Browsing by Subject "tulevaisuudentutkimus"

The aim of this study is to assess future export markets for the Finnish industrial wood construction sector. This is done by analysing secondary materials, previous studies and creating a future vision of Finnish industrial wood construction sector and particularly its exports by the year 2030. This analysis is based on qualitative individual expert interviews and a backcasting analysis using expert panel data. In addition, the study compares the current status of the forest industry exports and future assessments between Finland, Sweden and Estonia by analysing secondary materials, previous studies and expert views. The study was implemented using two different qualitative data sets. Semi-structured thematic expert interviews were collected from Finland, Sweden and Estonia. Expert interviews were used to get an in-depth understanding of the current status of the domestic industrial wood construction sector and the related export opportunities in Finland, Sweden and Estonia. A panel made up of Finnish experts were invited to create an ideal vision of the industrial wood construction sector in Finland and its exports for the year 2030. The panel gathered at a workshop, where their visions were created. In addition, pre- and post-event-questionnaires were part of the expert panel data collection, and this data was used to identify the most promising export countries/regions and the entities of exports in the industrial wood construction sector (e.g., whether to export materials, modules or construction projects). The results emphasised that concrete collaborative actions are needed as soon as possible in knowledge sharing and the industrial wood construction marketing. Based on the International market selection model (IMS), which is employed in this study and combining all the information from the workshop, interviews, literature and questionnaires have proven that the most promising future markets would be Central Europe, the UK and the Nordics by 2030. Otherwise the Finnish expert views of most promising export entities by 2030 varies between products, know-how and projects. During the research process it was realised that future markets need to take a closer look especially from the companies’ perspective. Finnish experts have varying views of the industrial wood construction export in their ideal vision for 2030. The study proved that the experts’ views were divided. Many of them desired that Finland should export more know-how and projects in 2030. Others believed that Finland should concentrate on the export of value-added materials. However, all the experts agreed that Finland should activate the local market and harmonize the regulations, which has had a positive influence on competence and know-how. In the ideal vision for 2030 Finland has improved its networks and co-operation inside the forest industry but also together with other fields. Finland has an open digital platform for knowledge sharing and the standards and regulations are more advanced. The wood construction industry is ideally in 2030 more attractive for students and experts than now, domestic market is wider and Finland has gained more experience and knowledge in the field of industrial wood construction. Finnish experts saw that the future exports markets for industrial wood construction are China, the Nordics, Germany, Russia and Central Europe. China was seen as an attractive market due to the size of the market, rising environmental awareness, wealthier middle class and increasing urbanization. However, China and other emerging countries have to be treated with caution, because they were not highlighted in the Estonian, Swedish or literature-based data analysis. Secondly, the Nordics construction culture is similar, location is nearby and the use of wood is increasing. Also, the harmonization of standards with Nordics came up in the expert data. Overall, the practise of industrial wood construction and environmental awareness are increasing in Europe, especially the countries where there are traditions in wood construction like countries in Central Europe. Swedish experts saw market potential and competitiveness in Central Europe and Eastern Europe, but the data from Sweden is limited to researchers’ opinions. The Estonian experts saw market potential in the UK, Germany and Ireland by 2030. However, the future markets for industrial wood construction needs a closer look as well as export entities, which divided the expert’s views.

