Browsing by Subject "tuntoaisti"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2023)Tavoitteet: Autismikirjon häiriö (eng. autism spectrum disorder, ASD) on keskushermoston kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa lapsiin ja nuoriin maailmanlaajuisesti. Sen mahdolliset negatiiviset vaikutukset usein ulottuvat niin kirjolla oleviin kuin myös heidän läheisiinsä. Tuntoaistipoikkeavuudet nähdään yhtenä häiriötä kuvailevana diagnostisena piirteenä, mutta niiden aivoperusta tunnetaan huonosti. Myöskään häiriön tunnistamista tai hoitoa edesauttavia biologisia markkereita eli biomarkkereita ei olla vielä onnistuttu tunnistamaan. Tämän katsauksen tavoitteena oli tarkastella, onko ASD:ssä tunnistettavissa aivojen toimintaan liittyviä biomarkkereita, joita voitaisiin mahdollisesti hyödyntää kliinisessä työssä ASD:n tunnistamisen tai hoidon apuna. Menetelmät: Tutkimuskirjallisuus haettiin Google Scholar ja PubMed-tietokantoja hyödyntäen yhdistelemällä hakusanoja “autism spectrum disorder”, ”neurobiomarker”, ”biomarker”, ”tactile processing”, ”neurobiology”, ”tactile sensitivity”, ”sensory”, ja ”senses”. Lisäksi lähdeartikkelien lähdeluetteloita hyödynnettiin kirjallisuuden löytämiseksi. Katsaukseen sisällytettiin kymmenen vuoden 2015 jälkeen julkaistua tutkimusta, jotka hyödynsivät ihmis- ja eläinotoksia. Tulokset ja johtopäätökset: Katsauksen perusteella ASD:ssä esiintyy verrokkeihin verrattuna toiminnallisia poikkeavuuksia tuntoaivokuorella sekä tuntoaistipoikkeavuuksiin liittyvää liiallista hermosolujen välistä konnektiivisuutta ja epätavallista välittäjäainetoimintaa. Tuntoaivokuoren toiminnallisista poikkeavuuksista oli ristiriitaa, sillä joissain tutkimuksissa ryhmien välillä oli eroja varhaisen vaiheen herätevasteissa, joissakin myöhemmän vaiheen. Lisäksi vain verrokkiryhmäläiset edustivat sosiaalisen kosketuksen havainnointia kehollisesti tuntoaivokuorellaan (eng. embodied somatosensory resonance), ja ASD-osallistujat edustivat sitä lähinnä korkeamman asteen visuaalisilla ja kognitiivisesti orientoituneilla aivoalueilla. Lisäksi ASD:ssä esiintyi hermosolujen välistä liiallista toiminnallista konnektiivisuutta sekä aivojen eksitaation ja inhibition epätasapainoa. Myös serotoniinin kuljetuksen toiminta oli ASD:ssä lisääntynyttä. Kuitenkaan yhtäkään kiistattoman selvää neurobiomarkkeria ei vieläkään ole löydetty. Lisätutkimusta ASD:n neurobiomarkkereista tarvitaan ja tulevaisuuden tutkimuksen tulisi tarkastella jo mainittujen mahdollisten neurobiomarkkerien hyödyllisyyttä kliinisessä työssä.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on yhdistää tietoa koiran aistien aivoperustasta yhdeksi kokonaisuudeksi. Koiran aistien aivokuorialueet pystytään suurin piirtein paikantamaan, mutta tiedossa on paljon aukkoja, eikä kaikkia aisteja ole juurikaan koottu yhteen. Lemmikeihin käytetään yhä enemmän aikaa, joten koiranomistajien ja eläinlääkäreiden tarve ymmärtää koiran kokemuksia maailmasta kasvaa. Tutkielman onkin tarkoitus myös näyttää tutkijoille, mitä asioita olisi vielä tutkittava lisää. Aistimus syntyy, kun tieto ärsykkeestä saapuu aistinelimestä koiran aivokuorelle. Aistimus ei ole suora kuva ympäristöstä, vaan tietoa muokataan sekä isoaivokuorella että muualla aivoissa. Aivokuorella aistitieto kulkee ensimmäiseksi primäärisille projektioaistinalueille, ja aistimusten jatkokäsittely tapahtuu assosiaatioalueilla. Koiran kuuloaisti on tarkka, sillä se pystyy havaitsemaan myös ultraääntä. Kuuloaistimuksia käsitellään koiran ohimolohkolla. Keskimmäinen ektosylviaaninen alue on primäärinen kuuloalue, ja sieltä kuuloaistimus kulkee muille ektosylviaanisille alueille sekä koronaaliselle, suprasylviaaniselle ja sylviaaniselle alueelle. Koiralla on melko hyvä hämärä- ja syvyysnäkö sekä dikromaattinen värinäkö. Primäärinen näköalue sijaitsee takaraivolohkon lateraalipoimussa. Jatkokäsittely tapahtuu takaraivo- ja ohimolohkoilla ektomarginaalisilla, suprasylviaanisilla, spleniaalisilla ja composite-alueilla. Hajuaisti on yksi koiran tärkeimmistä aisteista, ja siihen liittyvät anatomiset rakenteet ovat hyvin kehittyneitä. Hajuaistimuksia käsitellään pääasiassa aivojen ventraalipuolella