Browsing by Subject "tunne"
Now showing items 1-19 of 19
-
(2019)Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
-
(2019)Tarkastelen pro gradu -tutkimuksessani miten eri ryhmät: tavalliset katsojat, sivulliset – kuten ohikulkijat – ja suuri yleisö suhtautuvat Helsingissä pelattavien jalkapallon miesten pääsarjatason paikallisotteluiden yhteydessä tapahtuviin häiriötilanteisiin. Näiden ryhmien lisäksi tapahtumin osallistuu myös ultria, eli intohimoisesti joukkueeseensa suhtautuvia katsojia sekä pieni määrä huligaaneja, jotka aiheuttavat varsinaiset häiriötilanteet. Eri ryhmien suhtautumisen lisäksi tarkastelen, miten kansainvälisen politiikan tutkimuksessa alkunsa saanut turvallistamisteoria toimii kansatieteellisessä eli etnologisessa tutkimuksessa, kun tutkimuskohteena on paikallinen tapahtuma. Lisäksi tarkoitukseni on saada selville, miten Facebook-yhteisöpalvelua voi käyttää aineistonkeruuvälineenä kansatieteellisessä tutkimuksessa. Tarkastelun kohteena olevia otteluja kutsutaan nimellä Stadin derby. Otteluissa pelaa kaksi perinteistä jalkapalloseuraa, Helsingin Jalkapalloklubi (HJK) ja HIFK. Jälkimmäisen noustua pääsarjatasolle saatiin Helsinkiin pitkään odotetut paikallisottelut, jotka aiheuttavat joukkueiden kannattajissa suuria tunteita. Otteluiden myötä tulivat myös häiriötilanteet – suuren maailman jalkapallokulttuuri saapui Helsinkiin hyvässä ja pahassa. Tutkimusmateriaalini tulee useasta lähteestä: salaisesta Facebook-ryhmästä, ryhmähaastattelusta ja järjestäjien haastatteluista. Lisäksi käytän taustamateriaalina artikkeleita Yleisradiolta ja Ilta-Sanomilta. Facebookissa käytän materiaalin hankintaan ensin julkista tutkimussivua ja sen jälkeen salaista tutkimusryhmää. Odotetusti – sosiaalisen median nykyilmapiirin vuoksi – en saanut ensimmäisessä vaiheessa vastauksia tutkimuskysymyksiini. Esitin ryhmässä seitsemän kysymystä, joista kolmen yhteyteen liitin joko artikkelin tai videon tapahtumista. Käytän tutkimuksessa kriittistä diskurssianalyysiä ja lähilukua eri aineistojen analysoimisessa. Näiden ohella käytän apunani tunteisiin liittyvää teoreettista keskustelua. Kaikki ryhmässä vastanneet tuomitsevat huliganismin Osassa tapahtumat aiheuttavat jopa raivoa, pelkoa ja vihaa. Moni ilmoitti, ettei halua lähteä tällaisissa tilanteissa stadionille katsomaan pelejä. Facebook-ryhmän aineiston avulla tuli selkeästi esiin, että lajia ja itse derbyjä tuntevat suhtautuivat häiriötilanteisiin tyynemmin. Osa heistä on ollut derbyissä, eivätkä he olleet kokeneet oloaan turvattomaksi. Tutkimusaineiston ja vastaajien kirjoittamien tunteiden ja näkemysten avulla pystyy myös jäljittämään derbyihin liittyviä turvallistamisen mekanismeja. Yllättävää on, että voimakkaimmin turvallistamista tuottavat media ja lajia tuntemattomat eli ulkopuoliset, eivätkä toimijat, joilla on asemansa vuoksi valta tehdä päätöksiä tilanteen rauhoittamiseksi. Tutkielman kieli on englanti. Sivumäärä 63 + liitteet 3
-
(2020)Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus oli tuoda esiin monipuolisesti nuoriin liittyviä näkökulmia ilmastonmuutoksen suhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa nuoriin monella eri tasolla ja tavalla ja tutkimus pyrkii tuomaan nuorten näkökulmaa esiin mahdollisimman monipuolisesti. Tutkimuksessa esiintyy erilaisia teemoja, jotka ovat muotoutuneet tutkimusaineiston perusteella. Näitä teemoja ovat selvitykset ja kyselyt viimeisen kolmen vuoden ajalta, katsaus ilmastonmuutokseen kytkeytyviin tunteisiin sekä coping-strategiat ja psyykkinen terveys. Ilmastonmuutokseen kytkeytyvien kokemusten ja tuntemusten tutkiminen on tärkeää, jotta koulujen ilmasto-opetusta voitaisiin kehittää sellaiseksi, että se vastaisi lasten ja nuorten kykyjä käsitellä vaikeaa ja jopa traumaattista tietoa. Coping-strategioiden tuntemus sen sijaan olisi tärkeää opettajille, koska niiden tuntemus on ikään kuin askel pidemmälle tunteiden tuntemuksesta. Viimeinen teema perehtyy ilmasto- ja ympäristöahdistuksen ilmiöihin nuorten näkökulmasta ja on yleisesti katsaus ilmastonmuutoksen psyykkisiin terveysuhkiin. Menetelmät. Tutkimuksen nuoret määriteltiin ikävuosien 12-22 välille eli varhaisnuoruuden ja myöhäisnuoruuden välille. Aineiston koonnissa on käytetty Googlea, Google Scholaria ja Helkaa. Tutkimukseen valikoituvassa aineistossa käytin kriteereinä sitä, että sen tulisi käsitellä lapsia tai nuoria ilmastonmuutoksen, ilmastokasvatuksen tai ympäristökasvatuksen yhteydessä. Tämän jälkeen tutkin, sisälsikö aineisto lasten tai nuorten kokemuksia tai tuntemuksia. Tulokset ja johtopäätökset. Nuoret ilmaisivat erilaisissa kyselytutkimuksissa huolta ilmastonmuutosta kohtaan, mutta myös koettua pakkoa ilmastonmuutoksen hillinnän suhteen. Mitä nuorempi ihminen oli kyseessä, sitä todennäköisempää oli, että hän turvautuu co-ping-strategiaan, jossa hän ikään kuin kieltäytyy uskomasta ilmastonmuutoksen vakavuuteen. Ilmastonmuutoksen mielenterveydelliset vaikutukset nuoriin todettiin aineiston perusteella monipuolisiksi.