Towards the year 2030 in Finland, sustainability issues will be dominated by climate change, the worsening state of the Baltic Sea, technological and technical development, globalization, the degradation of ecosystem services and increasing energy consumption. At the decision-making level, setting strategic objectives towards the year 2030 should consist of increasing energy efficiency, halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. Furthermore, promoting public transportation, limiting greenhouse gas emissions, increasing the proportion of renewable energy sources and linking climate policy to all sustainable development policies should be targeted in strategic long-term planning. This master’s thesis research was implemented as a Delphi study, a method commonly used in futures research. In a Delphi study the expertise of a chosen panel is utilized to gather information on a given topic. The research aimed at investigating the experts’ views on 1) the most important driving forces – changes and trends – affecting sustainable development towards the year 2030 2) the desirability and probability of different sustainability objectives and 3) recognizing the potential political conflicts brought by these strategies. The Delphi study was carried out during February 2010 – April 2010. It consisted of two rounds. The first round questionnaire was sent 43 experts (response rate 56 %). During the second round the most interesting first round results were completed with qualitative arguments (response rate 50 %). The results were analyzed in the manner that the research issues of most interest were 1) the trends having the most importance towards the year 2030 2) the most desirable strategic objectives with a high probability for political conflicts. The results indicate a high risk for political conflict especially with the targets on halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. These two objectives were considered difficult to grasp and often overruled by economic interests. Changing the current societal system based on continuous growth and consumption would require profound alterations in economy, society and individual values. The results also indicate that energy is a key issue for the coming decades: setting strategic objectives for replacing fossil fuels should be among the top priorities of the Finnish national government. Also, in addition for climate change being an important trend, the deviation of rankings in importance among the panel indicated a possibility for social and economic trends to have unexpected, sudden effects as we move towards the year 2030. These include global poverty and inequality, changing age structures and the sustainability of the Finnish economy.

Maailmanpoliittisen vallan perusteet muuttuvat, kun materiaalisten resurssien ja territorion hallinnan rinnalle tulee uusia vallan muotoja. Vallan siirtymät kansallisvaltioilta muille toimijoille ja turvallisuusympäristön muutos ovat vaikuttaneet siihen, että kaupungit käyttävät aiempaa uskottavammin valtaa maailmanpolitiikassa. Turvallisuuden hahmottaminen pelkästään kansallisvaltion näkökulmasta jättää keskeisiä asioita huomiotta, kun eri toimijoihin kohdistuu erilaisia turvallisuusuhkia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan muutoksia maailmanpoliittisen vallan jakautumisessa havainnoimalla turvallisuuden muuttumista suhteessa kaupunkien kasvavaan merkitykseen. Kaupunkeja tutkitaan turvallisuuden viitekohteina eli siitä näkökulmasta, kuinka arvokkaina turvattavina toimijoina ja yksikköinä niitä pidetään. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, minkälaisia trendejä turvallisuuden viitekohteiden kehitykseen liittyy, ja parantaa ymmärrystä turvallisuuden ja kaupunkien kehityksen yhteyksistä. Tutkimus lähestyy kaupunkeja turvallisuuden kontekstissa Kööpenhaminan koulukunnan turvallistamisteorian (securitization theory) kautta. Turvallistamisen konseptin avulla pystytään hahmottamaan sitä, miten kaupunki turvallisuuden viitekohteena voi kehittyä tulevaisuudessa. Kehitystä havainnoidaan turvallistamisteoriassa määritellyillä viidellä turvallisuuden sektorilla, jotka ovat sotilaallinen, ympäristö-, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja poliittinen sektori. Tutkimusmenetelmänä käytetään tulevaisuudentutkimuksen morfologista skenaariotyöskentelyä, jossa rakennetaan tulevaisuusskenaarioita tulevaisuustaulukon avulla. Skenaariot kuvaavat mahdollisia tulevaisuuksia siitä, miten turvallisuusympäristö voi erityisesti kaupunkien kontekstissa kehittyä. Tutkimusaineisto koostuu asiantuntijahaastatteluista ja EU-asiakirjoista, jotka analysoidaan turvallisuuden sektoreiden viitekehystä hyödyntäen. Skenaariomenetelmä antaa työkaluja aineistosta nousevien turvallisuuden taustaoletusten kuvaamiseen ja sitä kautta auttaa