyys. Tämä tutkielma pyrkii osiltaan korjaamaan näitä puutteita. Aineisto on kerätty kyselylomakkeella sekä jatkohaastattelulla halukkaille. Lomakkeessa kysyttiin muutoksista suomen, ruotsin, englannin ja muiden kielten käytössä yrityksen sosiaalisessa mediassa. kotisivuilla, teksteissä tilojen ulkopuolella, julkisten tilojen sisäpuolella ja henkilöstötiloissa sekä yrityksen sisäisessä viestinnässä. Haastattelussa jokaista ratkaisua pyydettiin perustelemaan. Lisäksi kysyttiin erikseen koronaohjeistusta koskevista teksteistä. Sekä lomakkeessa että haastattelussa käsiteltiin myös vastaajien tyytyväisyyttä omiin kielivalintoihin. Lomakkeeseen vastasi 51 yritystä ja haastatteluihin osallistui näistä kahdeksan. Vastaukset koottiin yhteenvetotaulukoihin, joita analysoitiin pysty- ja vaakasuunnassa eri näkökulmista mahdollisimman kattavien tulosten saamiseksi. Tutkimuksesta selviää, että muutosta kielimaisemassa tapahtui suhteellisen vähän. Muutoksilla oli kuitenkin selkeä suunta: suomen kieltä lisättiin, englannin kieltä vähennettiin ja muut kielet poistettiin lähes kokonaan. Poikkeuksena oli ruotsi, joka selvästi jakoi mielipiteet yritysten kesken. Avaintekijänä yrityksen kielipäätöksiin toimi usein työntekijöiden kielitaito. Päätöksiin vaikuttivat selvästi myös toisaalta ulkomaalaisten turistien puuttuminen, toisaalta maahanmuuttajien ym. suomea osaamattomien asiakkaiden läsnäolo, joka ei ollut muuttunut. 92% vastaajista oli erittäin tai jossain määrin tyytyväisiä kieliratkaisuihinsa pandemian aikana.

This thesis is not an analysis of trekking as an activity; rather it is about a specific form of tourism as a type of relationship in the world, which can affect modes being in the world. That is ethnic tourism in Pai village Mae Hong Son province Thailand. By examining so called “Hill Tribe” trekking tours as a point of inquiry into forms of touristic interaction I hope to expand on the notion that the ability to enact and manipulate various social roles opens up new channels for being in the world. The overall focus on guides who lead such tours is intended to help elaborate on the fluid nature of social roles and relations. Being at once local actors and conduits to the outside world, through their interaction with tourists, guides fill a unique role in the specialized network of relations that is modern tourism. The approach this study has towards tourism as a specialized type of encounter offers us the potential to better understand why people actively seek out encounters with other cultures, in other places This thesis attempts to develop the argument that through interaction with tourists trekking guides operating out of Pai village in Thailand sell experiences of place and people where in guides themselves come to be symbolic representations of place for their clients. As a type of commodity these experiences are the manifestations of idealized states of being which become subjectively real through interaction; when actors create one another. Through the mediation of experience and encounters trekking guides develop and enact their social role; during the physical act of guiding they come to embody a local setting as they guide tourists through space and interactions to create a local picture of reality under a foreign gaze. Tourism is approached here as a behavior or activity about forging relations between discreet groups of actors as they encounter one another in places for tourism. It is in this line of thought that I try to move away from such an analytical sphere wherein all social acts are ultimately acts of destruction, to one where we instead view human action as being about the social production of other human beings in relation to the self. The physical activity of “Hill Tribe” trekking tourism from the perspective of the tourists is seen here as a specialized type of behavior which actively produces persons through movement in space and time, and interaction with and relation to idealized others. More than anything tourism must be what it results in, a type of relationship defined by new encounters. What the tourist seeks to gain from any given encounter is an essential building block in the relational process of being which we call tourism. People acting in relation to other people with the goal of effecting particular outcomes creates shared realities, in which persons come to understand the self through its relation to others. Therefore the experiences gained through entering into the relational state of being we call tourism hold higher potentials for the active social production of relations rather than a destructive potential for social consumption when tourists and local actors become engaged in the mutual act of inter-personal creation of the other.