piriformilohkolla ja entorinaalisella alueella. Yhteydet limbiseen järjestelmään ovat vahvat. Makuaisti ei ole yhtä tärkeä, sillä suuri osa siitä on todellisuudessa hajun aistimista. Koira aistii viisi perusmakua. Makuaivokuoren sijainnista koiralla ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se on ohimo-, otsa- tai päälakilohkolla. Tuntoaistiin kuuluvat kosketus, paine, kipu, värinä, kylmä ja kuuma. Niiden aistimista koiralla tehostavat tuntokarvat. Tuntoaistimuksia käsitellään koiran päälakilohkolla sigmoidaali-, koronaali-, suprasylviaanisessa ja ektosylviaanisessa poimussa somatosensorisilla alueilla 1 ja 2. Tasapaino- ja liikeaistimuksia käsitellään lähinnä ilman tietoista aistimusta koiran pikkuaivoissa, mutta myös isoaivokuorella rekisteröidään osa ärsykkeistä. Tasapainoalue sijaitsee päälakilohkolla, mutta sen tarkemmassa paikassa koiralla on vielä epäselvyyksiä. Tutkielmassa on käsitelty myös koiran liikeaivokuorta, sillä sieltä on paljon yhteyksiä aistinalueille ja se vaikuttaa koiran käyttäytymiseen. Liikeaivokuori koostuu kahdesta liikealueesta päälakilohkolla sigmoidaali- ja precruciate-poimuissa. Koiralla on kolme assosiaatioaluetta: kognitiivinen assosiaatioalue päälaki- ja takaraivolohkolla, tulkitseva assosiaatioalue ohimolohkolla sekä otsalohkon assosiaatioalue. Otsalohkon assosiaatioalue on koiralla kehittynein ja tutkituin. Assosiaatioalueilla esimerkiksi yhdistellään eri aisteihin liittyvää tietoa, verrataan sitä aikaisempiin kokemuksiin ja sovelletaan tuleviin. Koirien aivotutkimusta ovat jarruttaneet tutkimustapojen eettiset ongelmat, mutta teknologian kehitys mahdollistaa nykyisin koiraystävällisempiä tutkimusmenetelmiä. Etenkin koiran näkö-, maku- ja tasapainoaistin aivoperustassa on vielä tutkittavaa.
-
(2015)Nature has been said to have relaxing effects on human. In today’s world, people’s life takes place mostly indoors so it is essential to seek relaxing effects also indoors. Decorative wood surfaces may bring those relaxing effects of nature to an indoor environment. This research focuses on researching the restorative effect of wooden surfaces through people’s preferences and the abilities of wooden surfaces. In this research, people’s preferences between different wooden surfaces were compared with the use of haptic and visual sensations. All the surfaces were lightly sanded to minimize the effects of pro-cessing and to concentrate merely on the comparison of different materials. The selected surface materials were conifer glulam, birch glulam, birch plywood, conifer plywood, MDF-board (Medium Density Fibreboard) and OSB-board (Oriented Strand Board). The study was divided into three sec-tions: the first section concentrated on people’s preferences towards wooden surfaces only with haptic sensations, the second part included only visual sensations and the third part included both haptic and visual sensations. The third section also included an open question for participants about the potential use of each wood material. Some of the participants also took part in a stress test during the third section. The stress test aimed to examine whether the participants’ heart rate and blood pressure lowered as they experienced the haptic and visual effects of wood material and if there were differ-ences between different materials. In the preference study people were instructed to rate the descriptiveness of different adjectives with all the wooden samples on a scale of 1–7 (1 very little, 7 very much). The three sections of the study made it possible to compare participants’ haptic and visual sensations. The visual sensations were observed to have more dominant effect than haptic sensations on the participants’ preferences. The visually most preferred wood materials were also found the most potential use for. These materials were instructed to be used in places they were seen whereas the less preferred materials were instructed to be used in hidden structures and to remain unseen. Both the heart rate and blood pressure lowered from the start of the test with all the materials except with OSB-board that caused a little rise of heart rate and blood pressure.
Now showing items 1-3 of 3