hahmottamaan, miten kaupungit voivat näyttäytyä turvallisuuden viitekohteina. Tutkimuksen tuloksena syntyneet tulevaisuusskenaariot Euroopan turvallisuusympäristöstä vuonna 2040 vahvistavat, että kaupungit näyttäytyvät jo tällä hetkellä turvallisuuden viitekohteina monin eri tavoin. Kaupunkien merkitys korostuu erityisesti poliittisella, taloudellisella ja ympäristösektorilla, mutta niiden asema yhteiskunnallisella ja sotilaallisella sektorilla ei ole yhtä selvä. Ei voida sanoa, että kaupungit olisivat syrjäyttämässä kansallisvaltiot vallankäyttäjinä, mutta vaikuttaa siltä, että niiden merkitys sekä sisäisessä että ulkoisessa turvallisuudessa kasvaa tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat erityisesti kaupungistumisen, teknologian ja fyysisen maailman suhteen, yhteiskuntien keskinäisen luottamuksen ja talouskasvun mittareiden kehitys. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että pitkällä aikavälillä maailmanpoliittista valtaa käyttävät ne toimijat, jotka koetaan legitiimeiksi ja sen kautta tärkeiksi turvallisuuden viitekohteiksi. Tutkimuksen tulokset parantavat ymmärrystä turvallisuuden ja kaupunkien kehityksen yhteydestä kuvaamalla skenaarioiden kautta mahdollisia tulevaisuuden turvallisuusympäristöjä. Tutkimus myös esittelee tavan soveltaa turvallistamisteoriaa kaupunkien tutkimukseen ja nostaa sitä kautta esiin mahdollisuuksia turvallistamisteorian kehitykseen.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa uusia suuntauksia ja uudistumisen mahdollisuuksia Keski-Suomen elintarvikejalostukselle. Tulevaisuuden mahdollisuuksia selvitettiin tutkimalla, millaisia elintarviketrendit ja kulutusmuutokset voisivat olla Suomessa vuosina 2031–2036 sekä millaisia muutoksia elintarvikealalla tai -ketjussa voisi tapahtua samalla aikajänteellä. Edeltävien lisäksi selvitettiin tulisiko Keski-Suomen toimintaympäristössä tapahtua rakenteellisia muutoksia, jotta esiin nousseet mahdollisuudet olisivat toteutettavissa. Näihin tietoihin perustuen rakennettiin Keski-Suomen elintarvikejalostukselle tulevaisuuskuvia, joissa tulevaisuuden mahdollisuudet ja muutokset nostettiin esiin. Tutkimus tehtiin toimeksiantona Keski-Suomen ELY-keskukselle. Tulevaisuuden kehityssuuntia tutkittiin haastattelemalla kahdeksaa ruoka-alan ja kuluttajakäyttäytymisen asiantuntijaa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa nousi esiin, että seuraavien 10–15 vuoden aikana tulee tapahtumaan ruokamurros, mutta sen voimakkuus, muutostahti sekä osittain sisältökin on vielä avoin. Kuluttajan roolin nähtiin voimistuvan, joka korostaa trendien ja kuluttajien preferenssien tuntemisen tärkeyttä. Tuloksista muodostui kuusi laajempaa ruokatrendeihin liittyvää kokonaisuutta. Osa näistä kokonaisuuksista oli pitkäaikaisia trendejä ja osa vielä tällä hetkellä alkuvaiheessa olevia, mutta joilla on mahdollisuudet nousta laajemmiksi trendeiksi tulevaisuudessa. Elintarvikealan -ja ketjun tulevaisuuden kehityksessä tunnistettiin useita suuntauksia, jotka olivat osittain vastakkaisiakin. Lisäarvotuotteiden viennin nähtiin myös olevan tärkeä mahdollisuus kotimaisille toimijoille. Tulosten ydinmuuttujista koostettiin tulevaisuustaulukko tulevaisuuskuvien rakentamista varten. Tulevaisuustaulukon avulla rakentui kolme tulevaisuuskuvaa, jotka olivat Maltillinen kehitys, Keski-Suomi esiin ja Kehityksen perässä. Kahdessa ensimmäisessä tulevaisuuskuvassa kehitys on ollut Keski-Suomen elintarvikejalostuksen kannalta suotuisaa ja uusia mahdollisuuksia on syntynyt elintarvikealalle. Näitä mahdollisuuksia on myös päästy hyödyntämään etenkin Keski-Suomi esiin -tulevaisuuskuvassa. Kehityksen perässä -tulevaisuuskuvassa kotimainen elintarvikejalostus ei ole pystynyt vastaamaan tulevaisuuden muuttuvaan kysyntään ja Keski-Suomen elintarvikeketjun toiminta on supistunut voimakkaasti. Keski-Suomen elintarvikejalostuksella voidaan nähdä olevan vahvat mahdollisuudet vastata tulevaisuuden elintarvikkeiden kysyntään ja ruokamurrokseen. Maakuntaan tunnistettiin laajasti erilaisia mahdollisuuksia ja useimmin parhaimmat mahdollisuudet nähtiin saavutettavan hyödyntämällä nykyisiä vahvuuksia. Esimerkkejä näistä ovat paikallisen kulttuuriin liittyvät ruoat, hyvinvointi, luomu- ja luonnontuotteet, marjat sekä kotimainen kala. Maakunnan elintarvikejalostuksen monipuolisuutta hyödyntämällä voisi myös nousta aivan uusia tuotteita tai toimintatapoja elintarvikejalostukselle. Toisaalta monen alatoimialan yhtäaikainen muutos vaatii yhteisen tahtotilan toimijoiden välille ja resursseja kehitykseen. Yleisemmin tärkeitä kehitysalueita elintarvikejalostukselle ovatjalostusasteen nosto, vastuullisuus, yhteistyön tiivistäminen yritysten välillä, kuluttajalähtöisyys, ajan hermolla oleminen ja markkinointi.Tulevaisuuden ruokamurros voi haastaa etenkin pienyrityksiä, joiden resurssit ovat rajallisemmat.