This thesis reports of a case study exploring the linguistic landscapes of four churches in Helsinki and their official websites. The aim of the study was to explore multilingualism and the status of English in the linguistic landscapes of main tourist destinations in Helsinki. In particular, the study aimed to find out how different languages, particularly English, are used in the linguistic landscape of Finnish tourism, as well as the reasons for this. Simultaneously, it explored the differences between on-site and online linguistic landscapes to find out how they affect visitors’ experiences. The data consist of photographs collected on-site in the four churches and the different language versions of the church websites. The thesis analysed the linguistic landscapes (LL) and virtual linguistic landscapes (VLL) by categorizing the collected data as monolingual or multilingual signs, as well as the appearing language order and the materiality of signs as temporary or permanent. The findings revealed that numerous languages were used in the LL and VLL, but Finnish remained the dominant language, with English, Swedish, and Russian coming in next. The number of languages on the websites was fewer than the number of languages on-site. A noteworthy discovery is that English was used more frequently than Swedish, even though Swedish is one of Finland’s national languages. English was also a common language in these churches since it was used in more temporary signs than permanent signs to transmit most of the current and up-to-date information to visitors. Based on the findings, the LL of the churches are mostly accessible to tourists, but that consistency of the signage could be thought out more thoroughly. With the increasing number of foreign tourists, more language versions of LL can be added, particularly English version, which is the world’s lingua franca. Some LL with grammatical and spelling mistakes can also be appropriately updated in order to provide visitors a better travel experience.

Due to historical and political reasons, a lot of Belarusians face a challenge regarding the understanding of their national identity. This thesis aims at analysing the ways tourism advertisements contribute to the nation’s representation to Belarusians. The study’s objectives concentrate on the formulation of the most recurring cultural representations of Belarusian nation portrayed in the advertisements and evaluation of their contribution to nation-building processes. In the following thesis, I am answering the research questions regarding the markers of cultural representation (e.g., signs, symbols) seen in tourism advertising contributing to Belarusian identity, their cultural connotations, and the differences in the representation of such symbols in governmental and private Belarusian tourist advertisements. Since the thesis is analysing Belarusian national identity features, I also provide a historical and political background of the republic since the thirteenth century. By doing so, the reader gets a comprehensive picture of the events that influenced the problem of national identity and the topicality of this issue nowadays. The data consist of 44 images and snapshots taken from Belarusian online travel resources. As a rule, these images have a direct connection to traditions, myths, and national heritage of the republic. The materials were classified according to their references to geography, leisure practices, cultural heritage, and social relationships. Such references facilitate the classification of the data and allow to identify the national identity markers in a structured way. In this research, I applied the semiology analysis method that analyses denotative and connotative meanings of an image. This method helps to identify “symbols” depicted in the tourist advertisements regarding Belarusian national identity which involves reading between the lines and understanding the historical and cultural “baggage” of the nation in question. This study demonstrated the most representative markers of cultural representation used in the tourist advertisements of Belarus, the way they “speak” to the citizens, and shape Belarusian national identity in the modern context.

This thesis investigates the influence of the COVID-19 pandemic on tourism advertising. The analysis is focused on case-studying Iceland due to the importance of tourism for the country’s economy and due to its successful tourism marketing campaigns. The thesis aims at analyzing the appeals and visual rhetoric techniques utilized by Iceland during the COVID-19 pandemic and further comparing them the ones from 2019. The comparison to pre-COVID-19 advertising, demonstrates what is the influence of the COVID-19 pandemic on Iceland’s tourism advertising. What is more the study examines whether the pandemic shapes new values and desired tourism behavior and thus fills a research gap defined by Zenker and Kock (2020). The data consists of 7 official tourism advertisements of Iceland from 2019, 2020, 2021, published on their official YouTube channel, and the website: The joyscroll. The data is presented in the form of screenshots in the appendixes of this thesis. The data is analyzed via mixed methods, incorporating qualitative content analysis (QCA) of the appeals in combination with critical visual analysis (CVA). The CVA is further focused on the three dimensions of landscape, people, and heritage. The analysis shows that there is an evident change in both the preferred advertising appeals and in the visual rhetoric techniques utilized during the COVID-19 pandemic. What is more the analysis highlights the importance of emotional appeals and humor and the formation of a new value to Icelandic tourism – mental health.

This master's thesis is an empirical case study of Mahahual, Quintana Roo. With tourism ranking as the second-largest contributor to Mexico's Gross Domestic Product (GDP), this research seeks to unravel the nuanced dynamics surrounding the sector's substantial water consumption, tourism governance, and water governance. The study argues that by not acknowledging the tourist sector's dependency on and the massive use of water resources in water governance, Mexico creates and supports water extractivism. In this sense, water is used as a natural resource to create economic benefits from tourism. At the same time, tourism-related harms, both social and environmental, are seen as unintended consequences of tourism as an economic activity, causing unequal access to water as a resource and heightening local resistance.