-
(2021)Maisterintutkielman tavoitteena on selvittää, miten lapsen kuolemasta johtuvaa suruprosessia ja siihen liittyviä tunteita käsitellään Anna Elina Isoaron runokokoelmassa Tämänilmaiset (2019). Erittelen tarkkaa lähilukua hyödyntäen sekä teoksen aihetta ja sisältöä että surun tunnetta rakentavia runokeinoja. Keskityn tutkielmassa surun tunteeseen, koska hypoteesini on, että se nousee kaikista teoksen tunteista voimakkaimmin esiin. Tutkielman keskeinen kysymys on, miten teoksen aihe ja siihen valitut runokeinot kommunikoivat keskenään: tukevatko ne toisiaan vai asettuvatko ne ristiriitaiseen suhteeseen toisiinsa nähden. Tutkielma esittää, miten nämä kaksi osa-aluetta pääsevät yhdistymään teoskokonaisuudeksi, jonka eri osat osallistuvat suruprosessin rakentumiseen. Tutkielma asettuu sekä kirjallisuudentutkimuksen että tunteidentutkimuksen piiriin. Lisäksi tutkielmassa tukeudutaan teoskokonaisuuden poetiikkaa käsittelevään teoriataustaan. Näitä yhdistelemällä tutkielmaan luodaan mahdollisimman todenmukainen käsitys siitä, minkälaisia emootioita, affekteja ja tunteita teoksesta nousee esiin ja miten teoskokonaisuus, eri osastot ja teoksen vaihtuva puhuja-asema vaikuttavat suruprosessin ja surun tunteen ilmenemiseen. Tutkielma osoittaa, että teokseen valituilla runokeinoilla on merkityksensä surun tunteen rakentumisessa. Erilaisilla runokeinoilla luodaan ero tilallisten affektien ja kerronnallisten emootioiden välille. Puhuja-aseman muuttuvat näkökulmat tuovat suruprosessiin useita kokijoita, ja teoksen metalyyrinen puhuja osoittaa, miten haastavaa surun tunnetta on sanallistaa rehellisesti. Typografisella asettelulla, rytmillä, vertailulla, motiiveilla ja muilla runokeinoilla nostetaan esiin surun muotoja ja kerrotaan, miltä suru sen kokijasta todella tuntuu. Teoksen intertekstuaalinen aines tekee yksityisestä surukokemuksesta yleisemmän. Kuolemasta kirjoittamisen perinne näyttäytyy teoksessa elinvoimaisena ja monipuolisesti käytetyt intertekstit syventävät tulkintoja lapsen menetyksestä johtuvasta surusta.
-
(2018)Tutkimuksessa tarkastellaan lapsen vammadiagnoosin vaikutuksia äidin tunteisiin ja spiritualiteettiin sekä heidän kokemuksia erilaisista tuenmuodoista. Tunteita ja spiritualiteettia tutkimuksessa tarkastellaan Cullbergin kriisiteorian pohjalta selvittäen, minkälaisena äitien kriisi näyttäytyi lapsen vammadiagnoosin selvittyä sekä vaikuttiko koettu kriisi heidän spiritualiteettinsa. Tuenteorioita hyödynnetään tarkasteltaessa äitien tarvitsemaa ja haluamaa tukea lähipiirin sekä yhteiskunnan taholta. Tutkimuksen aineisto kerättiin e-lomakkeella Leijonaemot ry:n sekä Jaatinen ry:n vertaistukiryhmiin kuuluvilta äideiltä. Aineiston analysointimenetelmänä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Lapsen vammadiagnoosi on traumaattinen kokemus äidille. Kriisiteorian mukaan traumaattinenkriisi alkaa sokkivaiheella, jonka äitit kokivat jokainen eri tavalla ja eripituisena. Sokki ilmenee myös äitien elämässä hyvin erivaiheessa, koska osa heistä oli saanut tietää lapsen vammaisuudesta jo ennen tämän syntymää, mutta osalle tieto tuli hyvinkin yllätten lapsen synnyttyä. Sokkivaiheessa äidit kokevat tarvitsevansa lähipiiriltään henkistätukea, jota osan oli hyvin vaikea saada, koska lähipiiri käy samanaikaisesti omaa kriisiään läpi. Sokkivaiheen jälkeen siirtyminen reaktiovaiheeseen tarkoittaa asioiden kohtaamista, jolloin lapsen vammaisuus alkaa näyttäytymään osalla äideistä oman elämän menetyksenä ja liian suurena rasituksena jaksaa. Reaktiovaiheessa äidit olisivat kaivanneet tukea myös sairaalalta, mutta lähipiirin tuen merkitys kasvaa tässä kriisin vaiheessa hyvin suureksi. Kriisiteorian mukaan korjaamisvaiheessa asia on vielä tuore, mutta sen kanssa kyetään jo elämään. Tutkimukseni äideille tällainen eteenpäin meneminen on toisille pakon sanelemaa, mutta toisille se tarkoittaa tavalliseen perhe- elämään sulautumista, joka on maustettu uusilla haasteilla. Tuen tarve näyttäytyy hyvin vahvana myös korjaamisvaiheessa, mutta nyt korostuu erityisesti yhteiskunnan vastuu tukimuotojen järjestämisessä. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa elämää eletään äitien mukaan normaaliin tapaan, vaikka toiset äidit joutuvat tekemään elämässään suuria muutoksia, jotta vammaisen lapsen hoito saatiin järjestymään. Tukea tarvitaan edelleen lähipiiriltä sekä yhteiskunnalta, jotta jaksetaan arjen pyöritystä. Spiritualiteetin osuus tässä työssä näyttäytyy vähäisenä, koska osa äideistä kokee, ettei spiritualiteetti liity heidän elämäänsä. Jumala, luonto ja tavat koetaan voimaa ja rauhaa antaviksi voimiksi, jotka auttavat arjessa eteenpäin. Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että Cullbergin kriisiteoria on edelleen toimiva ja paikkansa pitävä teoria. Kriisin etenemistä voisi tulevaisuudessa tutkia myös resilienssin, ihmisen sisäisen luontaisen kyvyn selvitä kriiseistä, avulla. Lisäksi henkisen kriisin ja spiritualiteetin yhteys tarjoaa mielenkiintoisen näköalan jatkotutkimukselle.