Tutkielmassa tarkastellaan hoivan markkinaistumisen, ruumiillisten hoivatarpeiden ja sukupuolistuneen hoivan välisiä vaikutussuhteita. Tutkimusaineistona käytetään eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kansainväliseltä tutkijaryhmältä tilaamaa Hyvinvointiyhteiskunta 2030 -raporttia (2014) ja sen vuonna 2017 julkaistua päivitystä. Aineiston sisältämät tulevaisuusskenaariot tarjoavat erilaisia ratkaisumalleja tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan järjestämiseen tilanteessa, jossa talouden kasvu on hidastunut merkittävästi tai pysähtynyt kokonaan. Erilaisten vaihtoehtojen vaikutuksia konkretisoidaan aineistossa tulevaisuustarinoiden, esimerkkiperheiden ja kuvitteellisten uutistekstien muodossa. Aineiston diskurssianalyyttista luentaa ohjaa Hanna-Kaisa Hoppanian ja Tiina Vaittisen teoria hoivasta korporeaalisena suhteena. Teoria asettaa hoivan keskiöön vaivoille alttiin ruumiin, jonka hoivatarpeiden täyttäminen edellyttää välttämättä ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Analyysissa aineistosta nostetaan esiin kolme hoivadiskurssia, jotka rakentavat ja perustelevat erilaisia hoivan järjestämisen tapoja vuoden 2030 hyvinvointiyhteiskunnassa. Markkinahoivadiskurssissa yksityiset yrityksen vastaavat hoivaan kohdistuviin tehokkuusvaatimuksiin ja tuottavat hoivapalveluja hyödyntämällä kehittynyttä teknologiaa ja mittakaavaetuja. Yhteisöhoivadiskurssissa hyvinvointia ylläpitävää hoivaa tuotetaan vastavuoroisesti aktiivisten kansalaisten verkostoissa, joiden muodostumista tuetaan poliittisella ohjauksella. Kolmatta hoivan järjestämisen tapaa kuvataan omaishoivadiskurssina. Virallisen talouden ulkopuolelle asettuva omaishoiva järjestetään kodissa perheenjäsenten kesken. Omaishoiva jää aineistossa vaihtoehdoksi niille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua muihin hoivan järjestämisen tapoihin. Aineistossa kuvataan myös tilanteita, joissa hoivan saaminen tai tarjoaminen epäonnistuu. Hoivan virheitä tulkitaan tutkielman teoreettisesta viitekehyksestä käsin mahdollisuuksina politisoida hoivaa ja sen järjestämisen tapoja. Tulevaisuusskenaarioissa hoivan ja sukupuolen välistä suhdetta ei kuvata suoraan, ja hoivaa aineistossa tarvitsevat ja antavat miehet ja naiset. Miesten hoivaroolit keskittyvät omaishoivadiskurssiin. Naiset esitetään sekä virallisen että epävirallisen hoivatyön tekijöinä. Hoivan tarpeita kuvataan erityisesti ikääntyneiden naisten näkökulmasta. Sukupuolen lisäksi hoivan järjestämiseen kiinnittyy aineistossa erilaisia ikään, yhteiskuntaluokkaan ja etnisyyteen liittyviä käsityksiä. Tulevaisuusskenaarioissa hoivan siirtäminen julkisen sektorin vastuusta markkinoilla tuotettavaksi palveluksi synnyttää paitsi uudenlaisia hoivapalveluja, myös uudenlaisia kansalaisiin kohdistuvan hallinnan muotoja. Tulevaisuuden hoivajärjestelmän virheet ja markkinoilla tuotettavan hoivan puutteita paikkaava omaishoiva vahvistavat kuitenkin korporeaalisen hoivateorian mukaista oletusta hoivasta ruumiin materiaaliseen olemukseen sidottuna vuorovaikutuksena. Arvaamatonta ruumiillisuuden logiikkaa noudattava hoiva ei kaikissa tilanteissa taivu markkinoilla myytäväksi tuotteeksi.

