Browsing by Subject "tulevaisuusorientaatio"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Tutkielmassa tarkastellaan kuuden eri moraaliperustan yhteyksiä erikseen poliittiseen orientaatioon, populistiseen ajatteluun sekä tulevaisuusorientaatioon kvantitatiivisilla menetelmillä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on moraaliperustojen teoria, jonka lähtökohtana on näkemys moraalin intuitiivisuudesta ja pluralistisuudesta. Teoriassa nimetään kuusi moraaliperustaa, jotka oletetaan synnynnäisiksi, evoluution muokkaamiksi moraalisiksi intuitioiksi. Moraaliperustat toimivat moraaliarviointien pohjana, mutta se, kuinka paljon mikäkin perusta painottuu moraalisessa järkeilyssä, vaihtelee yksilöiden ja kulttuurien välillä. Perustat ovat nimeltään huolenpito/vahingonteko, reiluus/vilpillisyys, lojaalius/petturuus, auktoriteetin kunnioittaminen/kumouksellisuus, puhtaus/rappiollisuus sekä vapaus/sorto. Moraaliperustojen teoria kehitettiin alun perin selittämään eroja, ja toisaalta myös yhtäläisyyksiä, joita moraalin ja moraalisten tekojen määrittelyssä esiintyy eri kulttuurien välillä. Sittemmin teoriaa on käytetty runsaasti poliittista suuntautumista sekä poliittisia asenteita käsittelevissä tutkimuksissa, useimmiten selittävän muuttujan roolissa. Tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että poliittisesti liberaalien ja poliittisesti konservatiivien moraaliarvioinneissa painottuvat eri moraaliperustat: liberaalien moraalinen ajattelu palautuu huolenpidon ja reiluuden moraaliperustoihin, kun taas konservatiivien on havaittu käyttävän huolenpidon, reiluuden, lojaaliuden, auktoriteetin kunnioittamisen ja puhtauden moraaliperustoja suhteellisen tasapuolisesti moraalisessa järkeilyssään. Vapauden moraaliperusta kuvaa ennen kaikkea poliittisesti libertaristista moraalia, ja on lisätty teoriaan myöhemmin kuudenneksi perustaksi. Tämän tutkielman yhtenä tarkoituksena on selvittää, jakautuvatko moraaliperustojen painotukset poliittisen orientaation suhteen teorian mukaisesti myös suomalaisessa aineistossa. Koska länsimainen poliittinen ilmapiiri on muuttunut nopeasti viimeisen vuosikymmenen aikana, ja politiikkaan on ilmaantunut uusia jakolinjoja perinteisen vasen-oikea-akselin rinnalle, on selitettäviksi muuttujiksi valittu poliittisen orientaation lisäksi myös populistinen ajattelu sekä tulevaisuusorientaatio. Tutkielman aineistona toimii loppuvuodesta 2017 kerätty Taloustutkimuksen teettämä kansallisesti edustava (N = 1020) kyselytutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten käsityksiä biotaloudesta. Tulevaisuusorientaatiota mittaava osio oli kyselyssä valmiiksi mukana, ja tätä tutkielmaa varten kyselylomakkeeseen lisättiin moraaliperustojen, poliittisen orientaation sekä populistisen ajattelun mittarit. Selittävien ja selitettävien muuttujien väliset yhteydet testataan lineaarisella regressioanalyysilla. Vapauden moraaliperusta on ensimmäistä kertaa mukana suomalaisten moraaliperustojen yhteyksien tarkastelussa, joten vapauden perustan muodostuminen aineistossa tarkistettiin eksploratiivisella faktorianalyysilla. Analyysien tulokset antavat tukea tutkielman lähtöoletukselle moraaliperustojen yhteydestä erilaisiin yhteiskunnallisiin katsomuksiin. Moraaliperustojen teorian hypoteesi moraaliperustojen ja poliittisen suuntautumisen yhteydestä toteutuu aineistossa osittain: lojaaliuden ja auktoriteetin kunnioittamisen perustat olivat positiivisessa yhteydessä oikeistolaiseen poliittiseen orientaatioon, reiluuden perusta taas negatiivisessa yhteydessä oikeistolaisuuteen. Populistista ajattelua selittää kaikista moraaliperustoista parhaiten vapauden moraaliperustan muuttuja positiivisella yhteydellä. Tulevaisuusorientaatio, jossa toimintaa ohjaavat enemmän pidemmän ajan tavoitteet kuin välittömät seuraukset, on positiivisessa yhteydessä huolenpidon ja reiluuden moraaliperustoihin ja negatiivisessa yhteydessä vapauden ja puhtauden moraaliperustoihin. Aineiston analyysivaiheessa ilmeni, että lähes kolmannes kyselyyn vastanneista ei identifioitunut yhdenkään yhdeksästä eduskuntapuolueesta kannattajaksi. Tämän havainnon lisäksi se, että libertaristiseen moraaliajatteluun pohjautuvan vapauden moraaliperustan yhteydet selitettäviin muuttujiin ovat keskimäärin voimakkaammat kuin millään muulla moraaliperustalla, antavat viitteitä yhteiskunnallisten asenteiden ja poliittisen kentän muutoksesta Suomessa. Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että moraalin ja yhteiskunnallisten asenteiden välistä yhteyttä tutkittaessa huomio suunnattaisiin myös poliittisiin valtapuolueisiin tai vasemmisto-oikeisto-jaotteluun samaistumattomien moraalikäsityksiin.
-
(2017)This study was based on monitoring research project in the municipalities of the Helsinki Metropolitan Area (MetrOP). The study was attended by 13,500 young people whose school trail was followed from lower to upper secondary education. The aim of the study is to find out what kind of group of students who participated in the MetrOP project, did not continue in upper secondary education after primary school. Research questions were: 1) What kind of group of students was who did not continue to upper secondary education after the lower secondary school in the MetrOP project material? 2) What kind of factors were related to the fact that the studies did not continue in the upper secondary education? What factors were most important? The theoretical background of the research was The Ecology of Human Development - theory by Bronfenbrenner. Material of this study was based on monitoring of the first two phases of the MetrOP study. The first part was collected in schools in the autumn in 2011, when students started a lower secondary education and the second part was collected in the spring in 2014 at the end of the ninth grade. Students performing learning to learn tasks and the questioning of the residential area and social norms concerning it. In addition, they responded to both surveys on welfare and health. The material was analyzed quantitatively using SPSS and Amos- statistical programs. The students who did not become approved upper secondary education and those students who did not take received place were studied separately. Based on this study, the factors impacting continuation of the upper secondary education were attitude towards learning and motivation, future orientation, great point average, need of special education, education of parents, home and residential area and friendship. These factors also included in path model for continuing studies.
Now showing items 1-2 of 2