-
(2020)Lasten tunnekasvatuksen tukeminen ja erilaisten tunteiden käsittely yhdessä lasten kanssa on tärkeää ja luo pohjaa esimerkiksi vuorovaikutustaidoille sekä empatiataidoille. Tunnekasvatuksen rooli varhaiskasvatuksessa on merkittävä ja sitä olisikin syytä korostaa vielä enemmän. Erityisesti tätä näkökulmaa halusin lähteä tutkimaan lastenkirjallisuuden kautta. Rajasin tutkimusta valitsemalla yhden tunteen, surun, jonka esittämistä tutkin lastenkirjallisuudessa. Surun valitsin siksi, että sen käsittely voi olla hyvinkin haastavaa lapsille, mutta myös aikuisten voi olla vaikeaa löytää keinoja, joilla käsitellä tätä tunnetta lapsen kanssa. Pyrkimyksenäni oli saada tämän tutkimuksen kautta selville niitä keinoja, joilla surua esitetään lastenkirjallisuudessa ja tätä kautta hyödyntää kyseisiä keinoja apuna lasten tunnekasvatuksen tukemisessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia miten sanallisesti ja kuvallisesti surua esitetään lastenkirjallisuudessa sekä millaisissa tilanteissa suru tulee esiin lastenkirjoissa. Tutkimuksen kaksi tutkimuskysymystä olivat: Miten surua esitetään lastenkirjallisuudessa sanoin ja kuvin sekä millaisissa tilanteissa surua ilmeni lastenkirjallisuudessa. Toteutin tutkimukseni analysoimalla lastenkirjallisuutta aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Aineistonkeruussa kriteereinä oli löytää noin parikymmentä sivuisia, kuvitettuja ja suomenkielisiä tai suomenkielelle käännettyjä lastenkirjoja, jotka käsittelivät surua. Tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä yksitoista lastenkirjaa, joiden kautta tutkin surun esittämistä sanallisesti ja kuvallisesti sekä tilanteita, joissa surua koettiin. Sanallisesti surua esitettiin lastenkirjallisuudessa itkun ja kyynelten, mielensisäisten sekä kehollisten tuntemusten kautta, eristäytymisenä muista sekä sanallisesti ja verbaalisesti surua ilmaisemalla. Kuvallisesti surua esitettiin erityisesti hahmojen kasvonilmeiden, kehonkielen sekä kirjojen värityksen kautta. Tilanteet, joissa surua koettiin lastenkirjoissa olivat kuolema, kiusaaminen, yksinäisyys, pelko, ikävä, epäonni ja huoli läheisestä. Johtopäätöksenä tuloksissa korostui erityisesti niiden yksityiskohtainen ja moninainen kuvailu aineistossa sekä tutkimuksen lastenkirjojen suuri potentiaali olla apuna tunnekasvatuksessa jo varhaislapsuudessa.
-
(2019)Aims. This study investigated what kind of emotions work-life evokes in young adults. The aim of the study was to get a full picture on young adults’ emotions that were focused on their work-life. Theory of psychological construction of emotions and emotions circumplex- model was used as the main theoretical framework. Complexity in the concept of emotions makes it challenging subject to study. Emotions in the area of work-life have been studied in the field of organizational psychology, and in these studies the research has focused on examining emotions connected to work engagement or burnout. However, no previous studies exist concerning young adults’ emotions towards work or work-life. Methods. This study is a part of longitudinal FinEdu (Finnish Educational Transitions) study. Young adults’ emotions were examined with an open question which was presented to the research subjects (N=551). The participants were 27-28 years old young adults. The responses were categorized and merged to the circumplex- model of emotions. Results and conclusions. Thirty emotion categories were formed based on young adults’ responses (e.g. joy, anxiety, hope), and 27 of them ended up to the final analysis and as a part of circumplex- model of emotions. In addition, 4 upper categories formed the circumplex- model, which was further divided into 11 lower categories. Work-life raised more positive activating emotions in young adults’ that any other upper categories. The most common emotions that young adults reported were positive activating emotions, such as general positive emotions, joy and excitement. However, young adults also experienced negative activating emotions, such as stress, anxiety and fear. Concerning deactivating emotions, the most common were tiredness or feelings of burnout/exhaustion. As a conclusion, todays’ work-life raised mostly positive activating emotions, and some negative and/or mixed emotions. Negative and mixed emotions can result from todays’ uncertain and demanding work culture. In the future, organizations should invest to the health and wellbeing of young employees.