This study examines future scenarios of textile consumption and production portrayed in Finnish news media and extending to year 2050. Emphasis of the study is on the policy instruments that can potentially support sustainable textile consumption and production. 214 news articles from year 2019 formed the study data. The data was analyzed using theory-guided qualitative content analysis. The analysis was guided by three policy instrument groups: regulation, financial and information instruments. Other references regarding future scenarios of textile consumption and production in general were also collected under the frame of sustainable consumption and production (SCP). A futures table was formed, including descriptions of current state, desirable, threatening and probable textile futures, focusing on the different policy instruments in effect in these scenarios. Five specialists also participated in forming these future scenarios by evaluating the probability and desirability of claims formed from the news data. The data shows that textile and fashion sustainability issues are highly current and form a part of a larger climate change driven criticism on consumerism. If the discussions and plans on the verge of 2020 turn into actions, the most positive scenario suggests that the textile industry is carbon neutral and functions as a circular economy in 2050. For example ecological tax reform, legislation requiring stronger corporate responsibility and new and sustainable textile materials may play a big role in the change. The more unsustainable scenarios might unfold if political regulation lacks ambition, and the values and behavior of consumer masses don’t change fast enough or in a big enough scale to favor sustainable choices. In the specialists’ evaluation most defining phenomenon expected to guide the development of the textile sector in the coming decades were stronger political directing methods, environmental taxation of goods and services and a change towards circular economy. The news data emphasized a need for a highly holistic change in the means of consumption and production, where sustainability is achieved through changes in technology, values and attitudes as well as political and financial structures that drive and support sustainable choices.

In this study, the images of the future of the craft education are painted. The future is the result of the current situations and the choices made based on them. The future cannot be known in ad-vance, but it is possible to analyse and anticipate it by means of the wishes, probabilities and opportunities. The starting point of this study was the question of what kind of role the craft education will play in the future. The aim of this study was not to predict the future, nor to determine what sort of the craft and the craft teaching should be in the future. Instead, the purpose of the study was to analyse what kind of futures the craft education can be facing. The study also sought to find out if the subject's name affects how its future is seen. The research material in this study consisted of two parts. First part of the material was collected from students at the craft teacher education of University of Helsinki using the method of empathy-based stories (MEBS) during the spring 2018. The Association of Craft Teachers surveyed its members in early 2018. One section of the survey dealt with the future of the craft as a subject. The answers of this section formed the second part of the research material. The analysis was done with theory-guided content analysis which is one of the qualitative research methods. A desired future for craft education is a situation where hand skills are appreciated, and handicrafts is a popular hobby. Teaching resources have increased, teaching is genuinely multi-material and focuses on the complete craft processes and sustainable use of materials. New phenomena support the craft education and the roles of teachers get new forms. Positive images of the future were considered probable, but likewise, it is likely that hand skills will not be appreciated in the future, and craft education will become superficial or even completely disappear from elementary school. A possible, but undesirable, and unlikely future is the future where craft teachers are no longer needed, and only few have the skills for handicraft. Next, these future images must be transformed into scenarios. It is important to describe the measures that will make it possible to move towards the desired future. The name of the subject did not affect how its future was described, although the number of respondents was so small that it is impossible to make generalized conclusions.

Tämän tutkielman aiheena ovat suomalaisten nuorten ajatukset tulevaisuudesta, koskien erityisesti ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien aiheuttamia uhkia ja niistä selviytymistä. Tutkielmassa tarkasteltiin 16–18-vuotiaiden eteläsuomalaisten lukio-opiskelijoiden tulevaisuuskuvia, joiden ymmärrettiin heijastelevan tulevaisuutta koskevia laajempia yhteiskunnallisia diskursseja. Tavoitteena oli selvittää osallistujien tulevaisuuskuvien sisältöä sekä analysoida niiden taustalla vaikuttavia ajatusmalleja. Tutkielman aineisto koostui 50:stä oppituntien aikana tehtävänannon mukaisesti kirjoitetusta tekstistä, joiden aiheena olivat seuraavan 80 vuoden tapahtumat. Tehtävänannon muoto ymmärrettiin tarinantäydennystehtävän (story-completion task) sovellukseksi. Aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin keinoin, minkä jälkeen muodostettiin aineistossa esiintyviä tyypillisiä kertomusrakenteita kuvaavia tyyppikertomuksia. Tutkimustulosten mukaan nuorten tulevaisuuskuvat vastasivat monella tavalla aiempien tutkimusten tuloksia. Tulevaisuuskuvat olivat sisällöltään monipuolisia, mutta samaan aikaan monilta piirteiltään kaavamaisia. Kirjoitelmien merkittävimpiä aiheita olivat tieteellis-teknologinen kehitys sekä erilaiset kriisit ja ongelmat, kuten sota ja ympäristöongelmat, jotka kuvattiin pääasiallisesti ilmastonmuutoksen kautta. Tutkielmassa todettiin nykyisyyden ongelmia heijastelevien tulevaisuuden ongelmien liittyvän kirjoitelmissa voimattomuuden tunteisiin. Aineiston tulkinnan perusteella nuorten tulevaisuuskuvissa on huolen lisäksi toivoa, mutta toivon lähteenä toimivat ilmiötkin viittasivat laajalti yksilön vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen. Lisäksi todettiin tarinantäydennystehtävän soveltuvan tulevaisuuskuvia käsittelevän aineiston keräämiseen ja olevan tarvittaessa menetelmäkirjallisuudessa esitettyjä määritelmiä joustavampi työkalu tekstipohjaisen tutkimusaineiston hankintaan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että nuoret saattaisivat hyötyä osallistamisesta päätöksentekoon ja julkiseen keskusteluun sekä erilaisia tulevaisuuteen liittyviä valmiuksia edistävästä koulutuksesta.

Aims. The aim of this thesis was to find out how virtual reality and augmented reality can be used in teaching crafts in the future. Virtuality has changed the world and it can be seen that virtuality is coming into teaching and schools. Previous research on virtual reality in teaching has shown that virtual reality brings benefits to teaching. The benefits of virtual reality have been highlighted in various contexts. The aim was to find out what kind of possibilities virtual reality and augmented reality are considered to bring to teaching crafts. Methods. Before we can think of the future, we must know the history and the present. The theory section of this thesis discusses teaching crafts in Finnish schools now and then as well as virtual reality and augmented reality. The research was realized as futures research and the data were collected with the Delphi method. The panel of experts consisted of craft teachers, craft teacher students and experts of crafts, virtual reality and augmented reality. The questionnaire was made with the E-lomake programme of the University of Helsinki. The panelists took part in two successive rounds of questions anonymously. The questions on the first round were based on topics arisen from the theory. The questions on the second round were created through qualitative analysis of the answers of the first round. Results and conclusion. The panelists found several different benefits, practical examples and ideas on how to utilize virtual reality and augmented reality in teaching crafts. The practical examples included learning new craft techniques, learning machines and tools safely, illustrating in a teaching situation and practicing skills independently. The discussions were not only positive, criticism and negative points were also presented. The result of the data analysis and thematic design was four main topics: 1) utilization of virtual reality and augmented reality in craft teaching, 2) benefits of virtual reality and augmented reality, 3) disadvantages of virtual reality and augmented reality and 4) the future of craft teaching. New technology is seen as an opportunity, but the most important aspect of handicraft is to be considered to be concrete handmade.