-
(2019)Aims. This study investigated what kind of emotions work-life evokes in young adults. The aim of the study was to get a full picture on young adults’ emotions that were focused on their work-life. Theory of psychological construction of emotions and emotions circumplex- model was used as the main theoretical framework. Complexity in the concept of emotions makes it challenging subject to study. Emotions in the area of work-life have been studied in the field of organizational psychology, and in these studies the research has focused on examining emotions connected to work engagement or burnout. However, no previous studies exist concerning young adults’ emotions towards work or work-life. Methods. This study is a part of longitudinal FinEdu (Finnish Educational Transitions) study. Young adults’ emotions were examined with an open question which was presented to the research subjects (N=551). The participants were 27-28 years old young adults. The responses were categorized and merged to the circumplex- model of emotions. Results and conclusions. Thirty emotion categories were formed based on young adults’ responses (e.g. joy, anxiety, hope), and 27 of them ended up to the final analysis and as a part of circumplex- model of emotions. In addition, 4 upper categories formed the circumplex- model, which was further divided into 11 lower categories. Work-life raised more positive activating emotions in young adults’ that any other upper categories. The most common emotions that young adults reported were positive activating emotions, such as general positive emotions, joy and excitement. However, young adults also experienced negative activating emotions, such as stress, anxiety and fear. Concerning deactivating emotions, the most common were tiredness or feelings of burnout/exhaustion. As a conclusion, todays’ work-life raised mostly positive activating emotions, and some negative and/or mixed emotions. Negative and mixed emotions can result from todays’ uncertain and demanding work culture. In the future, organizations should invest to the health and wellbeing of young employees.
-
(2022)Faculty: Faculty of Biological and Environmental Sciences Degree programme: Master’s Programme in Neuroscience Study track: Neuroscience Author: Emma-Helka Erkkilä Title: The brain physiology of stress and the effects of burnout on executive functions Level: Master’s thesis Month and year: 08/2022 Number of pages: 35 Keywords: executive functions, emotion, cognition, stress, burnout Supervisor or supervisors: Docent Kaisa Hartikainen and Lic.Med. Mia Pihlaja Where deposited: Helsinki University Library Additional information: Abstract: BACKGROUND- Burnout as a result of prolonged and excessive stress may impair higher order cognitive functions of the brain such as executive functions and their efficiency. This Master's thesis examines the effects of chronic stress on the brain, more specifically the effects of burnout on executive functions. The aim of this study was to specifically research the effects of burnout on executive and emotional functions and their interaction. The research was conducted at the Behavioral Neurology Research Unit, Tampere University Hospital as part of Sustainable Brain Health project funded by the European Social Fund. MATERIAL AND METHODS- 54 voluntary examinees of whom 51 were analyzed. The examinees were divided into two groups based on BBI-15 survey (27 suffering from burnout and 24 control subjects without burnout). The examinees performed a computer-based Executive reaction time (RT) test, during which a 64-channel electroencephalogram (EEG) was recorded. In additions all examinees received alternating transcutaneous vagus nerve stimulation (tVNS) and placebo stimulation. From the Executive RT test, we obtained objective measures reflecting the efficiency of executive functions (RT and total errors) and specific executive functions such as working memory, inhibition and attention. Additionally, the emotional stimulus included in the test enabled the assessment of the emotional functions and the interaction between emotional and executive functions. The EEG and tVNS results were not in the scope of this master’s thesis, and they will be reported later on. RESULTS- The results of this thesis are preliminary. Distinct positive correlation was observed between burnout assessment based on the BBI-15 survey and the results of the BRIEF-A self-report which measures the subjective experience of challenges in executive functions in daily life. There was no statistically significant (p<0.05) difference between the groups in RTs or errors made in the Executive function RT test. Instead, the groups differed on how the threatening emotional stimulus affected the accuracy of responses. Subjects suffering from burnout made less errors with a threatening emotional stimulus compared to a neutral stimulus and vice versa the control subjects made more errors with the threatening emotional stimulus compared to neutral. This difference was statistically significant (p=0,025). DISCUSSION- Challenges experienced in everyday executive functions were linked with burnout. However, RTs and errors in the Executive reaction time test did not correlate with the severity of the burnout nor were the self-evaluated problems in executive functions depicted in the test performance. Instead, the subjects suffering from burnout differed from the control group in how the threatening stimulus affected the accuracy of responses in the test. It is possible that the subjects suffering from burnout benefit from the increase in arousal caused by the threatening emotional stimulus which was shown as improved accuracy of responses when there was a threatening stimulus, whereas the control group's accuracy of responses was disrupted by the threatening stimulus. We speculate that if the control group’s baseline level of arousal was optimal then the threatening emotional stimulus may have increased arousal to suboptimal level causing decrease in performance. Subjectively experienced challenges in executive functions and objective changes in the interaction between emotions and the executive functions were observed in the study. In conclusion, burnout causes changes in executive functions.
-
(2019)Tutkielmani tarkastelee estetiikassa ja filosofiassa käytettyjä tunnetermejä sekä niihin liittyviä käsityksiä ja teorioita. Työn lähtökohtana on huomio, että tunneilmiöitä koskevaa nykykeskustelua hallitseva emootiolähtöinen näkökulma ei onnistu selittämään taiteen ja tunteiden kytköstä tavalla, joka vastaisi asiaa koskevia intuitioita ja arkipuheessa ilmeneviä käsityksiä. Ennen kaikkea emootiolähtöisillä teorioilla on vaikeuksia selittää tyydyttävällä tavalla tunneilmiöiden kokemusaspektia ja subjektiivisen taidekokemuksen merkityksellisyyttä – taide vaikuttaa olevan meille tärkeää tavalla, joka liittyy nimenomaan sen affektiiviseen puoleen. Lisäksi taiteeseen liittyvät tunneilmiöt ovat usein luonteeltaan sellaisia, ettei niitä ole mielekästä analysoida emootiolähtöisessä viitekehyksessä. Tyypillisesti propositionaalisia ja intentionaalisia tekijöitä painottava tutkimusote soveltuu huonosti tunteiden ja tunnelmien kaltaisten suuntautumattomien tunneilmiöiden analysoimiseen. Jyri Vuorisen kirjoituksiin (Aitoja ja Alueita, 2001) viitaten esitän, että käsitteellisellä lähtökohdalla on merkittävä tutkimuksen suuntaa ohjaava ja teorian ongelma-aluetta rajaava funktio. Määrittelemällä käsitteiden rajat tietyllä tavalla tutkittavat ilmiöt alkavat näyttäytyä erilaisina. Kuitenkin sanoja kuten ”emootio”, ”affekti”, ”tunne” ja ”tunnelma” käytetään teoreettisessa keskustelussa varsin vaihtelevilla tavoilla ja usein niin, että termejä ei määritellä eksplisiittisesti. Siksi pidän termejä ja käsitteitä painottavaa tutkimusnäkökulmaa perusteltuna. Vaikka tunneilmiöiden kokemusaspektia pidetään intuitiivisesti keskeisenä tunneilmiöiden osatekijänä, se jää yleensä marginaaliseen asemaan emootiolähtöisissä, propositionaalisia ja fysiologisia osatekijöitä painottavissa teorioissa. Pyrin ymmärtämään, miksi ensimmäisen persoonan näkökulma jää niin vähälle huomiolle ja miksi emootiolähtöiset teoriat eivät ole selitysvoimaisia taide-tunne -kytköksen subjektiivisen merkityksellisyyden osalta. Esitän, että tunnetermeihin ja erityisesti sanaan “tunne” liittyy implisiittinen ihmisenä olemisen erityislaadun konnotaatio: voidaan ajatella, että tunneilmiöitä ja tunnekokemusta pidetään merkityksellisinä asioina, koska ne kytkeytyvät jollain tavalla käsityksiimme siitä, mitä on olla ihminen. Vaikka tarkastelen nykykeskustelua kriittisesti, totean, että sille tyypillinen propositionaalisiin ja fysiologisiin tekijöihin keskittyminen on ymmärrettävää metodologisista ja tieteenfilosofisista syistä – subjektiivinen kokemus ja ensimmäisen persoonan näkökulma ovat haastavia tutkimuskohteita varsinkin analyyttisen filosofian ja luonnontieteen näkökulmasta. Tutkielman toinen osa tarkastelee tunnetermejä ja edellä kuvailtua problematiikka historiallisesta näkökulmasta. Kysyn muun muassa, miten ensimmäisen persoonan näkökulma kytkeytyy tunnetermeihin suhteessa laajempiin aatehistoriallisiin teemoihin, kuten muuttuvaan ihmiskäsitykseen ja maailmankatsomukseen. Esitän, että nykyisen emootiokäsitteen keskeisenä lähtökohtana voidaan pitää Thomas Brownia ja 1800-luvulla yleistynyttä sekulaariin tieteellisyyteen pyrkivää keskustelua. Tunne-sanaan liittyviä konnotaatioita voidaan puolestaan ymmärtää varhaismodernilla aikakaudella tapahtuneen subjektiivisen käänteen kontekstissa: muun muassa René Descartesin, John Locken ja David Humen myötä ensimmäisen persoonan näkökulmaan liittyvistä käsitteistä kuten tunteesta, kokemuksesta ja tietoisuudesta tuli eksplisiittisiä filosofisen ajattelun kohteita. Samalla niistä tuli ideoita, jotka liitettiin ihmisenä olemisen erityislaatuun. Lopuksi esitän, että vastaava ihmisenä olemisen erityislaadun konnotaatio on läsnä nykyisessä sanassa ”tunne” – varhaismodernilla aikakaudella tapahtuneen subjektiivisen käänteen valossa voidaan ymmärtää, miksi tunne-taide kytköstä pidetään eksistentiaalisesti merkityksellisenä ja tärkeänä. Taiteen affektiivinen puoli ei rajoitu kognitiivisten ja fysiologisten osatekijöiden perusteella määriteltäviin emootioihin – se nähdään ihmisenä olemisen erityislaatuun liittyvänä tekijänä.
-
(2023)Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on tuoda esille, millaisin menetelmin tunnekasvatusta opetetaan alakoulussa ja mitä hyötyä tunnekasvatuksen opettamisesta on. Kasvatusala ja opettajan työ ovat hyvin ihmislähtöisiä ja lapsikeskeisiä, minkä vuoksi tunteet ovat suuressa osassa työtä joka päivä. Aihe on merkittävä niin opettajalle, oppilaalle kuin yhteiskunnallekin, sillä tunnetaitoja tarvitaan jokapäiväisessä elämässä, ja tunnekasvatuksesta ja tunnetaidoista on hyötyä meille kaikille. Tunnetaidot onkin tunnistettu yhdeksi opettajan tärkeimmistä työkaluista, ja niiden opetus on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin, mikä velvoittaa tunnetaitojen opettamiseen koulussa. Kansallinen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) antaa tunnekasvatuksen opetukselle tavoitteet ja sisällöt, mutta koulut ja opettajat ovat vastuussa opetuksen järjestämisestä. Jos tiedämme enemmän tunnekasvatuksen toteuttamisen menetelmistä, on meidän myös helpompi kehittää niitä ja tuoda parempaa tunnekasvatusta kouluihin. Tällöin on myös mahdollista ymmärtää paremmin tunnekas-vatuksen tuottamia hyötyjä sekä sen opetuksen tärkeyttä kouluissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Millä tavoin tunnekasvatusta toteutetaan alakoulussa aiempien tutkimusten perusteella? 2) Mitä hyötyä tunnekasvatuksesta on yksilön, ryhmän ja yhteiskunnan kannalta aiempien tutkimusten perusteella? Tutkielman teoriatausta ja aineisto perustuvat aikaisempiin tunteita ja tunnetaitoja käsittelevistä tutkimuksista julkaistuihin artikkeleihin ja kirjoihin. Tutkielman keskeisimmät käsitteet ovat tunnekasvatus ja tunnetaidot. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu syksyn 2022 ja tammikuun 2023 aikana tiedonhakupalveluista. Aineisto on analysoitu abduktiivisen eli teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielmani tulokset osoittavat, että kouluissa on monipuolisia tapoja tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Opettajat opettivat tunnekasvatusta suunnitelmallisesti tunnekasvatukseen tarkoitetuilla opetustuokioilla, tarinoiden, draamaharjoituksien avulla, peleissä ja leikeissä ja erilaisten tunnekasvatusohjelmien avulla. Tunnekasvatusta opetettiin myös suunnittelemattomasti arjessa tulleiden mahdollisten opetushetkien avulla, joita ovat esimerkiksi välitunnilla sattuneet riidat, opetuksessa esille tulleet kysymykset sekä spontaanit ympäristön esiin tuomat tilanteet. Tulosten perusteella tunnekasvatuksesta on hyötyä yksilön lisäksi koko koululuokalle kuin myös yhteiskunnalle. Yksilön, kouluympäristöstä puhuttaessa oppilaan, kannalta kouluviihtyminen lisääntyi, oppiminen tehostui, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutustaidot kehittyivät minkä lisäksi oppilaan kokonaisvaltainen terveys parani. Luokan kesken kaverisuhteet lujenivat, yhteistyö ja oppimisilmapiiri paranivat sekä kiusaaminen vähentyi. Yhteiskunnan osalta tuloksisissa korostuivat yksilöiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, työhyvinvoinnin lisääntyminen, päihteidenkäytön väheneminen sekä paremman tulevaisuuden saavuttaminen. Jatkotutkimuksena tutkimusta voisi laajentaa kansainväliseen tarkasteluun. Suomessa voi olla muihin maihin verrattuna erilaisia menetelmiä tunnekasvatuksen toteuttamiseen. Olisi tärkeää selvittää, missä laajuudessa kansainvälisesti tunnekasvatusta on huomioitu opetuk-sessa. Lisäksi tutkimusta voisi laajentaa yläkouluun ja millä keinoin siellä toteutetaan tunnekasvatusta.
-
(2019)This study is a rewiew of factors that support emotional education in primary school. Emotional education is an important topic for me because I will graduate as a classroom teacher in the future. It's also a current topic today. Research method of this study is descriptive literature review and more closely narrative review. The material of this study consists of previous research and scientific articles both in English and in Finnish. Based on this review can be said that current Finnish curriculum, interventions of emotional education and teachers' emotional skills support emotional education in primary schools. Emotional education is an important part of Finnish national core curriculum. In addition the interventions of emotional education increase and develop pupils' emotional skills. It's also important that teachers know their own emotional skills and their effect on pupils and the atmosphere of classroom.
-
(2020)Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on opettaa lapsille erilaisia taitoja, joiden avulla he pysty-vät ohjaamaan omaa toimintaansa paremmin ja sopeutumaan erilaisiin tunteisiin ja niiden seurauksena syntyviin reaktioihin. Kun lapsi oppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja itsessään, pystyy hän vähitellen tunnistamaan niitä myös muissa. Varhaiskasvatuksessa näitä taitoja voidaan harjoitella systemaattisesti erilaisten menetelmien avulla sekä opittuja taitoja voidaan harjoitella vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tunnetaitoja käsitteenä sekä minkälaisena var-haiskasvatuksen erityisopettajat näkevät tunnetaitojen tietoisen harjoittelun merkityksen. Tavoitteena on myös ottaa esille niitä piirteitä, joita hyvällä tunnekasvattajalla on sekä niitä menetelmiä, joita heillä on käytössään tunnetaitojen vahvistamiseen. Päädyin haastattelemaan varhaiskasvatuksen erityisopet-tajia sen takia, että he ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita ja koen, että heillä on laaja tietopohja liittyen näihin teemoihin. Tutkimusongelmani olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät tunnetaidot? 2) Minkälaisen merkityksen he näkevät tunnetaitojen tietoisella harjoitte-lulla? 3) Mikä on kasvattajan rooli näiden taitojen tukemisessa? 4) Mitä menetelmiä varhaiskasvatuk-sen erityisopettajilla on käytössään lasten tunnetaitojen vahvistamiseen? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaas-tattelulla. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan neljästä integroidusta erityisryhmästä, haastat-telemalla niissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Valitsin teemoiksi tunnetaidot kä-sitteenä, tunnetaitojen merkitys, kasvattajan rooli sekä vahvistamisen menetelmät. Lajittelin haastatte-lukysymykset valmiiksi näiden teemojen alle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyy-sillä, ensin redusoimalla eli pelkistämällä aineisto ja tämän jälkeen klusteroimalla eli etsimällä saadusta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat vastasivat tunnetaitoihin kuuluvan tun-teiden nimeämisen ja tunnistamisen. He myös kuvasivat tunnetaitoja kehittyvinä taitoina, joiden tie-toinen harjoittelu koettiin tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä sitä, että lapsi ymmärtää kaikkien tun-teiden olevan sallittuja. Tärkeimmiksi piirteiksi kasvattajilla he mainitsivat sensitiivisyyden, myötä-elämisen taidon sekä kyvyn tarjota lapselle tukea ja lohtua. Myös empaattisuus ja aito läsnäolo koros-tui. Tärkeänä nähtiin myös se, että kasvattaja havainnoi ja on tilanteen tasalla, jotta potentiaaliset op-pimistilanteet tulee huomioiduiksi. Tunnetaitojen vahvistamisen menetelminä käytetiin eniten kirjoja, kuvatukea, draamaa, musiikkimaalausta sekä sanoittamista ja nimeämistä. Voidaan todeta, että tunne-taitojen vahvistamisessa nähdään erityisen tärkeänä kasvattajan tarjoama emotionaalinen tuki sekä mo-nipuoliset menetelmät. Näitä hyödyntämällä voidaan tarjota lapsille rikas ja turvallinen ympäristö harjoitella näitä taitoja.
-
(2020)Tavoitteet. Tunnekasvatuksen tarkoituksena on opettaa lapsille erilaisia taitoja, joiden avulla he pystyvät ohjaamaan omaa toimintaansa paremmin ja sopeutumaan erilaisiin tunteisiin ja niiden seurauksena syntyviin reaktioihin. Kun lapsi oppii tunnistamaan erilaisia tunnetiloja itsessään, pystyy hän vähitellen tunnistamaan niitä myös muissa. Varhaiskasvatuksessa näitä taitoja voidaan harjoitella systemaattisesti erilaisten menetelmien avulla sekä opittuja taitoja voidaan harjoitella vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella tunnetaitoja käsitteenä sekä minkälaisena varhaiskasvatuksen erityisopettajat näkevät tunnetaitojen tietoisen harjoittelun merkityksen. Tavoitteena on myös ottaa esille niitä piirteitä, joita hyvällä tunnekasvattajalla on sekä niitä menetelmiä, joita heillä on käytössään tunnetaitojen vahvistamiseen. Päädyin haastattelemaan varhaiskasvatuksen erityisopettajia sen takia, että he ovat erityispedagogiikan asiantuntijoita ja koen, että heillä on laaja tietopohja liittyen näihin teemoihin. Tutkimusongelmani olivat: 1) Miten varhaiskasvatuksen erityisopettajat määrittelevät tunnetaidot? 2) Minkälaisen merkityksen he näkevät tunnetaitojen tietoisella harjoittelulla? 3) Mikä on kasvattajan rooli näiden taitojen tukemisessa? 4) Mitä menetelmiä varhaiskasvatuksen erityisopettajilla on käytössään lasten tunnetaitojen vahvistamiseen? Menetelmät. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Aineisto kerättiin erään suomalaisen kunnan neljästä integroidusta erityisryhmästä, haastattelemalla niissä työskenteleviä varhaiskasvatuksen erityisopettajia. Valitsin teemoiksi tunnetaidot käsitteenä, tunnetaitojen merkitys, kasvattajan rooli sekä vahvistamisen menetelmät. Lajittelin haastattelukysymykset valmiiksi näiden teemojen alle. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, ensin redusoimalla eli pelkistämällä aineisto ja tämän jälkeen klusteroimalla eli etsimällä saadusta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat vastasivat tunnetaitoihin kuuluvan tunteiden nimeämisen ja tunnistamisen. He myös kuvasivat tunnetaitoja kehittyvinä taitoina, joiden tietoinen harjoittelu koettiin tärkeäksi. He pitivät myös tärkeänä sitä, että lapsi ymmärtää kaikkien tunteiden olevan sallittuja. Tärkeimmiksi piirteiksi kasvattajilla he mainitsivat sensitiivisyyden, myötäelämisen taidon sekä kyvyn tarjota lapselle tukea ja lohtua. Myös empaattisuus ja aito läsnäolo korostui. Tärkeänä nähtiin myös se, että kasvattaja havainnoi ja on tilanteen tasalla, jotta potentiaaliset oppimistilanteet tulee huomioiduiksi. Tunnetaitojen vahvistamisen menetelminä käytetiin eniten kirjoja, kuvatukea, draamaa, musiikkimaalausta sekä sanoittamista ja nimeämistä. Voidaan todeta, että tunnetaitojen vahvistamisessa nähdään erityisen tärkeänä kasvattajan tarjoama emotionaalinen tuki sekä monipuoliset menetelmät. Näitä hyödyntämällä voidaan tarjota lapsille rikas ja turvallinen ympäristö harjoitella näitä taitoja.
-
(2022)Tämä laadullinen tutkimus on aineistolähtöisesti toteutettu katsaus teologiopiskelijoiden muistoihin ja ajatuksiin liittyen uskontoon ja tunteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää opiskelijoiden lapsuudesta, nuoruudesta sekä aikuisuudesta uskontoa ja tunteita yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat tarkastelun kohteena juuri tunteiden näkökulmasta. Aiheen valinta on rakentunut henkilökohtaisesta kiinnostuksesta yksilön muokkaantuvasta uskonnollisuudesta eri ikäkausien aikana. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia uskonnon ja tunteiden yhdistelmään liittyviä muistoja sekä ajatuksia teologian opiskelijoilla on a) lapsuuteen, b) nuoruuteen ja c) aikuisuuteen liittyen. Osana tätä tutkimuskysymystä, aineistoa on käsitelty myös kokoavasti, kolme elämänvaihetta läpi leikaten sen suhteen, miten uskonnon ja tunteiden yhdistelmä on liitettävissä koherenssin tunteeseen. Ikävaiheita tarkastellaan E.H Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian näkökulmasta, ja lisäksi tutkimuksessa on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssin teoriaa, joka on toiminut työkaluna etsittäessä teologiopiskelijoiden ikävaiheista uskontoon liittyviä elämänhallintaa vahvistavia ja toisaalta heikentäviä tekijöitä, ja niihin liittyviä tunteita. Koherenssin tunteen teoria on jakautunut kolmeen määrittelevään osa-alueeseen, ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen sekä merkityksellisyyteen. Näiden osa-alueiden välityksellä ihminen kykenee säätelemään omaa elämänhallinnan tunnettaan. Tutkimusaineiston Helsingin yliopiston teologiopiskelijoista on kerännyt kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi sekä Helsingin yliopistonlehtori Maija Penttilä vuosina 2018 ja 2019. Kyselyyn on vastannut 282 vapaaehtoista henkilöä, jotka ovat olleet eri ikäisiä sekä eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Aineiston pelkistämisen perusteella muodostettiin 11 tekijää, jotka mainittiin liittyväksi uskontoon ja tunteisiin eri ikäkausina. Näitä olivat uskonnon harjoittaminen, toiminta, paikka, musiikki, tuonpuoleinen, sosiaalinen ympäristö, kirkollinen toimitus, opetus, identiteetti ja vakaumuksen muutos, kirkkovuoden tapahtumat sekä media ja kirjallisuus. Kaikki tekijät sisälsivät tunteita, joista eniten mainittiin turvallisuus, yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne, ilo ja lohtu. Tämän tutkimuksen perusteella yleistyksenä voidaan pitää koherenssin teorian sekä psykososiaalisen kehitysteorian perusteella, että lapselle iltarukouksen lukeminen lisää turvallisuuden tunnetta ja nuoren yhteenkuuluvuutta sekä yhteisöllisyyden tunnetta vahvistaa merkittävästi rippikoulu. Aikuisuuden osalta yleistys ei ollut mahdollinen aineiston monipuolisuuden vuoksi.
-
(2022)Tämä laadullinen tutkimus on aineistolähtöisesti toteutettu katsaus teologiopiskelijoiden muistoihin ja ajatuksiin liittyen uskontoon ja tunteisiin. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää opiskelijoiden lapsuudesta, nuoruudesta sekä aikuisuudesta uskontoa ja tunteita yhdistäviä tekijöitä, jotka ovat tarkastelun kohteena juuri tunteiden näkökulmasta. Aiheen valinta on rakentunut henkilökohtaisesta kiinnostuksesta yksilön muokkaantuvasta uskonnollisuudesta eri ikäkausien aikana. Tutkimuskysymyksenä on: Millaisia uskonnon ja tunteiden yhdistelmään liittyviä muistoja sekä ajatuksia teologian opiskelijoilla on a) lapsuuteen, b) nuoruuteen ja c) aikuisuuteen liittyen. Osana tätä tutkimuskysymystä, aineistoa on käsitelty myös kokoavasti, kolme elämänvaihetta läpi leikaten sen suhteen, miten uskonnon ja tunteiden yhdistelmä on liitettävissä koherenssin tunteeseen. Ikävaiheita tarkastellaan E.H Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian näkökulmasta, ja lisäksi tutkimuksessa on käytetty Aaron Antonovskyn koherenssin teoriaa, joka on toiminut työkaluna etsittäessä teologiopiskelijoiden ikävaiheista uskontoon liittyviä elämänhallintaa vahvistavia ja toisaalta heikentäviä tekijöitä, ja niihin liittyviä tunteita. Koherenssin tunteen teoria on jakautunut kolmeen määrittelevään osa-alueeseen, ymmärrettävyyteen, hallittavuuteen sekä merkityksellisyyteen. Näiden osa-alueiden välityksellä ihminen kykenee säätelemään omaa elämänhallinnan tunnettaan. Tutkimusaineiston Helsingin yliopiston teologiopiskelijoista on kerännyt kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi sekä Helsingin yliopistonlehtori Maija Penttilä vuosina 2018 ja 2019. Kyselyyn on vastannut 282 vapaaehtoista henkilöä, jotka ovat olleet eri ikäisiä sekä eri opintovaiheessa olevia opiskelijoita. Aineiston pelkistämisen perusteella muodostettiin 11 tekijää, jotka mainittiin liittyväksi uskontoon ja tunteisiin eri ikäkausina. Näitä olivat uskonnon harjoittaminen, toiminta, paikka, musiikki, tuonpuoleinen, sosiaalinen ympäristö, kirkollinen toimitus, opetus, identiteetti ja vakaumuksen muutos, kirkkovuoden tapahtumat sekä media ja kirjallisuus. Kaikki tekijät sisälsivät tunteita, joista eniten mainittiin turvallisuus, yhteisöllisyyden tunne ja yhteenkuuluvuuden tunne, ilo ja lohtu. Tämän tutkimuksen perusteella yleistyksenä voidaan pitää koherenssin teorian sekä psykososiaalisen kehitysteorian perusteella, että lapselle iltarukouksen lukeminen lisää turvallisuuden tunnetta ja nuoren yhteenkuuluvuutta sekä yhteisöllisyyden tunnetta vahvistaa merkittävästi rippikoulu. Aikuisuuden osalta yleistys ei ollut mahdollinen aineiston monipuolisuuden vuoksi.
-
"Uskomatonta väriterapiaa" : tapaustutkimus korujen tekemiseen liittyvistä kokemuksista ja tunteista (2016)This case study was designated to look at experiences and feelings that were raised during jewellery making process. In addition, the point of interest was the sensations that were experienced while making jewellery. Handicrafts have been found to have a positive effect to the maker's emotions and handicrafts are also used as part of rehabilitation therapy. Making handicrafts increases satisfaction and raises one's self-image. Craft science has studies of getting into a flow in a variety of craftwork processes. The making of jewellery has not been researched before. The beading event in this case study was attended by six test subjects who were chosen depending on whether they were craft makers (3) or not (3).For all of the subjects jewellery making was a new craft method. My role in the beading event was to act as a teacher and afterwards as a researcher. After the event the subjects were interviewed with str-method by using a video which was recorded and the jewelry which the participants made during the event. The purpose of the interviews was to gather the feelings attached to making jewellery. The result of this study shows that jewellery making was a positive experience to the makers. During the beading event the jewellery makers' sensations ranged from excitement to confusion and enthusiasm. The finished jewelry made the bead makers happy and proud, "I did this". All the participants in the beading event wanted to participate in a similar event again. The beading event was found to activate several senses. Visual perception was an important part of making the handicraft products and hand-eye coordination was highlighted. Jewellery making was experienced to be very visual because of the diversity of the beads. The making of handicrafts and in this case the making of jewellery gives more to the makers than just the finished piece of jewellery. The making process as an experience is at least as valuable as the finished product.
Now showing items 1-19 of 19